Mitä mieltä "tukkapöllösta"?

Mitäs mieltä tästä, en siis tarkota tukasta repimistä vaan että jämäkästi tukasta ottaa kiinni kun lapsi tekee pahaa eikä kielloista huolimatta lopeta?

Pöllöt on kyllä kivoja hyödyllisiä petolintuja.

Mietipä, olisiko itsestäsi hyvä idea että sinua pöllytettäisi jos et tottele? Ei sillä mielestäni ainakaan ohjaavaa tai kasvatuksellista vaikutusta ole.

"ilmoita ihmeessä tukkapöllö luontoliittoon....."



hehheeh onneks joillaki on huumori matkassa :-D

Parempi että lapsi oppii rajat lapsena kotona, ja tottelee vanhempien sanaa. Ei sitten tarvi murkkuikäisiä poliisin tukistella ja kuljetella maijalla kotiin kun tämä teidän pikku kullannuppu ei nyt uskonut vaan toistamiseen lainaa v'ähän lähikauppiaalta kaljaa ja tupakkaa...



Kyllä tämä maailman meno on kummaa jos ei saa vanhemmat kurittaa ipanoitaan kotona ja opettaa tavoille.

tai evättäisiin tv:n katselupoikeus jos en tottele.

Mietipä, olisiko itsestäsi hyvä idea että sinua pöllytettäisi jos et tottele? Ei sillä mielestäni ainakaan ohjaavaa tai kasvatuksellista vaikutusta ole.

Edellyttäen ettei tosiaan mene hiuksista repimiseksi tms. Ja niin, että se on harvoin käytössä vain ääritapauksissa.

Sen nyt ymmärtää että väkialtaa ei tietenkään saa käyttää mutta ettei kurittaakkan sais? tukkapöllö on vanha mutta edelleen hyvä konsti! Kyllä lapset on opetettava vanhempiaan totteleen, se on turha lapsen murrosiässä enää havahtua että olis varmaan kuri ollu paikallaan.

Parempi että lapsi oppii rajat lapsena kotona, ja tottelee vanhempien sanaa. Ei sitten tarvi murkkuikäisiä poliisin tukistella ja kuljetella maijalla kotiin kun tämä teidän pikku kullannuppu ei nyt uskonut vaan toistamiseen lainaa v'ähän lähikauppiaalta kaljaa ja tupakkaa...

Kyllä tämä maailman meno on kummaa jos ei saa vanhemmat kurittaa ipanoitaan kotona ja opettaa tavoille.

olen sitä mieltä että jollei ilman väkivaltaa pärjää lasten kanssa on parempi antaa heidät pois. niin ja minut on kasvatettu ilman mitään "luunappeja" tai "tukkapöllyjä" enkä ole ollut mikään kriminaali koskaan. jos ei lasta osaa kasvattaa kannattaa jättää ne niille jotka osaa sen tehdä. ja huom! väkivalta EI OLE kasvattamista vaan alistamista. ja enemmän tiedän juuri näitä "kurilla kasvatettuja" kriminaaleja kun taas ne jotka eivät ole -onneksi- joutuneet elämään väkivallan pelossa ovat niitä jotka ovat myös pärjänneet elämässään(henkisesti ja muutenkin).

Tuskin lapsi, jota joskus kuritetaan ap:n mainitsemalla tavalla, elää väkivallan pelossa.



En ainakaan itse elänyt vaikka joskus sain luunappejakin, ja niitä kevyitä tukkapöllyjä. Itse en kyllä ole noita käyttänyt.

eikä siitä mitään traumoja ole jäänyt! Ihme kouhkaamista tuo väkivallaksi leimaaminen! Jos siis puhutaan ihan normaalista tukkapöllystä eikä mistään hiuksista repimisestä.

Itse sain sitä lapsena, enkä mielestäni traumatisoitunut mitenkään. "Oikea" väkivalta on ihan eri asia kuin kevyt tukistaminen tai luunappi. Se on vähän samaa sarjaa kuin huutaminen tai eristäminen toiseen huoneeseen.



Silti olen valinnut pitää omien lasteni kohdalla fyysisessä kurittamisessa nollatoleranssin, etten vahingossa satuta heitä oikeasti suuttuessani toden teolla. Sitä paitsi tukkapölly on nykyään laissakin kielletty.

kun oli antanut vähän pöllöä ja lapsi kertoi tarhassa.



Poliisitutkinta tuli. Tapaamisia ainakin rajoitetaan.

Meidan vilkas 2-vee poika alkoi tukistelemaan muita ihan huvin vuoksi.Mulla on pitkat hiukset ja silmat vesittyivat usein kun poika tarrasi varoittamatta tukkaan kiinni ja repi niin etta tukkaa irtosi. Yritimme niin hyvalla (selittamalla) kun jaahyllakin lopettaa tukistelun vailla tuloksia. Kunnes sitten poika tuli ja naureskellen repaisi ison tukun hiuksia multa ja ihan vaistomaisesti tarrasin itse poikaa tukasta. Ensimmainen ja viimeinen kerta, koska sen jalkeen ei poika ole tukistanut ketaan. Ilmiselvasti ei kotihoidossa ollut ainokainen tajunnut satuttavansa kunnes sitten itse sattui. En todella kannata mitaan vakivaltaa lastenkasvatuksessa mutta tama primitiivireaktio tukistamessa vei viestin perille jota oltiin jauhettu kuukausia ennen ilman tulosta.



Ja ei, jos lapsi rupeaa nyrkein heilumaan niin en aio mottasta opettamismielessa.

Itse sain sitä lapsena, enkä mielestäni traumatisoitunut mitenkään. "Oikea" väkivalta on ihan eri asia kuin kevyt tukistaminen tai luunappi. Se on vähän samaa sarjaa kuin huutaminen tai eristäminen toiseen huoneeseen.

.

Itse pelkäsin lapsena paljon enemmän huutavaa aikuista kuin pientä nippausta (joka ei juurikaan edes sattunut).

eikä siitä mitään traumoja ole jäänyt! Ihme kouhkaamista tuo väkivallaksi leimaaminen! Jos siis puhutaan ihan normaalista tukkapöllystä eikä mistään hiuksista repimisestä.

mm.miten vaikuttaa lapsen kehitykseen jne. (ei niitä muuten olisi lailla kielletykään jos "pieni tukkapölly" olisi ihan vaan pienijuttu lapsille, mutta kun se ei ole sitä lapselle VAAN AIKUISELLE joka kykenee hiukan enemmän käsittelemään syy-seuraus ym.suhteita..)

Laki turvaa lapsen asemaa

Laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta asetetaan kasvatukselle seuraava tavoite: "Lasta tulee kasvattaa siten, että

lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla

tavoin loukkaavasti."

Lainsäädäntö lähtee siitä, että lapsilla on samat oikeudet tulla suojelluksi väkivallalta kuin aikuisilla. Lapsiin kohdistuva väkivalta, myös ruumiillinen kuritus, ovat rikoslain mukaan pahoinpitelyä. Suomella on pitkät ja kunniakkaat perinteet väkivallattomien kasvatusmenetelmien käyttöönotossa. Ruumiillinen kuritus kiellettiin valtion kouluissa jo vuonna 1914. Kokonaan ruumiillisen kurituksen käyttö kiellettiin 1984 alusta. Alle 15-vuotiaaseen lapseen kohdistunut pahoinpitely on virallisen syytteen alainen rikos. Tämä merkitsee sitä, että virallinen syyttäjä voi vaatia tekijän tuomitsemista rangaistukseen, vaikkei pahoinpitelyn uhri sitä vaatisikaan. Lastensuojelulain mukaan jokaisella valtion, kunnan ja seurakunnan työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa ilmeisessä lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta kunnan lastensuojeluun.

Lapset väkivallan kohteena

Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. (LOS 19. artikla)

Väkivalta lapsia kohtaan voi olla sekä ruumiillista että henkistä. Se voi olla sekä heitteillejättöä että julmaa kohtelua, se voi olla hyväksikäyttöä ja sukupuolista väkivaltaa. Väkivaltaa voi tapahtua kotona, koulussa, lastenkodeissa ja laitoksissa. Sitä esiintyy kadulla, paikoissa missä lapset ovat työläisinä ja vankiloissa. Väkivalta turmelee lasten fyysisen ja psyykkisen terveyden, estää heitä oppimasta ja solmimasta rakentavia ystävyys- ja sosiaalisia suhteita. Lapset eivät kykene kehittymään normaalisti, eikä heistä kasvaessaan voi tulla hyviä aikuisia ja vanhempia.

Vain pieni osa lapsiin kohdistuvasta väkivallasta raportoidaan ja tutkitaan ja tekijät joutuvat vain harvoin vastuuseen. Väkivaltaa ei ilmoiteta monesta syystä. Esimerkiksi hyvin nuoret lapset eivät siihen itse kykene. He saattavat pelätä, että heidän tilanteensa pahenee viranomaisten puuttumisen myötä. Joskus omat vanhemmat ovat väkivallan tekijöitä tai vanhemmat pysyvät vaiti, jos väkivallan tekijä on perheenjäsen tai joku muu keskeinen henkilö yhteisössä tai yhteiskunnassa.

Lapsiin kohdistuvan väkivallan vähäiseen ilmoittamiseen on syynä myös sen pysyvänlaatuinen sosiaalinen ja laillinen hyväksyntä. Väkivallantekijät, lapset itse ja suuri osa väestöstä saattaa hyväksyä jonkin asteisen ruumiillisen, seksuaalisen tai henkisen väkivallan välttämättömänä osana lapsuutta. Ruumiillinen kurittaminen, eli ns. kuritusväkivalta sekä muut julmat tai lasta alentavat kuritus- ja rangaistuskeinot kuten kiusaaminen, seksuaalinen häirintä tai väkivaltaiset perinteet voidaan nähdä normaalina erityisesti ruumiillisten jälkien ja seurauksien puuttuessa.

Ja jokainen epäily tutkitaan, joten parempi luopua siitä ennen tarhaan menoa, jos ei halua lastensuojeluperheeksi.



Pointti sinänsä.

ja kautta aikojen on sodittu. Mitä vähemmän väkivaltaa hyväksytään, sitä vähemmän sitä on, vrt. sotien määrä tällä pallonpuoliskolla. Ja jenkkilässä mustaihoisten kulttuuriin on aina kuulunut valkoisia enemmän ruumiillinen kuritus, ja miettiä voi miten hyvin on "kasvatus" auttanut, ketkä siellä oikein linnassa istuu. Että voihan sitä miettiä että onko niitä traumoja sitten oikeasti tullut vai ei ja miten se näkyy, käytetäänkö väkivaltaa vai ei.



Itse olen sitä mieltä, että tukkapöllyä antava vanhempi on laiska ja avuton kasvattaja. Kaveripiirissä olen tätä päässyt todistamaan. Yhtäkään sellaista tapauksta en ole vielä nähnyt, jossa annettu tukkapölly olisi ollut oikeasti tarpeen. Vika oli tasan tarkkaan joko kasvattajan keinottomuudessa tai liian lyhyessä pinnassa.

Pitääkö miehelle antaa tukkapyllyä, jollei se muuten tottele?