Onko mielestäsi hyvä tai huono juttu jos lapsesi tarharyhmässä on paljon ulkomaalaisia

Ja meillä päin onkin paljon ulkomaalaisia. Tulevassa päiväkodissa ja koulussa noin puolet.

Haluaisin, että lapseni ei tuijottaisi ihmisiä, jotka ovat ns. erinäköisiä kuin hän.

Haluaisin, että lapsestani tulisi avarakatseinen ja suvaitsevainen ihminen.

Haluaisin, että hän oppisi kaikenlaista ei-niin-kovin-suomalaista kavereiltaan.

Haluaisin itsekin vähän monikulttuurisempaa touhua ympärillemme.

Siksi hyvä, että lapseni tottuva pienestä pitäen erilaisiin ihmisiin. Huonoa siksi, että olen huomannut ainakin meidän pk:mme monikulttuuristen perheiden lapsien olevan jotenkin vaativampia, riehakkampia ja huonokäytöksisempiä kuin muut lapset, eli vievät paljon hoitajien aikaa, ja lapsemme pelkää erästä tummaa poikaa joka ei osaa kieltä, mutta yrittää ottaa liian rajuin ottein kontaktia toisiin lapsiin.

en keksi yhtään huonoakaan puolta. Siksi:)



Omia sukulaisia on lähtenyt niin paljon suomesta siirtolaisiksi ja olen lapsesta asti tottunut myös ulkomaalaisiin ihmisiin ja se on ollut minulle pelkästään rikkaus.



Sen sijaan ns pullossa kasvaneet rasistijuntit, jotka eivät tiedä historiasta, maailman menosta yms yhtään mitään, sälittävät aivan turkasen paljon. Ja en todellakaan halua että omasta lapsestani tulisi sellainen!

Muutimme toiselle puolelle kaupunkia, edellisessä päiväkodissa oli paljon muslimilapsia eri roduista. Katsoin, että se oli jonkinlainen rikkaus lapsellemme. Nyt kun ollaan uudessa päiväkodissa, olen alkanut epäilemään, että nykyinen päiväkoti oli jotenkin rasistinen, kun ei löydy edes yhtään romanilasta, vaikka alueella heitä kuitenkin asuu...

he eivät istu porukkaan.



Eräs ystäväni muutti juuri perheensä kanssa ns. monikulttuuriselta alueelta sysisuomalaiselle seudulle. Hän sanoi, että heidän lapsensa ovat nyt uudesssa ympäristössään kokeneet ihan erilaista tappelua ja syrjintää kuin aikaisemmassa paikassa, jossa kaikenmaalaiset leikkivät sulassa sovissa keskenään. Tällä uudella alueella myös naapurit kyyläävät toisiaan, eivätkä juurikaan puhuttele. Aikaisempi paikka oli melkoinen kansallisuuksien kirjo - ja kuulemma aika " avointa" porukkaa.

Oma lapseni tosin ei eroa ulkonäöltään millään tavalla 100% suomilapsista, ainoastaan hänellä on pitkät tummat ripset joita ei (kaikilla) suomalaisilla lapsilla ole. Suomalaiseksi silti lapseni miellän, koska on suomalaisen äidin lapsi, Suomessa on syntynyt, Suomessa asuu, suomea puhuu äidinkielenään, ja on Suomen kansalainen. Huolimatta siitä, että isän puolelta on etelä-Eurooppalainen.

Mutta vastaus varsinaiseen kysymykseen: pääasia, että lapseni tarharyhmässä on muita lapsia leikkikavereiksi. Se, millainen kulttuuritausta heillä on, on aivan yhdentekevää minulle.

Mitä häiriköintiin tulee, lapseni ryhmässä on 2 todellista ongelmatapausta. Molemmat ihan suomalaisia, vielä ns. hyvästä perheestä (toisen vanhemmat opettajia, toisenkin akateemisesti koulutettuja). Siksi mainitsin asiasta, kun usein joko maahanmuuttajien tai nuorien yh-äitien lapsia syytetään häiriköiksi.

koska minä olen suomalainen, mies somalialainen ja meillä on lapsi.