sektiosta parantuminen????

Olin harrastanut tosi paljon step-aerobicciä ja juoksua, kunnes raskauden myötä jouduin vähentämään. Juoksu vaihtui pitkiin kävelyihin. Step-aerobic-tunnilla olin vielä 8:lla kuukaudella.

Olin ollut koko raskauden loistokunnossa, lukuunottamatta ajoittaisia väsymisjaksoja. Sitten aivan yllättäen sain armottomat vatsakivut, oksensin ja vaikeroin lattialla. Autoon en päässyt, joten mies soitti ambulanssin.

Tyttö syntyi hätäsektiolla (epäilivät istukan repeymää) tasan rv 35.

Keskonenhan se oli, joutui teholle, eikä happikaapin happi riittänyt, vaan tarvittiin lisäkoppa päähän.

Sektiosta on jäänyt ällöttävä ja pullottava makkara juuri bikinirajaan.

Tunto siihen palasi vasta n.8 vuoden jälkeen. Haava on kutistunut tosi mitättömksi, makkara ei. Mikään jumppaliike ei ole siihen tehonnut!

Laihduin omiin mittoihini silloin puolessa vuodessa, kyllähän löllärin sai peitettyä, mutta ilman vaatteita ei kehtaa itteensä sivulta katsoa peilistä. Se ei häivy edes vatsaa sisään vetämällä.

Toisen lapsen sain synnyttää alakautta normaalisti. Nyt odotan kolmatta.

Itse paranin yllättävän nopeasti, kotiin pääsyn jälkeen en enää tarvinnut kipulääkkeitä ja parin viikon kuluttua pystyi jo suht reippaasti kävelemään. Ohjeeksi minulle annettiin, ettei 6 viikkoon saisi juosta taikka nostella mitään mutten ihan niin pitkään malttanut. Ja agilitykisoihin osallistuin 5 viikon kuluttua sektiosta :)

Ekasta olin kotona 3 päivän, toisesta 3 päivän ja kolmannesta 4 päivän jälkeen (tosin menin takaisin veritulpan takia). Haava on parantunut aina nopeasti. kahdella kerralla oli pahoja kiinnike kipuja kun ompeleet kiristivät mutta selvisin niistä kunnialla. Nyt on mennyt kolmannesta 5 kk ja olen täysin voimissani. Olen liikkunut jo jumpassa ja vaikka missä viimeisen 2 kk. aikaisemminkin olisi voinut mennä ellei toi tulppa olisi estellyt kivullaan. Tuo " vatsamakkara" on tuttu ilmiö mutta senkin kestää kun muistaa mistä hyvästä se on tullut :)



tsemppiä tulevaan

Ilmis