Onko tässä mielestänne ongelmaa?

Mutta tuo ap:n vika lause on kyllä täyttää paskaa. Monessa maassa se kulttuurintietämys pyörii vain oman maan/kansan ympärillä ja Suomessa peruskoulun historiantunnit menevät siihen että opetellaan muiden maiden hallintojärjestelmää, kulttuuria ja kaupunkeja.

Mutta tuo ap:n vika lause on kyllä täyttää paskaa. Monessa maassa se kulttuurintietämys pyörii vain oman maan/kansan ympärillä ja Suomessa peruskoulun historiantunnit menevät siihen että opetellaan muiden maiden hallintojärjestelmää, kulttuuria ja kaupunkeja.

Suomen historiantunnit ovat sangen Suomi/Eurooppa keskeisiä, eikä niillä todellakaan opita vieraiden kulttuureiden tapoja tms.

T: AP (ammatiltaan opettaja)

ei yksinkertaisesti ole hakijoita. Toisekseen mamut ani harvoin kirjoittavat edes ylioppilaiksi, joten todella harva on niin "hyvä" että pääsee yliopistoon. Enkä missään tapauksessa hyväksy mitään mamu-kiintiöitä, joista seurauksena puolikielinen ja epäpätevä opejoukko.

maahanmuuttajat eivät opi suomea riittävästi pärjätäkseen peruskoulutuksen jälkeisessä koulutuksessa? Lukion moni maahanmuuttajataustainen oppilas läpäisee, mutta ongelmana on jatko-opintojen järjestyminen tämän jälkeen.



"Mamu-kiintiö" ei todellakaan tarkoita puolikielisyyttä, saati epäpätevää opettajajoukkoa, vaan kuten tämän rasistisen palstankin lainauksissa tuli selville, koulutus tapahtuu muiden mukana suomenkielisissä koulutusohjelmissa. Kiintiöt eivät tarkoita erityisasemaan, vaan mikäli kriteerit eivät täyty, opiskelijoita ei oteta tähänkään kiintiöön. Näin on käynyt mm. islamin opettajakoulutuksen kanssa Helsingin yliopistossa.



Eikä todellakaan ole enää kyse siitä, että vain "aniharva" mamu kirjoittaisi ylioppilaaksi, eikä edes siitä, etteikö ammatillinen koulutukseen olisi nykyisin jopa vaikeampi päästä kuin lukioon. Kyse on siitä, onko oikein vastustaa sitä, että maahanmuuttajista valmistuisi muodollisen pätevyyden omaavia opettajia!



Opettajana itse haluaisin kollegoitteni edustavan yhtä heterogeenistä joukkoa kuin oppilaittenikin!Nyt ongelmana on se, että kovinkaan moni opettaja ei suoraan sanoen osaa suhtautua oikein maahanmuuttajaoppilaisiin... Tämä valitettavasti näkyy oppilaan koulumenestyksessä.



T: AP

se vaikuttaa ällöttävältä.



Mutta nythän on niin, että maahanmuuttajissa on opettajia ennestäänkin. Esimerkiksi yliopistoissa vaikka kuinka paljon.



Sen sijaan ulkomaalaisen tai maahanmuuttajan on vaikea päästä meille opiskelemaan - ellei aloita opintojaan jossain muualla ja ano sitten erityistapauksena siirtoa Suomen korkeakouluun. Meillä kun teoriassa otetaan huomioon muualla suoritetut jatko-opintokelpoisuuden antavat opinnot, mutta pääsykokeet rakennetaan kuitenkin lähes kaikilla aloilla niin, että ne mittaavat lähinnä suomenkielen ainekirjoituksen taitoa. Tämä pätee siis paitsi kaikkiin reaaliaineisiin (historia, psykologia, uskontotieteet, yhteiskuntatieteet, valtio-oppi, filosofia jne) myös esim tiedotusoppiin jne, vaikka useimmat tiedottajat joutuvat nykyään tiedottamaan jollain ulkomaankielellä. Tämä on mielestäni väärin myös suomenkielisten opiskelijakandidaattien kannalta. Ei ole sanottu, että kirjallinen viestintä suomenkielellä olisi enää millään alalla se tärkein kriteeri. Itsekin kirjoitan enimmäkseen muilla kiellillä.



Mutta kovinkaan moni opettaja peruskoulussa ei suoraan sanoen osaa suhtautua oikein mihinkään muuhun kuin keskiverto-oppilaaseen, oli kansalaisuus- ja kulttuuritausta sitten ihan mitä tahansa. Sen seikan parantaminen olisi tarpeen melkein keinolla millä hyvänsä. jos maahanmuuttajakiintiöt opettajina olisivat keino sinne päin, tervetuloa.