****HEINÄHELISTIMIEN VIIKONLOPPU****

Meillä aamupäivä lähtenyt leppoisasti liikenteeseen. Lapset kun aamulla ryntäs katsomaan lastenohjelmia (kun harvoin saavat tv:tä katsella). Ja minä tein aamupalan ja lähdin koirat viemään mettään hillumaan. Sieltä kun tulin niin puettiin lapset ja lähdettiin takas ulos pentukoiramme kanssa pellolle tekemään jälkeä. Meillä kun tuo esikoinen on jo 6v niin pitää hyvin koiraa kiinni sen aikaa kun minä saan tehtyä jäljen pellolle.



Sitten nuo jäivätkin pihalle leikkimään ja mä tulin pesemään pyykkiä ja laitoin pennulle vielä aktivointi pallon sisään loppu ruuan jota ei jäljellä saanut. Nyt se jaksaa nukkua.



Nyt pitäs laittaa lätkä peli nauhalle kun lupasin puolisolle kun lähdemme heti kahdelta kun hän herää(on yötyössä) niin rax:iin syömään.



Selkää särkee ja jalat ei oikein kestä enää mitään liikkumista. Metsässäkin kalliolle kiipeämisen jälkeen jalat maitohapoilla, samaa tekee nuo rappuset ja kun meille on noin 20 rappusta ennen ulkoovea ja toki sisällä on myös rappuset :(



Kolotuksia rupeaa olemaan joka mutkassa. No onneksi tuo meijän tyttö liikkuu nykyisin hyvin niin kaikki varmaan hänellä hyvin...tosin VOISI JO KÄÄNTYÄ OIKEIN PÄIN!!! Mä en taho kertakaikkiaan leikkaukseen.



Onko teillä jo synnyttäneillä vauvat olleet aijemmin pitkään perätilassa???



Mulla kun ovat jo rv25 olleet oikein päin nuo aijemmat.



Liipe ja prinsessa rv31+3

Täällä sitä vielä kukutaan ylhäällä... nukuttaa niin älyttömästi, mutta on niin levottomat jalat, ettei nukkumisesta tule yhtikäs mitään... Päätin sitten tulla kysymään, josko jolla kulla olisi vinkkejä helpotukseen? Magnesiumia olen ottanut, pitänyt jalkoja ylhäällä ja alhaalla...



help!

Oikein muhevaa äitienpäivää meille kaikille!!!



Heather: valitettavasti minä en ainakaan tiedä helpotusta noihin jalkavaivoihin kun itsellä ei niitä ole ollut (vielä). Mutta toivotaan että jollain keinolla helpottaisi!



Syökää paljon kakkua tänään!

t: Annemari ja minimutti 29+5

Tänään en saanut nukkua pitkään, vaikka onkin äitienpäivä, mutta sainpa kivan lahjan ja valmiin aamiaisen. :) MEidän tyttö ei oikein ymmärtänyt, miksi sitä äitiä nyt onnitellaan, mutta toisti kiltisti perässä " hyvää äitienpäivää" . Siinä ne juhlat sitten olivatkin, sillä mies ja tyttö lähtivät mummolaan koko päiväksi, että äiti saa graduansa kirjoitettua. Jee jee, ens viikolla ois esittely, sit rupee helpottaan. Aina vaan tahdon eksyä välillä tänne kurkkimaan, mitä tapahtuu... :)



Liipe, mua myös huolettaa tuo kääntyminen. Meillä myös vaavi perätilassa ja katoin esikoisen kortista, jossa viikolla 30+5 oli ultrassa rt:ssä. Nyt mulla on tasan sama viikkomäärä ja alan jo odottelemaan, millon kääntyis. Eihän kahta raskautta voi nyt sinällään verrata, mutte ei minuakaan huvittaisi tuo leikkaus. Kuuleman mukaan se rajoittaa aikas paljon toimintaa parin kuukauden ajan.



Heather: Mulla ei myöskään oo apua vaivaasi. Auttaiskohan esim. hieronta?



Täällä jo odotellaan kesää ja synnytystä kuin kuuta nousevaa, vaikka vähän jännittääkin! Lantion alueen liitoskivut haittaa hiukan liikkumista, mutta isompia vaivoja ei oo onneksi. Koko viikonlopun on supistellut paljon, tosin ei mitenkään kipeesti, mutta ei kyllä kivaltakaan tunnu. En muista esikoisesta tällaista. NO, jos ne lyhentäis vähän kohdunkaulaa, joka mitattaessa oli 8cm, mikä lääkärin mukaan epätavallisen pitkä! Onko muilla vastaavaa? Kuulemma voi olla yksi sectioon johtava tekijä, jos huono tuuri käy...



Hyvää äitienpäivää kaikille heiniksille!



T:Laurastiina, typy 2v. ja pikkukaveri 30+5

Joku valitti ett jalkoja särkee ja ett jalat on levottomat. Mä ite käytän päivittäin tukisukkia ja tosi harvoin pidän jalkoja ylhäällä, Olen käynyt hierojalla joka on myös hieronnut jalat joka kerta ja ne onkin ollut ihan tukossa mut mulle se on auttanut kannattaa käydä kokeilemassa.



Viimeviikolla kävin ultrassa kaikki oli ok, tyttö painoi 1600g, kohdunkaula oli laskeutunut oli vain 2 cm, verenpaine oli vähän koholla mutt mullahan on siihen lääkitys ja kauhistus 14kg on tullut jo viikolla 12 oli tullu jo 7kg kun loipetin tupakin poltton mutt miten nää lähtee pois kun on muutenkin liikaa painoa......



Töistä oltiin lähetetty 3.5 paperit kelalle joten saa nähdä milloin tulee päätös ja äityyyspakkaus odotan aivan innolla.



Sain aamupalan sängylle tänä aamuna hyvä kun mies opettelee ett muistaa ens vuonna kun saan viettää ensimmäistä äitienpäivää :)



Valitin täss jossain vaiheessa migreenistä ja muutenkin päänsärystä ja nyt olen käynyt 2 kertaan vyöhyketerapiassa ja se on tosiaan auttanu suosittelen muille jotka kärsii myös migrenistä



sanna ja tyttö rv 30+4

Heippa!



Ja hyvää äitienpäivää kaikille! Vuoden päästä sitä sitten itsekin saa juhlia tätä päivää vähän erillailla..kun tosissaan on itsekin äiti! Aika kivalta tuntuu ajatus jo nyt.



Meillä äitienpäivä on mennyt niin, että kutsuin äidin ja mummun meille syömään ja päivää viettämään. Ja mukavaa olikin. Tuota mummua kun ei meinaa millään saada liikkeelle sieltä omasta pirtistään, mutta sitten ku lähtee niin piristyy aina kummasti 85 vee mummeli.



HEATHERILLE onnittelut valmistumisen johdosta!



Mulla on kanssa noiden kinttujen kanssa jos jonkin näköistä. Suonikohjut oon maininnutkin jo moneen otteeseen (pikkusisko aina kauhistelee niitä). Ja myös levottomat jalat vaivaa melkein joka ilta. Suonen vedot on taas nostaneet päänsä. Esim viime yönä 2 kertaa. Kyllä siinä tulee niin äkkiä noustua sängystä ylös! Että huhhuh. Sattuukin aika paljon, sitten vaan kävelee ympäri kämppää ja koittaa vääntää ja painaa jalkaa niin että veto loppuisi. Mitään konsteja ..magnesium, tukisukat..en oo koittanut. Olen vaan kestänyt ja ajatellut, että se kuuluu tähän tilaan. Muutenkin oon kaikkiin pikkuvaivoihin suhtautunut positiivisesti ajatellen, että kuuluu nyt olla kaikenlaista. Omaan yleensäkin positiivisen elämänkatselmuksen, enkä turhia valittele.



Meillä on aika hiljaiset linjat täällä heiniksissä. Aika paljon tekee se, että tuolla kesä-heinissä kirjoittelee paljon myös meitä heinäkuisia. Eikös se ole niinku heinäkuun 10 päivään asti lasketut ajat. Joskus olen käynyt myös siellä lueskelemassa. Mutta täällä jo kaikki tuntuu niin mukavasti tutuilta.



Hei, sellaista on pitänyt kysyä, että kun toiset on kertonut pesevänsä jo vaatteita vaaville valmiiksi. Niin mitä vaatteita te pesette? Siis uusia ostettuja vaatteita? äitiyspakkauksen vaatteita vai edellisten vanhoja tai kavereilta saatuja? Anteeksi vaan taas tietämättömyyteni tällä alkavalla äitiyden urallani, mutta peseekö joku ihan uudet vaatteetkin ennen käyttöä???



Tälläiset terveiset tällä kertaa! Voikaa hyvin kaikki!



-beebebeebe-

Pikainen komentti vainen, kun ovat lämpimät voileivät uunissa valmistumassa...



beebebeebe: Meillä ei ole ennestään vauvanvaatteita, kun ei ole ollut naperoakaan. Uusia ostamiani vaatteita olen peseskellyt. Kela-paperit vien alkavalla viikolla, joten niitä peseskellään sitten hamassa tulevaisuudessa. Tiedä sitten onko tuossa peseskelyssä järkeä. Ajattelin vain varmistaa, että turhat kemikaalit ovat poissa vaatteista, kun ne oletaan käyttöön. :o) Ylireagointia?



t. newbie & piltti 30+5

Kiva lukea esikoisen odottajien äitienpäiväkuulumisia =)

Muistan vielä hyvin viiden vuoden takaisen ajan jolloin odottelin esikoistamme ja mieheni oli järjestänyt masuvauvan kunniaksi äitienpäiväaamiaisen ja pienen paketin sänkyyn, anopilta tuli kukkalähetys ovelle, joka oli myös oikein mukava yllätys kun suomesta saakka tänne Sveitsiin oli semmoisen saanut tilattua =)



Nyt äitienpäivä tuli juhlittua taas hiukan erilaisissa merkeissä, esikoinen oli koulussa taiteillut äidille ihanan lahjan ja miehen kanssa olivat käyneet ostamassa minulle kesähajusteen ja aamiainen mansikkakaukkuineen odotti terassilla aurinkoisessa säässä =) Kivaa hemmottelua jatkunut läpi päivän, valitettavasti supistukset vaan vaivaavat aika kipeinäkin, maha on kokoajan kovana ja selkää asti juilii supparit.... mullahan on supistuherkkä kohtu, eli olen " kärsinyt" supistuksista ihan alkuviikoista lähtien, kuitenkaan eivät ole avanneet paikkoja ja ovat olleet vaarattomia, mutta tänään ovat estäneet tekemästä mitään, pitää huilata vähän väliä, jota ennen ei ole ollut edes loppuraskaudessa. Nyt olenkin ottanut rennosti ja seurailen tilannetta, jospa kunnon yöunet auttaisivat. taisin eilen rehkiä liikaa kun innostuin hiukan siirtelemään kaappeja ja nostelemaan laatikoita.



Muutamat kauhistelivat leikkaukseen joutumista, minulla on kaksi leikkausta takana ja itse olen muutamassa päivässä ollut entiselläni. Puudutuksen poluttua leikkauksen jälkeen olen pystynyt hoitamaan vauvat normaalisti ja kipuja ei ole ollut ensinkään. Toki kuukauden verran on varottava liian painavien tavaroiden nostelua, mutta muuten en ole kyllä kärsinyt leikkauksesta mitenkään. Toivottavasti kolmas kerta menee samalla tavalla. Mielellänihän minäkin olisin synnyttänyt alakautta, mutta kumpikaan lapsistamme ei ole yrityksestä huolimatta alakautta mahtunut ja nyt kolmas leikataan automaattisesti. Eli jos leikkaukseen joutuu niin ei se onneksi välttämättä mikään kauhukokemus ole, toki toivotaan että saisitte synnyttää mielummin normaalisti alakautta ja vauvat kääntyisivät vielä. Meillä ollaan jo pää edellä tulossa, kuten kaikki lapset ovat jo rv 26 olleet valmiina, mutta eipä se ole mitään auttanut kun leikkaukseen on johtanut tie.



Vauvan vaatteet itse pesen myös ennen käyttöä, vaikka aikuisten ja nyt isompien lasten vaatteita en uutena pese ennen käyttöä. Jotenkin sitä ajattelee sitä pikkuista herkkää ihoa ja olen ne pessyt aina ja kivaa puuhaahan se on =) Tänään minäkin aloitin, sain hoitopöydän omalle paikalle ja nyt siellä on pikkuiset vaatteet valmiina viikattuna kaapissa. Ompa ihanaa kun on saanut jo jotakin vauvaa varten valmiiksi =)



Nyt menen seuraamaan peliä, oikein mukavaa iltaa vielä kaikille ja ihanaa alkavaa viikkoa!!!



Duracel rv 29+3

Huhhuh kun väsyttää... On väsyttänyt koko päivä tuon yön valvomisen jälkeen... Ei ollut kivaa, ei..

Ja kaiken muun lisäksi tänääön on sitten alamahaan ja alaselkään sattunut jälleen tosi paljon. Mutta kun lekuri to kerran sanoi, että mitään huolestuttavaa ei näy, niin en sitten huolehdi :). KIvalta se ei silti tunnu...



Aamulla sain kukat, kahvin ja aamiaisen sänkyyn, ja 2v tyttöseni oli tehnyt ihanan kauniin sydänkaulakorun päivähoidossa minulle.. kovasti tuli tippasilmään, ja tyttö katseli ihan ihmeissään. Otti sitten kaulasta kiinni ja sanoi, että minun äiti rakas, niin sittenhän ne putoukset vasta alkoivatkin!!!



Kuten Duracel sanoikin, ei se leikkaukseen joutuminen todellakaan ole kauhistus! Minulla myös niin positiivinen kokemus, että tosiaan toivon, että nytkin leikkaukseen päädytään. On se vain niin paljon yksinkertaisempi juttu meikäläisen kohdalla, että ihan vain sen takia sitä toivon.... Ainakin, jos osastolla on sama meininki tämän diabeteksen tuntemuksen suhteen, niin en todellakaan halua tietää, millaista se olisi, jos alateitse synnyttäisin.

Myös minä paranin todella nopsaan leikkauksesta. seuraavana päivän touhusin vauvan kanssa ihan normaalisti, ja kotona samoiten.



Aion tänä iltana kokeilla raudan ottamista vasta illalla, ja laitan sukat jalkaan yöksi. Mies kävi myös hakemassa kivennäisvettä, kun sen pitäisi kuulemma auttaa. Toivottavasti näin on...



heather, neiti-nessukka ja mötkö-tyttö

beebebeebe: minä olen pessyt kellarista kaivamani vaatteet, mutta uusia ei tule pestyä.



Minä sain aamupalan myös sänkyyn ja kuopus oli tehnyt päiväkodissä rintaruusun huovuttamalla. esikoinen taasen oli ostanut puolisoni kanssa minulle ruusun ja koriste altaaseeni toivomiani sammakoita.



Päivän vietin lasten kanssa kun puolisoni nukkui yövuoron jälkeen. Hänen herättyään söimme grilliruokaa ja mustikkapiirakkaan, sitten kävimme koiranpentumme kanssa jäljellä ja kävelyllä ja lapset keräsivät valkovuokkoja. Oikein mukava päivä perheen kesken. Emme tänään vierailleet mummeilla. Mutta ensiviikolla pitäisi.



Meillä ruvetaan oikeesti odottamaan jotta tyttö jo syntyisi kun nää mun kaikki säryt hankaloittaa elämää niin kovasti. Nimikin saatiin just päätettyä..tai no etunimi oli jo jonkin aikaa päätetty mutta nyt on kaikki kolme nimeä valmiina.



GALLUP!!! ONKO MUILLA NIMIÄ JO MIETITTY/PÄÄTETTY?





Liipe ja Prinsessa rv31+4

Ja oikein hyvää äitienpäivää kaikille, ensiodottajille ja jo toistaan jne. odottaville!

Mulla on takana yksi rakimmista päivistä pitkään aikaan. Äitini menehtyi kolme kuukautta sitten äkisti ja nuorena joten tänään on ollut tunteet todella pinnassa. Harmittaa kun 4-v. tyttöni on joutunut näkemään suruani, mutta olen rehellisesti kertonut syyn siihen ja muistuttanut että olen maailman onnellisin kun minulla on hänet! Tyttö on kantanut minulle nenäliinoja ja sanonut että älä äiti itke, mummi on pilvenreunalla ja vilkuttaa!

Hautausmaalle tyttäremme ei halunnut ja pääsimmekin mieheni kanssa sinne rauhassa suremaan ja itkemään eikä pikkuisemme tarvinnut tuntea ja nähdä pahaa mieltä.

Pelottaa miten tulevina vuosina tämä äitienpäivä sujuu, mutta tietenkin aika parantaa haavat ja muistot eivät enää satu niin paljoa!

Odotus on yksi voimaa antava asia ja uskonkin että minulla on juuri nyt tämän surun keskellä tarkoitus olla raskaana! elämä jatkuu kirjaimellisesti!



asiasta toiseen: Kysymys! Miten yleisesti suhtaudutaan raskausaikana yrttivalmisteiden (teet) ja ravintolisien (ateriakorvikkeiden/ energiajuomien) nauttimiseen? Kieltäydyin eräässä tuote-esittelyssä ottamasta, ja esittelijä ei meinannut millään ymmärtää että miksi! Onko jollain tarkempaa tietoa asiasta voiko ottaa/ onko jotain kiellettyjä?



J.E.P. rv 30+1

Vauvelin vaatteiden pesusta vielä¿ äitiyspakkauksen ulko-/lämpöhaalareita en aio pestä ennen käyttöä. Pesen vain sellaiset vaatteet, jotka ovat suoraan ihon kanssa kosketuksissa. Omia/miehen uusia vaatteita en pese ennen käyttöä.



J.E.P. kyseli ravintolisistä ja yrttivalmisteista. Itsehän en käytä energiajuomia tavallisestikaan käytä... tiedä noiden terveellisyydestä (niiden antamista ei suositella ainakaan lapsille?). Liptonin yellow labelia tulee juotua, ei muita, ja sitäkin yritän rajoittaa, koska se heikentää raudan imeytymistä ja hb:ni oli viimeksi 110.



Nimigallup: jonkinlainen ajatus on nimestä, mikäli 4D:n sukupuoliarvio pitää paikkansa... muuten ei. Tosin en ole nimelle vielä hankkinut/saanut virallista hyväksyntää mieheltäni. :)



On jotenkin omituista ajatella, että masussa oleilee/riehuu raskausviikolla 31 keskimäärin 1750 g painoinen kaveri. Ei hän noin suurelta tunnu, vaikkakin voimat ja liikkeet kyllä vahvistuvat päivä päivältä... :o)



t. Newbie & piltti 30+6

Mulla on ollut jalat kans tosi kipeät. vasemmassa jalassa oli 3 suonenvetoa viime viikolla ja pohje on tosi kipeä sen jäljiltä. Lauantaina oli pojan 4v synttärit ja illalla särki jalkoja aivan mielettömästi. Nostin jalat ylös, mutta mikään ei tuntunut auttavan. Piti sit ottaa ihan särkylääkettäkin. Yö meni aika kehnosti. magnesiumia olen ottanut jo pidempään, pitää kai niitä tyukisukkia miettiä nyt.



mä en ole vielä pessyt vauvanvaatteita. Mutta pesen pojan jäljiltä olevat. Ovat kumminkin olleet 4v pahvilaatikossa. ja sit tilasin Ebay' stä Englannista pinon vaatteita ja ne vaatteet pesen. ne on puhtaita mutta mietin, että ovat jonkun muun pesun jäljiltä, niin kiva sit itse vielä kertaalleen pestä. Ajattelin vasta äippälomalla niitä alkaa pesemään. Mulla on ekaksi 3kk noita vaatteita äippälaatikko täynnä. osaa ei varmaan ehdi montaa kertaa edes pitämään.



Mulla on tälle pojalle nimi jo valmiina. Toisen ja kolmannen nimen kanssa vähän mietin vielä.



G: Joko teillä on kummit mietitty ja kuinka monta kummia pyydätte? Lasketteko pariskunnan yhdeksi vai kahdeksi kummiksi?



Mulla on edelleen mietinnässä kummit. Esikoisella on 6 kummia... Tosin yksi ei ole ollut kuvioissa heti ristiäisten jälkeen kun tuli avioero ja yksi asuu ulkomailla, niin on 4 aktiivista kummia, joista 2 on enoja myös.



m 28+5

pikkunen tyttöni meni yhtäkkiä 14.5.taivaaseen.Suru suurenmoinen ja tyhjyys vielä isompi.:(

Osanottoni tyttären poismenosta - olen todella pahoillani. Tämä pysäytti! Äidin tuska on loputon, sanoinkuvaamaton, enkelinä kun hän nyt on...Rakastat häntä aina, on hän missä tahansa...Jaksamista teän koko perheelle.



Amalia-Joel

Olen ihan sanaton...



Tässä pikkuinen runo...



Lapsen menetys



Elämä nöyrryn edessäsi.

Rukoilen koko sydämestäni.

Anna minun pitää lapseni.

Rakastan häntä koko sielustani.

Lupaan tehdä kaikkeni.



Ei vastaa huutooni elämä.

Otti pois lapseni.

Nyt hukun tuskaani.

Julma on vihani.

Tappava on syyllisyyteni.



En ymmärrä tätä.

Miksi antaa meille näin suuri hätä?

Koko maailmamme suistui radaltaan.

Siihen surun mustaan maailmaan.

Kuka uskaltautuu enää rakastamaan?

Menettää voi kaiken koska vaan.



Elämä jatkuu, antaa lahjojaan.

Ottaa pois, saa meidät kasvamaan.

Suru ja tuska toivat lahjanaan kyvyn tässä ja nyt ehdottomasti vain rakastaa.

Opetti jokaista hetkeä arvostamaan.

Antoi oivaltaa kaikesta, kaikesta joudun luopumaan.

Rakkaus jää, kasvaa.



Elät siis lapseni minussa nyt.

Kuulut vain siihen maailmaan, jota en voi käsin koskettaa.



Duracel *kyynel silmässä*

VOIMIA!!! kasapäin..kylläpä pysäytti aamun tuommoinen viesti. vasta eilen luin täällä teidän kuulumisianne.

ei löydy sanoja, mutta pala kurkussa jaksamista!!!!

Sanoja ei löydy joilla lohduttaa, mutta ymmärrän surusi!!



Voimia sinulle ja miehellesi!

Kyllä tällainen uutinen pysäyttää.

Kylläpä pysäytti, kovasti voimia vielä kerran!

Muuta en osaa sanoa...



Hemppu