Samanlaiset kivut kaikissa synnytyksissä?
Mietin tässä kivunlievitystä ja viimeksi otin vain parakervikaalin avautumisvaiheeseen ja se oli hyvä; auttoin 6-10cm eli kaksi tuntia. Ponnistusvaihe oli aikas kivulias: jos en ponnistanut supparin aikana, niin kipu oli kova (eli tajuaapa tyhmäkin ponnistaa), mutta onkohan seuraavassakin synnytyksessä kivut samanlaiset?
Taidan ehkä ottaa pudendaalin ponnistusvaiheeseen, koska selkäydinkanavaan piikittäminen kauhistuttaa. Vai mitä tekisin? Toisaalta haluaisin tuntea jotain, että osaan säädellä ponnistamista ja välttyä siten repeämiltä kuten viimeksi (tietenkin sidekudostyypilläkin on osuutta repeämisiin)
Kommentit (7)
Mutta eka synnytys oli hitaampi ja rauhallisempi, kivut etenivät vähitellen enkä ollut kamalan kipeä. Toisessa synnytyksessä mulla oli kivuliaita supistuksia vaan n.1-1,5t ja meno oli niin rajua että olin sen hetken aikaa tosi kipeänä. Mutta toisaalta, sen aikaa seisoo vaikka päällään;-). Itse en ole halunnut ottaa mitään lääkkeellisiä kivunlievityksiä ja ponnistusvaiheet ovat sujuneet tosi sutjakasti, ekasta 5min ja tokasta 3min, eikä mitään ommeltavaa kummastakaan.
ei vie ponnistamisen tarvetta. Eikä myöskään tee ponnistusta tunnottomaksi tai täysin kivuttomaksi. Mielestäni olo on sen kanssa " normaali" eli tuntee esim. paineen mutta ei kevyttä kosketusta (alapäätä tikatessa).
Kiitos hyvistä vastauksista, mutta vielä perään tuota, että onko kipu samantyyppistä kaikissa synnytyksen vaiheissa?
Tosin kun vauva tulee alaspäin niin tunne on vähän muuttunut. Ihan lopussa painoi peräsuoleen kurjasti ja tietty supistuksetkin ovat loppua kohden kiihtyneet. Musta äänenkäyttö on helpottanut tosi paljon. Ensin vähän hiljaisemmin ja sitten tässä toisen synnytyksen lopussa ihan AAAAA:ta reippaasti. Mutta se auttoi ikään kuin saamaa kipua ulos ja esim. aaa pitää leuan rentona, sillä on taas yhteys alakerran rentouteen. Parempi päästää ääntä ulos kuin pidätellä ja jännittää.
ei todellakaan mene aina niin kuin itse haluaisi! Että, sinuna odottaisin vain mitä tuleman pitää-kyllä kätilöt sitten neuvovat ja ehdottavat mitä kivunlievitystä juuri sinun tilanteessasi on mahdollista saada.
Minä kun toivoin ja sain esikoisen aikaan epiduraalin.Ajattelin ennen kuopuksen syntymää että " otampa nytkin sen" ...mutta, toisimpa kävi.Kuopus tulikin maailmaan 4,5:a supparien alkamisesta.Sairaalaan kun menimme olin jo 9cm auki ja vaihtoehtona kivunlievitykseen ei ollut kuin ilokaasu!
Tuo epiduraalipuudutuksen laitto ei todellakaan sattunut yhtään ja anestesialääkäri kuka sen laittaa kyllä osaa hommansa !.Ja todellakin se helpotus mikä sen jälkeen tuli (n.kahdeksi tunniksi); kaikki kivut hävis!Aivan mahtava juttu, suosittelen jos vaan sen ehdit saada=)
Toisessa vaan jotenkin paljon " määrätietoisempaa" jos kivusta voi niin sanoa. Eli supistukset tulivat heti säännöllisesti ja tiheästi. Palkintona siitä synnytys oli ohi 1/5 ajassa siitä mitä ensimmäinen. Kivunlievityksenä mulla ekassa epiduraali ja tokassa ensin parakervikaali (joka ei ilmeisesti osunut, koska ei auttanut yhtään) ja sitten taivaallinen spinaali.
samaa ovat sanoneet luomuna synnyttäneet kaveritkin. Toinen synnytys oli nopeampi, ja siinä mielessä " helpompi" , mutta supistukset olivat vielä häijympiä kuin ekassa synnytyksessä. Johtui varmaan osaksi siitä, että supparit olivat tehokkaampia ja homma eteni vauhdilla.