En tiedä ketään, joka olisi ollut paria päivää pidempään pois oman vanhemman kuoleman takia

Minä olin isäni kuolinpäivän ja hautajaispäivän poissa, samoin sisareni. Tietysti tilanne on erilainen, jos kuolintapaus on todella äkillinen ja yllättävä tai muuten erityisen järkyttävä (esim. onnettomuus tai itsemurha), mutta jo pidempään sairastelleen vanhemman kuolema on normaalielämään kuuluva asia, me kaikki kuolemme joskus! Kyllä minä työpaikalla itkin monetkin kyyneleet, mutta työkaverit onneksi ymmärsivät tilanteeni ja tukivat minua surussani. Parempi kuitenkin oli olla töissä kuin käpertyä suruun yksin kotona.



Lapsen tai puolison kuolema onkin jo ihan toinen juttu. Työkaveri oli miehen äkillisen kuoleman jälkeen pari viikkoa poissa ja sen jälkeenkin vielä pitkään aika sekaisin. Tällöinkään ei sairaslomaa saa suruun vaan kuolemantapauksen aiheuttamaan järkytykseen ja/tai masennukseen.



Pakottavat perhesyyt ovat sitten vielä erikseen. Esim. terminaalivaiheessa olevan omaisen hoitoon saa kyllä vapaata pakottavista perhesyistä, mutta palkka ei silloin tietenkään juokse.