Lue keskustelun säännöt.
Luin äsken lapseni ainevihkoa. Parhaat muistot lapsuudesta
10.07.2008 |
taitanevat liittyä isään.
Kaikki aineet liittyivät isään ja mökilläoloon.
Olen iloinen, että kaupunkilaislapsillani on mahdollisuus nauttia luonnosta.
Päästä kokemaan luonnonmuutokset ympäri vuoden. Juosta suoraan ovesta ulos, paljain varpain. Oli sitten kesä, tai talvikeli ;)
(Ennen eroamme jouduin komentelemaan pyjamissaan hyppelehtiviä lapsia pois jäiseltä ja lumiselta terassilta.)
Tuli vain kamalan paha mieli kun en voi tarjota lapsilleni vastaavia elämyksiä. Ei ole varaa matkustaa. Kotiympyröissä pyörimme, elämme kerostalossa. retkeilemme lähiympäristössä mutta eihän se ole sama.
Ihan järkyttävää olla näin surkea. Kurkusta kuristaa.
Niin ja syy miksi erosin lasteni isästä on hänen alkoholisminsa.
Kommentit (9)
tällä hetkellä isä on lapsista ihmeellinen kun hänen kanssaan ollaan vähemmän ja tehdään aina jotain ekstraa.
totuus on että kun he kasvavat he tarvitsevat aina vain sinua enemmän koska sinä olet siellä arjessa. et ehkä ole heidän suosikkinsa, mutta olet se tärkein. loppujen lopuksi (kokemuksen syvällä rintaäänellä) he tulevat huomaamaan, että heidän isällään on ongelmia, toivottavasti ja luultavasti he eivät ala häntä vihaamaan, vaan hän on edelleen heille rakas.. silloin he kuitenkin tajuavat mitä kaikkea sinä tarjosit. kyllä he sinua rakastavat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vierivät äsken krokotiilinkyyneleet valtoimenaan. Oikea tulva olikin eikä oikein ole vieläkään lakannut.
Rakastan lapsiani yli kaiken ja se on vain hyväksyttävä, että isällä on tarjottavana enemmän materiaa.
Jotenkin tunnen itseni niin vähäpätöiseksi.
Kiitos kannustuksesta!
joka käsitteli Kööpenhaminan matkaa ja akvaariotalossa käyntiä. Se oli tuon kesän kohokohta.
On varmaa että samana kesänä tapahtui paljon muutakin mukavaa mutta tuo erikoisin reissu tuli ylöskirjatuksi.
Teillä on samoin uskoisin näin. Perusasiat ja arki hoituu kotona ja kodin läheisyydessä, se on tavallista ja arkistakin mutta erittäin tärkeää.
Lapsi istutetaan pulpettiin kirjoittamaan jotain tottakait hänen muistiinsa palautuu joku erityinen erilainen kuin oma arkipäivä.
Asetu itse hänen asemaasi ja mieti mitä kertoisit omasta lapsuudestasi jos kysyttäisiin. Väitän että joku erikoisempi kohokohta sieltä nousee ei se eletty arki.
Aineissa pitää tapahtua jotain, kuinka moni osaisi kirjoittaa omista päivittäisistä askareistaan kovinkaan sykäyttävää tarinaa ellei omaa kirjailijan lahjoja.
Älä murehdi suotta.
En tarkoita materiaa vaan sitä, että (onneksi) isällä on tarjota huvila veden äärellä ja siellä kaikki pelit ja vempeleet.
Minä sitkuttelen kerrostaloasunnossa lasten kanssa ja yritän viettää kesäpäivät heidän kanssaan mahdollisimman mukavasti.
Eihän se ole sama.
Harmittaa kun edes vuokramökkiin ei ole varaa. ap
Ja aineet oli kuulemma oikein maaseutua ja mun kesänviettopaikkaa ihannoivia. Opekin oli mun vanhemmille sanonut, että tosi kivaa, kun mulla on niin ihana kesäpaikka. Ja oikeasti olin aina ikävissäni ja inhosin mennä sinne joka hemmetin kesä, mutta mun oli vaan pakko mennä sinne. Aineissa sitten kaunistelin asioita oikein urakalla. Se oli mun tapa paeta sitä asiaa, että mut erotettiin omasta perheestä aina koko kesän ajaksi. Tällä nyt tarkoitan sitä, että ei nuo lasten aineet ihan koko totuutta kerro lapsen sielun maisemista, eikä hirveästi kannata mitään päätelmiä niistä tehdä. Jos mun vanhemmat ei olisi nyt sairaita, niin kysyisin, että miksi mut lähetettiin aina kesäksi pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun koulussa piti kirjoittaa aine joulusta.
Mun aineeni oli täynnä joulun idylliä ja vilisi klassisia joulun tunnusmerkkejä: maalla lunta ja rekiajelua, kuusenhakumatkaa, leipomista, tuoksuja ja hyvää ruokaa, koko suku koolla ja täydellinen idylli kasassa.
Opettaja sitten ylisti kuinka minulla on niin onnellinen lapsuus kun olen moisen idyllin saanut kokea ja kuinka kauniisti siitä kirjoitin.
Todellisuus oli se, että elin alkoholistiperheessä ja aine oli pelkkää pakoa mielikuvitusmaailmaan...
Se että viettää aikaa lastensa kanssa arjessa ja lomalla, on myöhemmin tärkeempää kuin sillointällöin mökkeily. Jos äidillä on aikaa, kun lapsi sitä tarvitsee, jää se kokemus aikuisuuteen asti. Mutta myös käänteisesti; jos vanhemmalla ei ole aikaa kun lapsi sitä tarvitsee, jää siitäkin tunnekokemus aikuisuuteen mukana.
Sä vietät lastesi kanssa aikaa ja rakastat heitä. Voiko sen parempaa lapsuutta tarjota? Mikään materia ei ole tärkeämpää kuin turvallinen lapsuus ja vanhempi jolla on aikaa.
Sä oot hyvä äiti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun pää hajoisi jos aineet pyörisi alkoholisti-isän ympärillä..
Onneksi ei pyöri. Keskustelisin lapsen kanssa. En minäkään aineellisesti kummaan pysty, mutta kyllä meillä on muistojen arvoisia hetkiä ollut ja niitä muistellaan usein. Auttaisiko valokuvaaminen muistelussa?
Ps. luontoa ja telttaretkiä ja onkimista voi harrastaa halvalla, suosittelen!
Sinä tarjoat sen tukevan, turvallisen pohjan, jolla lapsi voi seistä ja kokea ihania asioita. usko pois: terve perusturvallisuus on ehdoton vaatimus sille, että ylipäätään osaa nauttia erikoisista asioista. Jos perusturvallisuus falskaa, kaikki muutos ja sellaiset "kaoottiset" asiat kuin luonto tuntuvat lapsesta pelottavilta.
Sinun ansiostasi lapsesi *osaa* nauttia!