Siis oikeesti millä lapsen saa tottelemaan?

Meillä vajaa 3-vuotias poika, on niiiin itsepäinen. Uhmaa on ollut varmaan puoli vuotta todella voimakkaana, tuntuu että keinot loppuu itsellä mitä tehdä kun temppuilu alkaa. Mikään sana ei siis tehoa. Hirvittää että jos en osaa poikaa kasvattaa, niin mitä käytös on sitten isompana lapsena...pakkohan tuo on nyt ruotuun saada. Mitä te muut teette kun lapsi ei tottele?

että kasvatuksessa pitää olla johdonmukainen (Äiti ja isä tai ketkä nyt kasvattavatkaan, seisovat toistensa sanojen takana). Riittävästi rakkautta ja selkeät rajat! Lapsi ei ole kaveri jota vanhempien tulee miellyttää vaan vanhempien tehtävä on kyllä pitää myös "jöötä" ja opettaa sitäkautta lasta kestämään pettymyksiä tulevaisuudessa, sillä niitähän meidän jokaisen eteen väistämättä jossain määrin tulee!

Millaisissa asioissa teillä on vaikeinta?

jos rauhoittaa,joillekkin passaa mutta meilläkin osalla lapsista ,10 erinlaista,uhmaikä pidempi..kaikki keinot kokeiltu.parasta joskus olla huomaamatta.mutta käytettävissä..jos ei tottele.pysäytä ja rauhoita lapsi,joku lukemaan,toinen huoneeseen,yksi pihalle,kolmannelle istuminen sohvalle tepsii.ole johdonmukainen tottelemattomuuteen reakoidessa.

Millä tavalla poikasi on tottelematon? Uhmaikäisellä pelkkä sana ei useinkaan tehoa, vaan vaatii myös konkreettisempaa ohjausta. Itsepäisiä toki ovat, mutta kyllä sitkeys silti ennen aikuista loppuu. Jäähyt yleensä toimivat tuon ikäisillä myös jo hyvin. Ja jos vain kiukuttelee, niin kiukutelkoon, kyllä maailmaan kiukuttelua mahtuu.



Huonoin vaihtoehto vanhemmalta on uhmaikäisen kanssa suuttuminen. Se ei ainakaan auta mitään. Homma toimii, kun on selkeät, helpot säännöt, selkeät rutiinit ja vanhemmat ovat johdonmukaisia. En ikinä ole kuullut kenenkään lapsesta, joka esimerkiksi illalla karkaisi sängystä 100 kertaa joka ilta edes kuukautta, jos vain ikinä ei anneta periksi, vaan lapsi kannetaan ilman suurempia seremonioita takaisin. Jos johdonmukaisuus joskus lipsuu, niin se on huonompi homma. Tätä on tutkittu etenkin eläinten käyttäytymisessä ja satunnainen palkkio on tehokkain käytöksen vahvistaja. Jos siis lapsi esimerkiksi mankuu karkkia kaupassa ja joka kymmenennellä mankumiskerralla väsyneet vanhemmat antavat periksi, tämä on lapselle mankumisen suhteen jopa palkitsevampaa kuin jos saisi joka kerta tahtonsa läpi. Tällainen tilannehan lasten kanssa helposti syntyy ja se on äärettömän vahva ei-toivottavan käytöksen vahvistaja.

johdonmukaisuus, pitää sen mitä sanoo ja toistot.



Ei saa lepsuilla kun lapsi testaa. Pidät sanomasi.

kun on ollut tiukkana alusta saakka

pahoittelen puhekielistä ilmaisuani. :)



ongelmallista käyttäytymistä on esim. lyöminen/potkiminen sekä huutaminen, kun jotain kielletään tai lapsi pettyy, häntä harmittaa tai satuttaa itsensä. yleensäkin negatiivisia tunteita purkaa noin. on koitettu johdonmukaisesti kieltää kyllä aina. jäähypenkkiäkin kokeiltiin, ja jonkin aikaa se toimikin kunnes siitä tuli jonkinmoinen leikki lapsen mielestä. jätettiin sit pois. välillä joutuu pitämään vaan käsistä kiinni ettei saa lyötyä.



nukkumaanmeno on hankalaa. ei pysyisi sängyssään, jos on vieressä vahtimassa ettei tule sängystä pois niin taas alkaa temppuilu ja töniminen. jos pääsee karkaamaan alkaa hirveä nauru ja rätkätys vain. samoin jos oikeasti itse hermostuu ja korottaa ääntään/huutaa lapselle, hän vain nauraa ja temppuilee kahta kauheammin.



sit semmoista yleistä kikkailua millä tavoin vaan keksii. heittäytyy veltoksi kun pitäisi pukea tai mennä jonnekin, ei suostu tulemaan jonnekin minne tarvii (esim. syömään, kotiin, hammaspesulle jne.) lapsi on painava kaapata kainaloon ja kantaakin.



kaikkea tätä hankaloittaa perheessä oleva vauva, joka vaatii oman huomionsa.



ap

Riippuu paljon lapsesta ja tilanteesta miten toimin, mutta perusasiana ainakin se ettei kiukuttelemalla saa periksi. Jos opetat että kun vain ei tottele ja tarpeeksi kauan kiukuttelee niin saa periksi, niin silloin kärsit lopun elämääsi.



Kun kiellät tai pyydät tekemään jotain, joka kerta huolehdit että hän myös tottelee. Menet vaikka ja talutat määrättyyn tehtävään. Ja jos kiukuttelu alkaa, lohdutat itseäsi ettei kiukuttelu ketään satuta ja loppuu kyllä pian.

Se tuntuu työläältä, mutta alkaa pian tuottaa tuloksia. Tärkeintä on, että olet johdonmukainen ja pysyt päätöksessäsi. Ja tietysti myös se että säilytät malttisi. Älä anna riehua ja potkia/ lyödä sinua tai muita yms.

Tervittaessa istut alas ja pidät kiinni niin kauan että lapsi rauhoittuu.

ei niitä kasvatusmenetelmiä ole tarkoitus shoppailla, kokeilla ja sitten luopua. Jos jäähystä tuli teille leikki, te teitte siinä jotain väärin. Eikä siitä silti pidä luopua, vaan parantaa tekemistä.



Ja sänkyyn panemisessa ei jäädä sinne estelemään ja pojan pyöriteltäväksi, vaan nostatte takaisin niin monta kertaa kuin tarvitaan. Etkä ala puhua tai huutaa ylimalkaan. Ensin voit sanoa pari kertaa, että "nyt nukkumaan". Sitten vain kannat takaisin, etkä sano mitään. Vaikka sitten 50 kertaa jos on tarvis.

Ihan tavallinen 3-vuotias.

Ja tuo nauru noissa tilanteissa on usein hermostunutta käytöstä, ei huvittuneisuutta. Ei siis välttämättä tarkoita, että pojalla olisi hauskaa, vaan että on hermostunut ja epävarma. Älä päästä tilanteita tuohon potkimisasteelle. Ottakaa jäähypenkki uudestaan käyttöön. Kyse ei ole kivasta leikistä, vaan tylsästä jutusta. Itseasiassa joku pieni matto lattialla voi olla toimivampi jäähypenkki kuin esim. tuoli. Ei tarvitse pelätä, että lapsi temppuillessaan kaataa tuolin ja satuttaa itsensä.



Kun pistät lapsen jäähylle, sanot lyhyesti, miksi sinne joutui. Jos(/kun) lapsi karkaa jäähyltä, otat kiinni ja kannat takaisin. Ensimmäisellä kerralla sanot, että jäähymatolla pitää pysyä. Sen jälkeen vain otat lapsen kiinni ja viet takaisin, et sano mitään. Kun olet pojan palauttanut jäähylle sen 10-50 kertaa ja hän vihdoin pysyy siellä sen kaksi minuuttia, niin selität uudestaan, miksi jäähylle joutui, vaadit anteeksipyynnön, annat anteeksi japäästät pois. Alkaa kyllä pysyä jäähyllä ajan kanssa. Jos naureskelee tai pelleilee jäähymatolla, et kiinnitä mitään huomiota. Niin kauan, kun pysyy matolla, niin ihan sama, mitä tekee. Eivät ne lapset siitä jäähystä oikeasti nauti, vaikka mitä kokeilisivat.



Nukkumaan mennessä sama juttu. Et jää viereen vahtimaan, vaan otat karkailevan lapsen aina kiinni ja viet takaisin sänkyyn. Vuorotelkaa isän kanssa. Myönteistä huomiota lapselle silloin, kun käyttäytyy, ei turhaa huomiota silloin, kun käyttäytyy huonosti. Jos et jaksa lasta kantaa, ala käydä treenamassa punttisalilla.

saan vähän uutta ajatusta miten toimia vastaisuudessa.



kun saisi vielä omat hermot pidettyä kurissa, eikä tulisi hermostuttua pojalle. varmasti on paljon huomionhakemista, osasyynä varmaan tuo vauva.



ap

Pelle Pelottoman sukelluskypärä päähäsi. Sinulla on sen sisällä oma rauhallinen maailmasi ja lapsi huutaa ulkopuolella ja se huuto ei tunkeudu sinne sinun kypäräsi sisään. Jos tuntuu, että ketutuskäyrä alkaa nousemaan, pysähdy, hengitä syvään ja rentouta hartiat. Muista, että kyse on kiukuttelevasta pikkulapsesta, jonka tärkeään kehitysvaiheeseen tämä kaikki kuuluu. Käsittele lasta noissa tilanteissa korostetun rauhallisesti ja varmasti, ota itsellesi aikaa, älä reagoi ensivaistolla. Älä säntäile lapsen perässä, kävele rauhallisesti, ota rauhallisesti kahdella kädellä kiinni, kanna, älä raahaa. Muista hengittää!

Kyllä se siitä!

Miten niin tätä harjoitellut, Fletch

kun saisi vielä omat hermot pidettyä kurissa, eikä tulisi hermostuttua pojalle. varmasti on paljon huomionhakemista, osasyynä varmaan tuo vauva.

ap

eli se kurin pitäminen on vain yksi työtehtävä. Älä ota siis tunteita mukaan.

Jäähy tosiaan toimii meillä. Olen kantanut nurkkaan sellaisen lasten istuimen autosta. Ja siellä sitten jankataan se pari minuuttia, että mitä saa tehdä ja mitä ei.

Jos ei millään ole halunnut lähteä esim puistosta kotiin niin olen laittanut ensin auton käyntiin (toinen poika herää ja haluaakin lähteä mukaan) toinen vaati kerran sellaisen tempun, että ajoin n. 20m eteenpäin (sit halusikin mukaan)

Ja toinen poika on tulisielu! Pienenä n.2v yritti hakata ja lyödä minua kun kielsin. Pelkkä lyömisen kieltäminen ei tuottanut tulosta joten opetin, että lyö nyrkkiä vaikka lattiaan tai tyynyyn kun hermostuttaa ja se sitten auttoi. Nyt sulattaa paremmin kiellot kun vähän vanhempi.