Lue keskustelun säännöt.
Mulla täydellinen ystävätär; DI, kaunis, kolme lasta, hyvä kokki, mukava. Olen kade.
Kommentit (14)
Aina on ihmisiä, joilla on meitä enemmän lahjoja: ulkonäköä, varallisuutta, helppo ja mukava luonne, lahjakkuutta jne. Sille ei voi mitään, vaan se on hyväksyttävä. On normaalia kadehtia hienoja ihmisiä, mutta ei kannata antaa kateuden myrkyttää itseään vaan kantsii opetella nauttimaan siitä, että saa olla hienon ihmisen ystävä. Hänelläkin on omat murheensa elämässään, vaikka olisi paljon saanutkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
laittaja. Miksi sinut FM jätettiin? Mun mies löysi uuden, nuoremman.
Mullakin on ystävä, joka on kaunis, menestynyt, myöskin julkisuuden henkilö, hänellä on ihana mies ja karttuva omaisuus. Ja on ihana ihminen!
En aio pilata ystävyyttämme kateudella, vaikka hänellä on monia asioita mitä minulla ei ole. Toisaalta hänellä on niitä niin hyvässä kuin pahassakin, on kokenut myös tosi kovia vastoinkäymisiä.
Meillä on 4 lasta, velkainen vanha talo, olen duunari ja aina väsynyt.
sinulla on varmasti myös jotain, mitä hänellä ei. Kaikilla meillä on jotain, mitä muilla ei ole. Ellei, aloita itsetutkiskelu ja mieti, mitkä ovat sinun parhaimpia ominaisuuksiasi. Opettele arvostamaan itseäsi. Kun sinulla on upeita ystäviä, et voi itsekään olla mikään täysnolla ;D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kade, mutta toisaalta äärimmäisen ylpeä täydellisestä ystävästäni ja ystävyydestämme.
Osaan laittaa hyvää ruokaa, mutta en ole kaunis, hoikka, hyvässä ammatissa tai edes täysipäinen :(.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olevansa sairaalloisen kateellinen? Te jotka mustamaalaatte, puhutte pahaa ja koitatte tehdä kateuden kohteenne mitä erilaisin keinoin onnettomaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kadehtisit, kärsin ajoittain mielenterveysongelmista...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
luurankoja kaapeissa, pahoja asioita elämässä. sanonta, "että kaikilla on jotain vaikeuksia" on vain heikkojen ihmisten mielenrauhan takia.
Muutin mieheni työn perässä ulkomaille ja aloitin opinnot yliopistossa. Samassa opiskeluyhmässä oli myös arka, ujo kiinalaistyttö, joka jostain syystä usein hakeutui seuraani. Mulla kertyi poissaoloja mieheni työmatkojen ja edustuspäivällisten vuoksi ja kun kerran taas kiinalaistyttö kysyi, miksi en osallistunut edellispäivän luennoille ja selittäessäni syyn, hän huokaisi ja sanoi: "Oh, your life is so wonderful!"
Se mikä mulle oli tavallista elämää, olikin hänelle kaukainen unelma, jonka toteutuminen ei ollut todennäköistä. Hänellä oli edessä vastentahtoinen paluu kommunistiseen Kiinaan ja ei niin hyviin olosuhteisiin, parin kuukauden oleskelu ulkomailla ja opiskelu yliopistossa oli elämän huippukokemus. Hänen näkökulmastaan olin vaalea, sinisilmäinen (useat kiinalaiset ihmettelevät silmieni väriä), elin kansainvälistä elämää ja ilmeisesti myös varakkaissa olosuhteissa. Siis jotakin "wonderful" hänen mielestään.
Suomalaisesta perspektiivistä olen tavis, keskituloinen ja ulkonäkökin massaan uppoava -meillä kun sinisilmäisiä blondeja on joka lähtöön ;)
asun upeasti sisustetussa uudessa okt-talossa ja silti mieheni jätti minut kuukausi sitten. Ei kannata kadehtia ketään. Mä olin 10 v suhteessa, jossa mieheni ei huonolla itsetunnollaan osannut minua arvostaa.