Aiotko pakottaa lapsesi rippikouluun? Sis jos hän ei itse halua.

Saa mennä jos ihan välttämättä haluaa (kaikki kaverit menee jne.), mutta itse en riparia kannata. Mielelläni laittaisin Prometheus-leirille jos sellaiselle mahdollisuus. En myöskään laita koulussa uskonnon-, vaan elämänkatsomuksen tunneille.

Olen lapsestani vastuussa vielä hänen ollessaan 15-vuotias. Kyllä hän saa luvan käydä riparin katsastamassa. :) Vaikka hän päättäisi erota kirkosta, niin haluan hänen tietävän mistä on eroamassa jne.



Tietysti selvittäisin senkin, miksi nuori ei halua riparille - jännittääkö hän sitä ette tunne ketään vai ovatko syyt katsomuksellisia vai mitä.

minulla on ns haastava lapsi (asperger) ja joudun valitsemaan taisteluni. Taistelen tärkeämmistä asioista.



Mutta lapsi on kyllä kasvatettu normiluterilaiseksi ja uskoo Jumalaan suurin piirtein sillä tasolla kuin valtaosa suomalaisista riviseurakuntalaisista.

Toivon että menee mielummin sille pakanaversiolle tuosta ;). Meillä kun ei kukaan kuulu edes kirkkoon...

tänä kesänä rippileirille, kun tajusi sen faktan, että jos ei mene rippikouluun, ei pääse ripille, eikä niin muodoin pidetä rippijuhliakaan, jonka saldo voisi kuitenkin olla useampi satanen... Jo rupes dollarinkuvat kiilumaa nuoren silmissä ja leirille meni. Ja siellä oli kuulemma jopa kivaa...

Toivoisin kyllä, että hän menisi herätys-luterilaiselle leirille tai vapaitten suuntien seurikselle. Mutta jos ei halua mennä, niin ei mene, ei se sen kummempi juttu ole.

Jos kaikki kaveritkin on menossa, niin sinne se oma teinikin menee. Kavereiden mielipiteillä ja teoilla on tuossa iässä suurempi merkitys kuin vanhempien toiveilla.

.Äitini yritti lahjoilla houkutella, mutta poikaa ei mammona kiinnosta. Kuopus seurasi isonveljen esimerkkiä.

Itse muistan rippikoulun ja -juhlat tyhmänä touhuna.

Lapsi liitetään kirkkoon (itse en kuulu), mutta saa valita itse käykö riparin vaiko ei.

eikä tullut mieleenkään pakottaa. Oli selvästikin asian miettinyt, eikä ollut sosiaalisuuden puutteesta tai laiskuudesta kyse.( eikä se rahakaan kiinnostanut niin paljoa, että pelkästään sen takia olisi mennyt)



Nyttemmin on saanut paljon positiivista palautetta päätöksestään. Sitä pidetään jostain syystä rohkeana ja erilaisena ratkaisuna. Ihmistä kunnioitetaan, jos ei joka asiassa painele massan mukana sokeana. :)

Ehtii sen riparin aikuisenakin, tärkeintä on oma kiinnostus.

Jos ei olisi pakotettu olisin kai "tavallinen" ateisti, mutta nyt olen erittäin vahvasti kristinuskonvastainen..

tyttö on kastettu eli koulussa menee siis uskonnonopetukseen ja osallistuu jo päiväkodissa uskonnollisiin juttuihin (pikkukirkot jne) mutta en aio pakottaa riparille jos ei sinne halua. Riparin voi sitten halutessaan suorittaa vaikka yksityisopetuksena / aikuisriparilla joskus jos katsoo tarpeelliseksi. Aion keskustella kyllä riparin ja konfirmaation antamista mahdollisuuksista jos tuosta joku keskustelunaihe joskus tulee.

ja oma perheeni. Rippikouluun en kuitenkaan yläasteikäisenä mennyt, koska en halunnut tuhlata kesälomaani "pakko-olemiseen" (ei siis ollut protesti kirkkoa tai uskontoa kohtaan).



Rippikoulun kävin 28-vuotiaana ennen omia häitäni ja paljon järkevämpi homma olikin näin. Lapsiani en pakota rippikouluun, kuvottaa koko ajatus rippijuhlistakin, mitä juhlittavaa siinä on? Ajattelen siis edelleen samoin kuin 14-vuotiaana. Toki jos ja kun lapset menevät rippikouluun, heille juhlat pidän. Suuret kirkkohäät halusin, samoin lapsille kastajaiset, joulukirkossa käydään yms. , mutta rippikoulu ei vaan kolahda.

sinne riparille

ja laittaisin jalkapuuhun jos ei tottelis.

Mun nähdäkseni uskomaan ei voi pakottaa kuitenkaan, eikä koko uskonnossa ole mitään pointtia ellei toinen usko.