Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kolmas lapsi???
24.08.2008 |
Hei,
täällä yksi vauvakuumeinen, olen 32v ja mieheni 36v, lapset 7v ja 5v. Aikoinaan ajattelimme, että lapsiluku 2 meille sopiva. Molemmilla vakituinen, hyvä työpaikka, tulotaso ihan hyvä. Nyt olen alkanutkin miettiä, että josko sittenkin vielä vauva.
Kuitenkin sitä pohtii, että nyt, kun pääsee "helpolla", on aikaa omillekin harrastuksilleen ja voi matkustella, niin aloittaisikin kaiken taas "alusta"..? Kertokaa te, joilla on kolme lasta/enemmän kokemuksianne..
Kommentit (5)
lapset pian 7 ja pian 5v. Aloitan huomenna uudessa työpaikassa ja pohdin kehtaisko heti ruveta kolmatta yrittämään..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on sama kuvio: lapset 7 ja 5 ja mietinnässä on yksi tai kaksi lasta lisää. Toisaalta sitten ei enää olisi varaa rakentaa uutta taloa, jota suunnittelemme.
mutta mulla oli kova vauvakuume kun kuopus oli 2v. Muut olivat 3,5v ja 6v. Tuolloin kyllä tiesin etten jaksaisi vauva aikaa näin pian perään ja jäin odottavalle kannalle. Nyt kun lapset ovat 4,5v, 6v ja 8v odotamme marraskuussa syntyvää neljättämme. Tiedän hyvin tunteen että kun lapset ovat jo sen verran isoja etteivät kokoajan tarvitse vanhempien seuraa alkaa kaipaamaan pientä vauvaa.
Itsellä lapset on 3- ja 4- vuotiaita. Kolmas pullahtaa kohta.
En ole koskaan pitänyt yöheräämisiä ja vaipparallia pahana asiana. Se tulee sen vauvan mukana, mutta vauvassa on niiiin paljon ihania asioita ettei vaan kai haittaa?
Mää uskon että lapsi rikastuttaa enempi. Harrastaa voi pienen vauvankin äitinä.
Alue: Aihe vapaa
11 ja 12 v. kun kolmas syntyi, ja kohta tulee neljäskin (vajaa 3 v. ikäeroa kolmoseen).
Eli aloimme saman rumban kahden pienen kanssa uudelleen :-).
Hetkeäkään ! ei oo kaduttanut ainakaan vielä tän yhden kanssa (saa nähdä kun se tulokaskin on tässä....)
Harmittaa korkeintaan ettei kolmatta tehnyt aiemmin.
Toisaalta oli ihan kiva välillä elää sitä "isojen lasten kanssa " elämää, eli opiskella, luoda uraa, matkustella, laittaa asuntoa jne.
Nyt taas osaa ihan erilailla nauttia tästä pikkulapsi ajasta - tajuaa että tää on vain pieni hetki elämää, ja että muutakin elämää taas tulee ajallaan. Eli ei koko ajan haaveile jostai muusta.