Mikä on ollut sinulla hyvä synnytysasento?

Se olikin ok ponnistaa, mutta siihen sai siirtyä vasta h-hetkellä ja sit kävikin niin että supistukset loppui, kun menin siihen istumaan. Kyykin siinä sit "yliaikaa" ja toipuminen olikin sitten hidasta. Sellainen painontunne alapäässä tosi pitkään, joten sitä en enää suostuisi ottamaan. Kaksi muuta oli perinteiset sänkysynnytykset.



Allasta olis kiva kokeilla.

3 seuraavaa jakkaralla ja jokainen 5 minuutin ponnistuksella.

Ekassa sain kokeilla mitä asentoa ikinä halusin, joten ponnistin kontallaan ja istuin hetken myös synnytysjakkaralla, mikä ei tuntunut silloin hyvältä. Lopulta ponnistin lapsen maailmaan puoli-istuvassa asennossa, olosuhteiden pakosta, sillä ponnistusvaihe oli kestänyt jo 1,5 h ja lääkäri oli jo kutsuttu paikalle imukuppisynnytyksen varalta.

Toinen synnytys meni reilusti lyhyemmän kaavan mukaan ja vauva oli jo syntyä altaaseen, jossa olin avatumisen ajan. Kätilöllä ei ollut rahkeita hoitaa vesisynnytystä, siksi piti tulla pois altaasta. Ehdin juuri ja juuri salin puolelle ja synnytin vauvan seisaallaan, omasta halustani. Se oli hyvä kokemus, kaikki meni nappiin. Ponnistusvaihe kesti vajaat 10 minuuttia.

Seisaallaan synnytystä voin suositella, ainakin itselleni asento oli hyvä ja luonteva. Siinä tulee ponnistettua luonnostaan oikeaan suuntaan ja maan vetovoima edesauttaa vauvan ulostulossa.

kunhan kätilö suostui hakemaan sen naapurihuoneesta



...yirtti ensin saada mut synnyttämään puolimakuulla yläviistoon, ainakin itselleni ihan järjetön asento

Tokaan ajattelen pyytää saada kokeilla jakkaraa tai jonkinlaista kyykkyä, jos se on mahdollista.

Puoli-istuva siis sopi minulle, kaksi kertaa olen synnyttänyt niin. Sängyn pääty oli nostettu ylös ja otin sukista tukea. Tämä lieneekin yleisin asento. Kerran yritin makuullani, mutta se oli tosi huono asento, heti tuntui paremmalta kun sai pääpuolta ylöspäin.

Makaaminen tuntuu luonnottomalta, mutta istuminen on luonnolisen tuntuista. Lapsi liukuu melkein itse alaspäin.

Nojataanko siinä mieheen vai miten? :D



ap

oli kylkimakuulla! Mies piteli "ilmassa" ollutta jalkaa ja sai hyvin ponnistettua.

Ensimmäisessä olin polvillaan ja nojasin sängyn päätyyn, en kuitenkaan jaksanut kauaa niin ponnistella kun polvissa tuntui tosi ikävälle. Muuten kyllä hyvä. Vaihdoin puoli-istuvaan lopuksi kun ponnistusvaihe venyi ja venyi..



Toisen kanssa kätilö yritti saada ponnistamaan kyljellä maaten, aivan kamalaa. Oli jotenkin luonnoton asento mulle. Koko synnytys kesti vain 1,5h joten siinä ei kauheesti ehtiny asentoa vaihtaa, kampesin vaan tosi istuvaan asentoon koska se tuntui parhaalta.

Toi seisoviltaan vois olla hyvä?

Nojataanko siinä mieheen vai miten? :D

ap

Mulla oli tukena "Fordi" eli sellainen kävelytuki vai mikähänsen oikea nimi oli. Siinä sain pitää kiinni kahvoista ja nojata kyynärvarret tukiin. Olin ensin menossa seisomaan synnytyssängyn päätyyn, jossa olisin nojannut kyynärpäillä siis sänkyyn, mutta kätilö ehdotti tuota "Fordia".

Miehen mielestä muuten tuo toinen synnytys näytti rajulta, osaltaan siksi kun kaikki lapsivesi, veri ja muu valuu ja roiskuu enemmän kuin makuulla/sängyllä synnyttäessä, jossa se valuu suhteellisen siististi jalkopäädyssä olevaan maljaan. Ja mies ei oikein voinut olla siinä muuten tukena kuin tsemppaamalla, joten oli näkemässä sen eri tavalla kuin ekan synnytyksen (sängyllä), jossa oli jatkuvasti ihan fyysisenä tukena pitämässä kädestä ja tukemalla päätä ja hartioita.

Seisaaltaan voi synnyttää myös miehen/tukihenkilön kaulassa roikkuen, tmv.

t. Se seisaallaan toisen lapsensa synnyttänyt

Kolme lasta olen siten synnyttänyt. Ponnistus kesti ekassa 20 minuuttia, seuraavissa 10 ja 2 minuuttia.

oli kylkimakuulla! Mies piteli "ilmassa" ollutta jalkaa ja sai hyvin ponnistettua.

Jakkarassa turposi koko takapuoli, aivan kamalaa!!

Kyljelleen sängyssä oli jotenkin mukava, sai aina supistusten välissä rentoutua.

Mulla meni siinä selkä ja ponnistaminen oli tuskaa. Toinen kontillaan kätilön suosituksesta. Ja oli myös hirveä kokemus.Loput kolme olen synnyttänyt pikana selällään plevet koukussa, ja tämä oli minulle sopivin asento. Kipu ei tuntunut yhtä pahalle, ja oli paljon luontevampaa ja helpompaa ponnistaa.

Se synnytys oli muutenkin kaunis: keskellä yötä, paikalla vain kätilö, mies ja minä ( oli vastaanoton kätilö, muut eivät ehtineet mukaan). Tämä kätilö ohjasi minut juurikaan mitään ääneen sanomatta kääntymään kyljelleen. Ohjasi ottamaan molemmilla käsillä ylemmän jalan taipeesta kiinni ja painamaan otsaa siihen. Siihen syntyi tyttö kevyesti liukumalla yhdellä työnnöllä.

Takana kuusi synnytystä. Muissa puoli-istuva asento on ollut ehdottomasti työntämisen kannalta paras.

Ponnistusvaihe n. 15 min. Ylhäällä olevalla jalalla otin tukea kätilön olkapäästä, joka istui sängyllä, jalkopäässäni.