Miesystävä huutaa lapsilleni

En tiedä, missä menee raja. Olen ollut vaarallisen väkivaltaisessa suhteessa, lasten isä on lievästi väkivaltainen, minkä takia otin hänestä eron. Oma isäni ei ollut väkivaltainen, mutta muuten hyvin aggressiivinen.



Nykyinen miesysäväni huutaa kaksivuotiaalleni, kun saa raivokohtauksen. Huutaa niin, että poika hiljenee ja pyrkii nyyhkyttäen syliini, jossa rauhoittuu vasta pitkän ajan jälkeen. Tytölle, nelivuotiaalle, miehen ei tarvitse kuin vähän rähähtää, kun tytöllä tulee jo pissat housuun. Tästäkin mies moittii tyttöä.



Tuntuu pahalta, miten kohtelee lapsiani. Toisaalta tuo kyllä lahjoja ja on mukava silloin kun ei huuda. Minulle mies on aina ystävällinen. Mietin vain, pitäisikö suhde katkaista tuon lasten kohtelun takia. Näin itse kun luen edellisen kappaleen, huomaan, ettei tuo käytös ole hyväksyttävää.

Tuletko kuukauden päästä tänne kertomaan kuinka ukko tempaisi lasta turpaan?



Mikä siinä miehessä on sitten niin ihanaa, että sun pitää jatkaa sen kanssa elämistä? Täytyy olla jotain todella spesiaalia kun haluat tuon lapsillesi tehdä...

Miesystäväsi ei selvästikään ole valmis isäksi (-puoleksi) Se nyt vaan on tosiasia, että yh:n kanssa ollaan suhteessa myös lapsiin, vaikka olisikin vain etävanhempi, joten lapsiin suhtautuminen on vähintään yhtä tärkeässä roolissa kuin hänen suhtautumisensa sinuun.

Mä en edes ole äiti, mutta voisin kuvitella, että jos joku IHAN KUKA TAHANSA ihminen komentais MUN lapsia niin, että lapset pelästyvät niin MINÄ kyllä komentaisi ko aikuisen ULOS MUN KODISTA!!



Että kaksivuotias alkaa nyyhkyttää ja rauhoittuu vasta ajan kuluttua ja nelivuotias pissaa alleen. Haloo hyvä nainen? Onko siellä sun päässä mitään kotona? Lapsillasi on vain sinut. Teidän tilanteessa oikeen hätkähdyttävästi vielä. Mitä sinä teet kun miesystävä huutaa heille? Hyssyttelet hiljaa?



Vaikka se olis lasten isä joka käyttäytyy noin, komentaisin ulos. Mun lapsia ei kukaan satuta!! Ei KUKAAN! Itse jos olisin äiti, näin mä sen koen.

Mitä se olisi kymmenen vuoden kuluttua?



Mitä sanoisit jo aikuisille lapsillesi, kun he kysyisivät, miksi äiti teit tämän meille?

Päinvastoin. Suhteen alkuvaiheessa hän varmaankin haluaa pitää kulissejaan kunnossa, mutta kun on saanut sinut "nalkkiin", huutaminen on hänen mielestään ihan ok.



Jätä mies.

Kerroitte sen, minkä tiesinkin, mutten ole uskaltanut silti tehdä mitään. Nyt tiedän, että olen oikeassa kun haluan lopettaa suhteen. Varsinkin seitsemän herätti. ap

Hänellä ei ole sietokyky/kiukunhallinta kohdallaan eikä muutenkaan tunnu olevan perillä siitä kuka on lasten oikea kasvattaja. Isänä sanon että hankkiudu heti eroon moisesta sillä hän ei tule siitä koskaan muuttumaan - päinvastoin, pahemmaksi menee.

Nyt on tärkeää, että myös pysyt päätöksessäsi! Mies voi lupailla vaikka mitä, mutta on erittäin epätodennäköistä, että tilanne muuttuisi. Lyhyeksi ajaksi ehkä, mutta sama jatkuu varmasti uudestaan ja sinun on yhä vaikeampi irtautua, etenkin jos mies on vielä narsistinenkin... Nimin. kokemusta on. Jätä siis mies HETI!

oikeinko että lapsillesi huudetaan? Että heidät altistetaan henkiselle väkivallalle? Että heidät alistetaan? Kuinka kauan menee ennen kuin miesystäväsi lyö heitä? Mitä luulet, haluatko poikasi muuttuvan tuollaiseksi? Tai tyttäresi ottavan itselleen tuollaisen miehen?



Vastaa näihin ensin...

seuraa keskustelua ennen kuin räjähdät alkuperäisen viestin perusteella.

Ap jo kertoi uudessa viestissään, että on päättänyt jättää miehen. Tai ehkä haluat vaan haukkua jotakuta hinnalla millä hyvänsä, saada omaa oloa purettua?

Omasta mielestäni esitin kysymyksiä joihin Ap:n pitäisi vastata, ja kyllä luin että on päättänyt jättää. Mutta tiedätkös, huomenna hän pyörtää päätöksensä. Koska rakastaa miestä. Siksi kannattaa vastat noihin kysymyksiin, ja miettiä omassa päässään vastauksia niihin.

Ei se että joku tai jotkut sanoo jätä se, vielä pistä ketään eroamaan, ihan oikeasti.

seuraa keskustelua ennen kuin räjähdät alkuperäisen viestin perusteella.

Ap jo kertoi uudessa viestissään, että on päättänyt jättää miehen. Tai ehkä haluat vaan haukkua jotakuta hinnalla millä hyvänsä, saada omaa oloa purettua?

*Kertoisitko, nyt miksi sinä räjähdit minulle? Halusitko purkaa ehkä omaa oloasi?*

Enpä ainakaan minä katselisi tuommoista, sillä kyllähän nuo lapset pelkää ihan hirvittävästi. Sitten onkin toinen kysymys, että onko tuommoinen automaattisesti eron paikka vai voiko mies oppia vielä hillitsemään hermojaan, kohtelemaan lapsia oikein, vähin mitä tarvitaan on ulkopuolinen apu. Osaahan se mies hallita hermojaan sinunkin kanssa, jos ei kerran sinua kohtele noin. Vai onko vain kyse siitä, että ei ole ehtinyt sinuun hermostua vielä? Onko miehellä itsellään lapsia ennestään? Onko hän ollut minkälainen aikaisemmissa suhteissaan?



Meillä isäpuoli on onneksi sujahtanut tosi hyvin meidän elämään, mutta valitettavasti pojan äitipuoli huutaa (ei niinkään minun lapselleni, mutta omilleen) niin paljon, että poikaa siellä isän luona ahdistaa ja pelottaa ja ne näkyi kotona sitten roolileikeissä. Ymmärrän poikaa, sillä vaikka hälle ei suoranaisesti huudeta juurikaan, niin kyllähän se ilmapiiri koko perheessä muuttuu huutamisesta ikävästi. Tähän on yritetty kyllä puuttua, mutta eipä noille jutuille tahdo mitään oikein voida, kun kerran on yhdellä lapsista niin heikkoa se uskominen asioihin, että huutokaan ei oikein auta...

Narsisti vihaa rakkautta - olipa se ilmaistu miten tahansa ja milloin tahansa.



Niinpä kun hänen puolisonsa osoittaa rakkauttaan lapsilleen, hän toivoo heille kaikille pahaa. Hän kadehtii puolisoaan niin patologisesti, että hän toivoo, ettei häntä olisi koskaan ollutkaan olemassa. Hiukan vainoharhaisesti hän elättelee jatkuvasti vahvistuvaa uskomusta siitä, että hänen puolisonsa osoittaa rakkauttaan lapsilleen tarkoituksellisen mielenosoituksellisesti, muistuttaakseen häntä siitä, kuinka kurja ja puutteellinen hän on, ja kuinka kovaosainen ja syrjitty hän on.

*Kertoisitko, nyt miksi sinä räjähdit minulle? Halusitko purkaa ehkä omaa oloasi?*

Halusin sinun vähän lieventävän viestiäsi, minkä teitkin, hyvä niin.

Kun täältä joku pyytää apua, on kauhean usein tulos se, että haukkumaviesti toisensa perään ilmaantuu vielä tuntien päästä linjoille, vaikka ap ilmaisisi ymmärtävänsä asian, kiittäisi mielipiteistä ja kertoisi toimivansa niiden ehdotusten mukaan.

Siksi minusta on tärkeää, että ihmiset edes joskus miettivät miten asiansa esittävät. Ja siksi reagoin viestiisi. (Jos olisin "räjähtänyt", viestini olisi ollut varsin erilainen.)

Tuo muoto jonka nyt laitoit "kannattaa miettiä omassa päässään vastauksia niihin" on mielestäni paljon terveellisempi ja aidosti kehottaa miettimään. Sekä KANNUSTAA siihen eroamiseen, mistä olen täysin samaa mieltä.