***TAMMITENAVIEN VIIKONLOPPU***

Minäkin taas " langoilla" pitkästä aikaa. Kotona kone jonkun viruksen kourissa ja nyt siis töissä naputtelen, kun ei pahemmin asiakkaita näy.

Mulla raskaus etenee kuten ensimmäinenkin, pahoinvoinnista ei ole tietoakaan! Ainoastaan takahampaita harjatessa voi tulla pieni kyökkäys, mutta siis ei sen mainittavampaa. Ruoka maistuu vähän liiankin hyvin, tuntuu että kokoajan on nälkä! Ruokavalio ei vain ole kauhean terveellinen kun tehdään keittiöremppaa (jo 3.5 kk ilman keittiötä!) eli mikrolla melkeen pitää sapuskansa kyhätä. Joten Saarioisten murkinat on tullut varsin tutuiksi! =o)

Väsymys vähän kiusaa, melkein aina otan itsekin päiväunet kun esikoinenkin nukkuu. Ja 2h unien jälkeen menee vielä tunti että käynnistyy...

Torstaina kävin yksityisellä ultrassa ja kaikki oli ok. Kovin näkyi jo sydän hakkaavan! Ja ihan oikean kokinen oli päiviin nähden. Saa kyllä aika hyvä mielikuvitus olla että siitä ultrakuvasta jotain hahmottaa! Nyt sitä varmaan jo uskaltaa laajemmin kertoa raskaudesta, jos vaikka sitten alkaisi jo tuntumaankin " raskaammalta" . Töissäkin voisi jo kertoa asiasta, varmaan ovat jo vatsaani kytänneetkin (tosin vauvalla ei ole vielä mitään tekemistä mahani suuruuden kanssa...)

Neuvola on vasta juhannuksen jälkeen, heti sillon maanantaina. Eli reilu viikko vielä.

Nyt täytyy varmaan vähän koittaa taas ryhdistäytyä, töissä kun olen! =o)

T.Vermeli 8+6

Olen niin onnekas, että olen saanut nähdä Tiitiäisen ultrassa jo kaksi kertaa. Joskus aiemmin kirjoittelinkin vuodosta ja sitä seuranneesta ultrakäynnistä Kätilöopistolla. No viime viikonloppuna aloin taas vuotaa, vuodin kolme päivää niukkaa ruskeaa, alavatsakipuja oli, ja tämän viikon maanantaista lähtien pahoinvointi oli hävinnyt kuin tuhka tuuleen. Muutaman päivän kateltiin, mutta sitten eilen päätettiin mennä yksityiselle ultraan. Siellä se Tiitiäinen oli, ja jo paljon isompi kuin ekassa ultrassa, vähän jo vauvan muotoinenkin. Ultrassa näkyi myös verenhyytymä kohdussa, mulla on kuulemma jotain verisuonia revennyt siellä, ja siitä johtuu vuoto. Hyytymä kuulemma vuotaa vielä pois, joten ruskeaa mönjää on edelleen odotettavissa. Ekassa ultrassa mitään hyytymiä ei vielä näkynyt, siksi panikoin kun vuotoa taas tuli...



Juu, pahoinvointia ei oo enää ollut ainakaan samassa mittakaavassa kuin aiemmin. Mitä nyt väsymystä ja vähän huonommin maistuu jotkut ruuat...raikasta tekee mieli, tuoremehuun on himo :)



Onko muuten muita joista seksi tuntuu erityisen hyvältä nyt? Vaikka mulla ei oo erityisen usein sekstailuolo, kun illalla on aina sen verran väsynyt, niin sitten kuitenkin kun seksiä on, se maistuu ihan erityisen makealta...paikat on kai herkistyneet jotenkin... :)



Toivottavasti kaikilla raskaus etenee ihanasti! Hyvää viikonloppua!



Pajunkukka + Tiitiäinen 8+0

Ihana kun taas vähän kirkastui ilma! Jos vaikka vois grillata illalla...



Meillä mies juhli eilen 30-vuotispäiviä ja kaikille kavereille on nyt paljastettu totuus ;) Itsekin jaksoin lähes klo 23:en asti mukana, mut sit alkoi väki olemaan sen verran hilpeää, et mä poistuin äitin luo yöksi koiran kanssa. Aamulla tulin varovasti katsomaan, onko koti vielä pystyssä ja meillä oli siistiä! Ihana, kun mies oli jo yöllä siivonnut enimmät pullot ja sotkut pois.



Me oltiin päätetty, että kun ultrassa on käyty ja jos kaikki on ok niin kerrotaan jo raskaudesta, vaikka rv 12 ei olekaan vielä saavutettu. Mun mahakin on jo sen verran iso et ei sitä kauaa olis pystyny peittelemäänkään. Nyt on ihan kiva kun voi olla " oma itsensä" .



Meille on siis ensimmäinen tulossa, kun joku kyseli esikoistaan odottavia. Toiseen kysymykseen vastaus; Sänkytouhut maistuu sinänsä kyllä, mutta varsinkin illasta väsymys vie helposti voiton.



Siinäpä tärkeimmät tällä erää, mukavaa lauantain jatkoa kaikille!



Pore71&Papunen rv10+6

Täällä minä välillä leijun pilvissä hyvää oloa, välillä ryven itsesäälissä kun pitää odottaa " ypöyksin" .. 1,5 vko pitäis jaksaa kunnes pääsen miehen luo hetkeksi ennenkuin palaan töihin tänne takas hetkeksi ja sit syksyksi sentään ihan pysyvästi Suomeen! Jihuu!



Yökötys ja karmea väsymys alkavat poistua tieltä ja kuvittelenkohan vaan vai voiko jo alavatsa vähän olla pyöristynyt..? Kiloja on tippunut kaksi. Lieneeköhän normaalia.. Mut kun ei oikein uskalla syödä ihan kaikkea kun täällä kevyttuotteiden määritelmä on jotain ihan muuta kuin Suomessa: rasvaton maitokin maistuu kermalta, puhumattakaan, että saisi laktoosittomana. Suomessa on hälisty mansikoita: nyt poden sit huonoa omatuntoa kun olen niitä popsinut suurella ruokahalulla päivittäin.



Eka neuvola olis 2.7, mitä kaikkea siellä tapahtuu?? Kertokaa bitte!! Jänskää jo sekin melkoisesti. Onko mies koko ajan läsnä vai onko siinä myös terkka ja äiti keskenäänkin hetken vai miten ja mitä..?



Ultran antoivat 4.7, tosin pitkin pitkin hampain: viikkoja ei ole siinä vaiheessa kuin vasta 10+4, mutta kun muuten olen taas paikalla vasta syksyllä joskus. Onneksi neuvolantäti komppasi meitä ensikertalaisia sen verran.



Täällä muuten korostetaan koko ajan foolihapon tärkeyttä ja että on varmistanut jo ENNENKUIN suunnittelee edes ajatuksissa tulevansa raskaaksi, että syö tarpeeksi foolihappoa ja että on vihurirokolle immuuni. Minulla kun ei ole aavistusta moisesta.. Never heard. Ilmeisesti olen kelvoton äiti ;-) Huihai.



Aurinkoa viikonloppuun!!



-Finna ja Batman 8+0

Ihanaa kuulla, että muillakin vaan vatsa turpoaa... (itelläni kyse on kyllä lähinnä herkkujen määrästä eikä luultavasti niinkään masuasukista). ;) Tuntuu, että sitä olis jo pitkälläkin odotuksessa, vaikka vasta alussa mennään (niin kun me kaikki).



Finnanna kyseli ensimmäisestä neuvolasta. Meillä ei oo ikinä mies ollut äitiysneuvolassa mukana kun on ollut työhommissa muualla, mutta siis monillahan mies on mukana. Ensimmäisellä kerralla täytellään lähinnä papereita, saa neuvolakortin, otetaan verenpaine, virtsanäyte, hemoglobiini ja keskustellaan sekä saa kaikkia infolappusia odotuksesta. Aikaa kuluu neuvolantädin perusteellisuuden mukaan... Nyt viimeks kun oli esikoinen hyppimässä pöydille niin vähän nopeammin meni kuin aikoinaan häntä odottaessa.



(.): Pahaolo on väistynyt lähes kokonaan, mutta " ihana" vessassa juokseminen yöllä on alkanut - rasittavaa!!! Väsymyskin on melko hyvin kanssa hallinnassa - lukuunottamatta osaa päivistä. Kaikki herkut maistuu paremmin kuin hyvin ja samoin ruoka. Ehkäpä pitäis alkaa pikku hiljaa kiinnittää syömisen laatuun vähän huomiota ettei sitä ihan turpoa jo kesän aikana.



Nyt nukkumaan, että jaksaa taas huomenna syödä. ;)



-pompelo rv 10+4

Minä kun niistä maniskoista panikoin, niin soitin sitten neuvolatätin antamaan numeroon mistä voi kysellä kaikista aineista. (Se oli joku Terat tai vastaava tutkimuskeskus). Ne sieltä sitten rauhoittelivat ettei syytä paniikkiin, että määrät jää niin pieniksi. Muistutti vaan et aina tarvii huudella kaikki hedelmät ja se riittää toimenpiteeeks myös näihin mansikoihin kuulemma.



Väsymys täällä jatkuu edelleen voimallisena...ZZZZ On välillä jopa ylitsepääsemättömän raskasta käydä istahtaa koneelle työpäivän jlkeen.



Me kans odotellaan ensimmäistä ja sen kyllä varmaan ulkopuolinen arvais jos kuulis kaikkia näitä asioita mitä tulee miettineeks. Meillä mies tulee kaikille käyneille mukaan, koska vaadin hänen olevan paikalla. Sitä vaan kuulemma hävetti jo ekan kerran jälkeen mun kysymysten määrä ;) Sanoin sit vaan et jos ei se osaa vastata niihin , niin sit mun on saatava ne kysyy oman mielnrauhani takii =)



Maha näkyy jo ihan selvästi, mul ainakin täys työ piilotella sitä vielä nää kaks viikkoo.



Mikäs muuten se osote oli sinne yahoo ryhmään?



Onnellista odotusta kaikille!



Törö ja toukka 10+1

Minäkin tulen pinoutumaan näin viikon päätteeksi. Huomenna olisi np-ultra. Jännittää jo kovasti. Tosin tässä pitäisi mennä vielä yövuoroon ennen ultraa. Tulikin mieleen, että onko monella vuorotyö ja miten pitkään olette tehneet yövuoroja?



Itsellä kyseessä on vain kesätyö. Muuten yövuorot kyllä menee, mutta loppuyöstä rupeaa tulemaan huono olo ja en oikein osaa nukkua päivällä. Väsymys sitten lisää huonoa oloa öisin. En töissä vielä haluaisi kertoa raskaudesta, koska olen vielä koeajalla... Noh täytyy tunnustella, josko tämä yövuoroviikko menisi paremmin kun muutenkin huono olo on vähentynyt.



En ole ollut näemmä ainoa, joka on hermoillut mansikoista. Tuli niin harmistunut olo kun ostin vielä suomalaisia mansikoita kun ruotsalaisiakin oli tarjolla kun ajattelin, että suomalaiset on " terveellisempi" . Nyt ei asialle enää mahda mitään... Mutta ajattelin, että seuraavat mansikat, jotka syön on sitten äidin kasvattamia!



Onko kaikki kertonut jo raskaudesta? Me ei vielä olla. Ollaan ajateltu, että ensiviikon lopulla kerrottaisiin ainakin tuleville isovanhemmille kun ollaan käyty np-ultrassa ja 12vk tulee täyteen perjantaina.



Rauhaisaa alkuviikkoa kaikille tammimammoille! :)



Susanna

Huomenna alkaa viiden päivän loma, ihanaa. Meillä on lomat viikon pätkissä pitkin kesää, maatalousyrittäjiä kun ollaan ja tämä on nyt toinen lomaviikko. Huomenna on np-ultra ja me mennään sinne koko porukalla eli otetaan myös 4-vuotias tyttö mukaan, kun ei saatu ketään hoitajaa. Lapselle kerroin viikonloppuna, että vauva on tulossa, mutta sanoin, että pidetään vielä salaisuutena. Isovanhemmat eivät vielä tiedä.



Olo on ihan hyvä. Pahoinvointia ei ole enää ollenkaan ja väsymyskin taitaa alkaa helpottaa. Kerroin hyvälle ystävälleni raskaudesta ja tänään naapurin rouva varovaisesti kyseli, että onko mahdollisesti perhe kasvamassa. Pakkohan se oli myöntää ;) Masu alkaa siis jo näkyä, mutta yritetään nyt vielä mahtua vanhoihin housuihin. Esikoisen kohdalla jouduin vetämään äitiyshousut jalkaan jo 14. viikolla :D



plumeria rv 11+4

Luen kateellisena viestejänne, missä kerrotte, että ette voi pahoin ja kauhea nälkäkin on... :( Itse olen viikolla 8+5. Minua on oksettanut ja 3 viikkoa ja sama meno jatkuu edelleen. En varsinaisesti oksenna, mutta minua oksettaa melkein koko ajan. Melkein kaikki ruoka yököttää. Ainoat ruoat mitä saan syötyä on banaanijugurtti, marjakiisseli (itse tehty), mansikat, kirsikat, vaniljajäätelö - toisinaan menee pari lusikallista lämmintäruokaakin. Tämä pahoinvointi on vaikuttanut jo mieleenkikin. Mieheni on matkoilla ja mieli on tosi maassa. Itkettää ja masentaa. Missään ei voi käydä kun kaikki tarjoavat ruokaa ja minä en saa syötyä - en kuitenkaan vielä haluaisi kertoa kaikille. Olisko kellään hyvää arvausta että kuinka kauan tämä yökötys vielä jatkuu? Odotan esikoistani, joten kokemukset on vähän vähissä.