Minkälaisella kipulääkityksellä ponnistusvaiheen kipua vähemmälle?
Esikoisen kanssa käytössä oli supistusten aikaan ilokaasu ja loppuvaiheessa epiduraali. Epiduraali tekit supparit kivuttomiksi, mutta ponnistusvaiheen kipuun sillä ei ollut mitään vaikutusta. Ponnistaminen sattui mun mielestä eniten koko synnytyksessä, oli suoraan sanoen melko helvetillisen tuntuista.
Nyt kakkosta odottaessa olen miettinyt, josko pyytäisin seuraavassa synnytyksessä spinaalipuudutuksen - eikös sen pitäisi viedä ponnistusvaiheen kivutkin pois? Toisaalta voisi kokeilla ponnistella ilokaasun kanssa, viimeksi sitä ei annettu tehdä, en muista miksi.
Kokemuksia?
Kommentit (11)
Ennen ponnistusta kun hönkäsin ilokaasua niin ei siinä kipua juuri tuntenut, tosin viimeksi ponnistusvaihe oli 0 min ja sitä edellisessä ½ min. Nyt 5 synnytystä takana.
Rapuäiti 39+1
on nimenomaan ponnistamiseen. Laitetaan tuonne kohdunsuun tienoille (en muista mitkä kaksi hermoa sieltä puudutettiin), kun olet 9-10cm auki eli vähän ennen ponnistamisen alkua. Tämän laiton jälkeen ei epparia tai pieniä repeämiä varten tarvitse erikseen puuduttaa...
Eli pudendus-puudutus!! Yksi synnytys takana jossa sain tämän ja toinen edessä jossa aion ehdottomasti ottaa! Vei kokonaan kivun ponnistamisesta. Ja helposti saatavilla koska kätilö voi pistää eikä tarvii lääkäriä. Monissa sairaaloissa kai vähemmän käytetty, mutta meillä Kanta-hämeen KS:ssä käytetään paljon. Vähentää epparin tarvetta kun ei turhaan tarvitse kivun takia jännittää paikkoja.Suosittelen lämpimästi!
siinä puudutetaan lantionpohjassa (emättimen pohjaosassa) kulkeva pudendaali-hermo. On siis paikallispuudute. Mikäli ponnistusvaiheessa alapään ihotunto tuntuu yliherkältä eli koskettaminen käy kipeää, iho voi myös pintapuuduttaa spray- tai geelipuudutteella.
Spinaalipuudutus ei ole ollenkaan huono vaihtoehto, sen voi laittaa vaikka juuri ennen ponnistusvaihetta. Spinaalin vaikutus kestää noin 2 tuntia ja jos se laitetaan juuri ennen ponnistusta niin sen turvin voi myös ommella mahdolliset repeämät ja istukan tulokaan ei tunnu silloin miltään.
Mikäli on oikein kipuherkkä, voi mainiosti ensin laittaa epiduraalin, avautumisen loppuvaiheessa spinaalin (jos ei epiduraalista ole verenpaine laskenut liikaa) ja vielä ennen ponnistusvaihetta sen pudendaalipuudutuksen... tosi harvoin kyllä joku noin montaa puudutetta tarvitsee mutta joskus silloin tällöin aina joku.
Ilokaasun kanssa ponnistamista ei oikein suositella, koska kaasun vaikutuksesta äiti on yleensä vähän " omissa maailmoissaan" eikä kykene kuuntelemaan kätilön ohjeita...
Itse pärjäsin kakkosen synnytyksessa avautumisvaiheen ilman kipulääkitystä, mutta halusin kivuttoman ponnistusvaiheen jos vain mahdollista. Sainkin spinaalin juuri ennen ponnistusvaihetta ja se oli suoranainen nappijuttu. Laittamisessa kesti ehkä 20 sekuntia ja vaikutus alkoi parin supistuksen jälkeen. Ponnistaminen oli helppoa ja kivutonta ja tilanne puudutteen ansiosta rauhallinen. Tytteli tuli maailmaan muutamassa minuutissa hötkyilemättä ja repeämiltä sun muilta vältyin täysin.
Olin myös kuullut etukäteen tuosta pudendaalipuudutuskesta, mutta kätilö (Jorvissa) ehdotti kuitenkin spinaalia, koska anestesialääkäri oli heti saatavilla. Pudendaalipuudutuksen yleisyydessä on muuten todella paljon eroja sairaaloiden välillä - kannattaa varmistaa etukäteen, että omassa sairaalassasi sitä käytetään.
Mutta omalta osaltani en voi kuin suositella spinaalia. En keksi yhtään negatiivista puolta, paitsi ettei tietenkään voi ponnistaa esim. ammeessa, koska lapselle laitetaan sondi päähän sydänäänten kuuntelua varten. Itselläni kuitenkin se laitettiin vasta puudutteen jälkeen ja samalla vasta vasta kalvotkin.
Itse sain spinaalin jo avautumisvaiheessa toisessa synnytyksessä ja oli tosi hyvä. Ponnistamiseen se ei kyllä enää ehtinyt vaikuttaa, mutta ponnistaminen ei mulle muutenkaa kovin kivuliasta.
Sitä vaan siitä spinaalista, että itse sain siitä punktiopäänsäryn ja se onkin sitten monin verroin synnytystä pahempi tuska! Toki se on tosi harvinaista mutta kuitenkin.. Siitä joutuu pari päivää kärsimään ennenkui saa veripaikan joka kivun lopettaa. Kuten anestesialääkärikin minulle sanoi: punktiopäänsärky on niin voimakasta, etä se invalidisoi ihmisen.
on sitten vissiin eri kuin kohdunkaulapuudute? menin edellisen synnytyksen kohdalla niin viime tipassa sairaalaan, etten saanut enää epiduraalia vaikka oisin halunnut. kätilö sanoi, että jos haluan jotain kivunlievitystä, voin saada vain kohdunkaulapuudutteen. sain sen, poistui supistuskipuja, mutta ponnistamisessa tuntui, että halkean. se oli kauheaa. aiemmissa synnyytyksissä mulla on ollut epiduraali ja se on vaikuttanut supistuksiin ja ponnistusvaiheeseen myös. ponnistaminen ei oo sattunut yhtään vaikka on ollut nopea ja oon pystynyt hallitsemaan sen vaiheen täysin. että itse suosittelisin epiduraalia. ehkä se sitten toisilla ei auta loppuvaiheen kipuihin. mulla auttoi, tuon puudutuksen jälkeen kohdunsuu avautui kahdessa synnytyksessä tosi nopeeta ja vauva syntyi nopeasti sen jälkeen.
Sain k-suun ollessa jo lähes täysin auki kohdunkaulapuudutuksen, koska epiduraalia en ehtinyt saamaan ja pelkäsin etenkin ponnistamisvaiheen kipua. Tiedä sitten johtuiko puudutteesta mutta en tuntenut kipua ponnistusvaiheessa. Ponnistaminen kesti 43 min ja oli kovan työn takana, mutta kipua ei oikeastaan tuntunut, lähinnä happi meinasi loppua :)
Ekassa yrittivät yli 30min mulle epiduraalia ei onnistunu, ja kokemus oli niin kammottva etten kokeilekkaan koskaan enää! Sain sen tuskan jälkeen parakervikaalipuudutuksen kohdunsuulle ja sen avulla sain levättyä 20min ja sitten kivuttomasti ponnistin ilman repeämiä..oli tosi hyvä puudute kun vei kaiken kivun mutta ponnistustarve yms oli selkeä. (tosin en nyt muista mutta supistusten väli tais kasvaa aika pitkäksi) mutta ponnistus kesti noin 20min ja 6 ponnistusta.
Toisessa en saanut en sitten niin mitään ja sattu aika älyttömän paljon siinä vaiheessa kun pää oli puoliks ulkona..onneks kesti vain 4min,,joten sen aikaa kesti..auta armias jos olis kauemmin ;) tuota para..eivät ehtineet enää laittaa kun avauduin 12h jälkeen yhtäkkiä 15minuutissa 6cm->10cm. Tästäkään en revennyt.
Nyt kolmannen kanssa jänskättää taas että mites tällä kertaa!!
Sain sen juuri ennen ponnistusvaihetta ja auttoi täysin. Ponnistamisen tarvetta en tuntenut mutta ei haitannut yhtään ponnistamista koska kätilö auttoi ja sanoi aina kun piti ponnistaa. On tietenkin yksilöllistä mutta minulle ei tullut mitään jälkivaikutuksia.
Spinaali vei ponnistamisentarpeen muttei supistuskipua, joten ponnistelin supistusten tullessa, eikä tehnyt kipeää. En tuntenut yhtään milloin vauva syntyi, rääkäisystä tajusin että aha se onkin jo maailmassa.
Pudendaali puudutti alapään ihan täysin.