Marraskuiset sunnuntaihin <3<3
Huomenta muruset!
Taas kärvistelen ihan kamalissa supistuksissa. Prkl että sattuu! On supistellu jo pari tuntia, mutta kynnys lähteä sairaalaan on suuri. Ei enää hukkareissuja.
Tämä kipu on samalla niin ihanaa, mutta pelottavaa...
Ilmoittelen, miten tässä savotassa käy.
Rauhallista ja supistusrikasta sunnuntaita kaikille!
CC 40+1.
Kommentit (15)
Toivottavasti CC:n ja Basilican supistukset jatkuisivat ja voimistuisivat! Pääsisitte pian sairalaan ja ihastelemaan nyyttiä :)
Vihdoin koitti tämä laskettuaika! Vaikka yli menee rutkasti, aavistan sen. No keskiviikkona neuvola ja eka yliaikaiskontrolli 6.12. Katsotaan pitääkö niin pitkään odotella?
Eilen sain kutsun serkun ylppäreihin juuri itsenäisyspäiväksi. Lahdessa olisivat. En osannut sanoa juuta enkä jaata. Riippuu nyt ihan vauvasta. Jos olis vielä masussa, niin voishan mennäkkin... ajaahan sitä nopsaan sitten Lahdesta Helsinkiin jos supparit alkaiskin. Ja jos vauva nyt lähipäivinä syntyis vois mennä jo vauvan kanssa, mutta toisaalta jos on vaan muutaman päivän ikäinen niin... No turhahan tätä on vielä pohtia! Olis vaan niin kiva mennä kun siellä tapais sukulaisia joita ei ole aikoihin nähty.
äitikki rv 40+0... onpa ihanaa kirjoittaa tuo nelosella alkava viikko! Max kaksi viikkoa enää!!!
Täällä ollaan vielä. Ihan on samat tuntemukset. Edelliset ovat lähteneet kunnon supistuksilla ja nyt ei tiedä mitä tekis.
Eilen supisteli koko illan noin 10 minuutin välein jopa 2 minuutin supistuksia. Melko rajujakin välillä. Mutta kun menin nukkuun taas hävisivät. Yöllä supisti jokaisen vessareisuun jälkeen.
Nyt on vaan selkä siin sökönä oikealta puolelta et kävelen etanavauhtia toisesta huoneesta toiseen. Pelottaa jos jotakin rysähtää tuolla lonkan puolella.
Sit oon saanu sen turvotuksen nilkkoihin,sormiin jne...
Onneks hirudoid forte on auttanu nyt tuohon suonenveto-ongelmaan.
Mulla on kolme sunnuntai-lasta ennestään et jos tämäkin tästä vielä tänään. Kaveri just sanoi pari viikkosen äitinä et uudellensynnyttäjälle kätilö oli sanonut et voi olla hyvinkin tyypillistä et supistelee pari kolme päivää reilummin ja sit vasta käynnistyy, paikat voi silti olla 2-3 cm täysin auki.
Toivotaan et mahollisimman moni pääsis tositoimiin.
Toisaalta pelkään sairaasti tuota supistuskipua jos pitkittyy. Yleensä mulla on ollu synnytykset tosi nopeita paitsi tietty ekasta avautumisvaihe kesti melko kauan.
Vko 40+6
Täällä on tänään enemmän tai vähemmän supistelijoita liikenteessä. Toivottavasti ne jatkuvat ja saatte lähteä synnyttään, ellei joku jo ole. =)
Äiti epäili, että meille tulee lähtö tänään ja sisko soitti aamulla, että hän oli nähnyt unta, että meille syntyy tänään vauva. Ite en usko siihen. Ei ole minkään näköisiä tuntemuksia ja kun kerran olen ensisynnyttäjä niin tuskin ehdin enää tälle vuorokaudelle saada vauvaa. Ehkä ens viikonloppuna meille syntyy joulukuunvauva...?? Ei voi tietää, mutta mitä enemmän päiviä tulee sitä enemmän mä jännitän.
Tänään on taas tiedossa tylsä päivä. Mies lähti omia hommia tekemään, joten yksin koiran kanssa taas kotona. Alkaa kyllästyttään nämä samat seinät, mutta kun mitään ei jaksa tehdä eikä huvita. Tätä menoa sitä masentuu jo ennen synnytystä. =)
Voimia kaikille!!
rusina 40+3
jotain edistystä eli palanen limatulppaa viimein :). Aloin jo vaipua epätoivoon....No, enpä nuolaise ennen kuin tipahtaa....Jotenkin tuntuu siltä, että tämähän venyy pidemmäksi kuin esikoisen kanssa mutta toivottavasti ei....Yritin äsken tehdä pihahommia vauhdittaakseni suppareita mutta taisin saada vain korkean verenpaineen :/.
Tsemppiä muille kärvistelijöille ja rusinalle: ei mullakaan esikoisen kanssa ollut MITÄÄN merkkejä ennen kuin synnytys käynnistyi kertaheitolla! Eli nää tällaiset ennakoivat supparit on tulleet tutuksi vasta tässä kolmannessa raskaudessa.
Mulla ei muistaalkseni oo koskaan irronu mitään limatulppaa. Tänään oli pieni tippa vuotoa pikkareissa, josko olis tiedä sitten.
Supistuksi tullut harvakseltaan, alkaa toivo mennä.
Nyt oli niin hyvä lähteä synnärille. Olis mies kotona ja lastenhoiot järjestetty. Huomenna taas kupus kotona, anoppi töissä, mies tumnnin matkan takana ja ministerit tulle Tampereelle, tiet suljetaan et mies ei välttämättä pääse edes synnytykseen. Kääk.
Pitäis akupunktiopisteitä kokeilla....
meen paineleen nyt pisteitä.
Mulla taas _aina_ennen_ on ns. limatulppaa irronnut vasta ihan synnytyksen käynnistyttyä. Toivottavasti tämä nyt merkkaa jotain, sillä näitä kivuliaita suppareita alkaa olla niin paljon, että johan tässä väsyy ihan. Totesit tuossa toisessa ketjussa, että jännittää, ehditkö sairaalaan ja sama jännittää mua. Nimittäin kuopuksen kanssa tosiaan olin täysin auki sairaalaan saavuttaessa enkä olisi kyllä kivuista sitä osannut päätellä...Vedet menivät vasta kätilön puhkaistessa kalvot, jotta pääsin ponnistamaan.
Täällä on aika hiljaista: verottaako kaunis talvipäivä (ainakin täällä ihan etelässä paistaa aurinko) vai ehkä synnäri :)?
Keskiviikkoaamuna meni vesi. Jäin osastolle odottamaan supistuksia joita alkoi tulemaan 3 minuutin välein klo 23 alkaen.
Synnytyssalissa klo 02, siihen sitten ilokaasua ja epiduraalia joiden voimalla meidän tyttö syntyi 5.34. Oli kamala ponnistusvaihe, onneksi kesti vain 9min.
Pituus 52cm, paino 3,9kg ja paljon tummaa tukkaa :)
t.Jas ja pikkuneiti
Sulla olikin jo vuoro saada vauva maailmaan.
CC:lle kans onnea synnytykseen.
Täällä itse olen ihan kiukkuinen ja tuskainen kipujen kanssa.
Jokapaikkaan sattuu ja pelkään et tuo selkä menee. Kovalla huudolla liikun keittiön olohuoneen väliä. Täytyy varamaan huomenna soittaa neuvolaan tai taussiin mitä tehdä.
joakinen minuutti tuntuu nyt iäisyydeltä, supistuksia tänään harvakseltaan.
mulla taas menee oikea jalka pian alta eli vauva painaa nyt niin johonkin hermoon, etten meinaa tolpilla pysyä. On tämä vaikeeta tää synnytyksen käynnistyminen. Nyt on taas tunnin tullut suppareita kolmen-neljän minuutin välein mutta en jaksa enää uskoa mihinkään edistymiseen. Tylsää. Mies totesi äsken, että vauva varmaan syntyy vahingossa eteiseen. Totesin vain, että hänellähän on jo kahden kerran kokemus, joten kaipa hän kätilönä pärjää....Kuinkahan kauan nämä valesupparit voivat jatkua?! Johan tähän kipuun alkaa väsyä.
Onnea niille, jotka ovat synnärille tänään päässeet ja myös nimimerkille Jas :).
Meille syntyi torstaina 23.11 ihana tyttö!! (LA oli 15.11)
Keskiviikkona aamulla alkoi tulla limatulpaa ja sitten suppareita, sairaalassa oltiin illalla kahdentoista jälkeen, torstain puolella siis, tyttö syntyi torstaina klo.13.59. Mitat: 52cm pitkä, 3805kg,
tänään kotiuduttiin! Synnytys oli, varsinkin ponnistus todella kivulias ja voimatvievä kokemus, mutta nyt Ihanaa on!!!
Jasille vaan tulin toivottamaan lämpimät onnittelut pienestä tyttärestä! Paljon onnea koko perheelle!
pikku-milli & Akseli 7kk
amaising ja Jas!! Paljon onnea vauvoista!!!
Eipä meidän pinot enää kovin pitkiä ole. Mä roikun täällä ihan varmaan vielä joulukuussakkin.
Supistuksia toivon kaikille!
äitikki rv40 tasan.
Tänään olis sitten ollut se kuuluisa la, mutta eipä vain taida tämä(kään) vauva syntyä " luvattuna" päivänä. Esikoinen syntyi 42+2 (käynnistettynä), kakkonen 41+2. joten tuliskohan tämä pikku-kolmonen 40+2... toiveajattelua:). Ei pienintäkään merkkiä synnytyksen alkamisesta, vaikka toissaviikolla supisteli oikein urakalla. Nyt ihan hiljaista sillä rintamalla, vauva onneksi liikkuu reippaasti. Mutta itseä kypsytää aika lailla, tämä möhköys alkaa käydä hermoille. Jättimahaa särkee ja suonikohjut vaivaavat, pahinta taitaa kuitenkin olla tämä mielentila, tulee noille vanhemmille lapsille (4v ja 2,5v) äksyiltyä. Huono omis painaa... Jotenkin tällä kertaa tuntuu superpitkiltä nämä viimeiset päivät, jouduin saikulle ja vuodelepoon rv 30 tienoilla ennenaikaisen synnytyksen uhatessa ja täällä sitä kuitenkin yhä ollaan. No, parempi tietysti vähän yliaikainen kuin reilusti ennenaikainen vauva. Mutta silti on vähän sellainen olo kuin olisi huijattu, tämähän vauvelin piti tulla " ihmisten ajoissa" ... Onneksi täällä näyttää vielä olevan muitakin odottelijoita, ainakin äitikilllä taisi olla ihan samat rv:tkin. Tsemppiä meille kaikille odottelijoille näiksi viimeisiksi pitkiksi päiviksi ja supermegaonnittelut kaikille vauvansa jo saaneille!
siilivaimo rv40 tasan
Edelleen kasassa ja varmaan tätä menoa menee vielä yliaikaseks, saas nähdä sit nyt.
Vkonloppu hurahti niiden synttäreiden merkeissä, eilinen Artjärvellä ja tänään tässä ihan likellä, tunnin automatka suuntaansa ei tehnyt muuta kuin hemmetimoisen väsymyksen eilen, tänään taas sai kuunnella kun olikohan 8 muksua jotka juoksi pitkin kämppää, tosin olivat tällä kertaa rauhallisempia kuin aiemmilla kerroilla.
Nyt on muuten kaikki ne pvät joita ite veikkasin syntymäpäiväks niin mennyt =D, pitänee siis keksiä uus pvä, oiskohan se si 5pvää yli lasketun eli 6.12, appukon syntymäpäivä siis ja Itsenäisyyspvä samalla, saispa lapsi sitten aina muistaa omat synttärinsä, poika synty veteraanien pvänä, tytöllä ei liputusta synttäreinä.
Tiistaina ois taas neuvola ja katotaan haluaako nähdä ens vkolla jo pari kertaa vai riittääkö pelkkä tiistai, laskettuhan on perjantaina, muutenkin olen ollut vähemmillä käynneillä mitä muut, mutta tosin en niitä käyntejä ole niin paljoa tarvinnutkaan kun jo 3.raskaus menossa.
Tän raskauden aikana voinut suht hyvin, mutta sairastanut silti vähän liikaa, 3 lääkekuuria putkeen tuossa alkusyksystä, ja sairaslomalle jäin työstäni jo elokuun alusta, alkaa välillä tympimään kyllä tää kotosalla olo, mutta töissä olisi ollut paljon rankempaa.
Jaahas ja kohta nukkumaan että jaksaa taas aamulla aloittaa lasten kanssa uuden vkon...
rv 39+2 (40 lähenee)
Ikävää tämä pitkän kaavan mukaan synnyttäminen ;)! Nyt on supistellut jo perjantai-illasta lähes yhtä mittaa, välillä olen pystynyt nukkumaan mutta nyt tämä yö on mennyt ihan kärvistellessä. Silti väli nyt liian pitkä eli n. 8-12 min. Mulla ei ole tällaista aiemmin ollut eli synnytykset ovat alkaneet kertaheitolla. Nyt en tiedä yhtään, koska sinne sairaalaan pitäisi lähteä ja lastenhoitaja hälyttää....
Luin muuten aiempia juttujasi CC täällä ja lohduksi kerron, että vaikka asumme Suomessa, niin kaukana sukulaisista ja ystävistä (minun) ja se tekee todella tästä odotuksesta ja muustakin elämästä aika yksinäistä. Pikkuisen voin aavistaa, miltä sinusta tuntuu! Tsemppiä!