ei sittenkään tule masua... =(
surukseni kerron että kävimme tiistaina ensimmäisessä ultrassa eikä täti löytänyt sydänääniä ja alkion koko vastasi pienempää mitä vkoilla 11 ja risat olisi pitänyt olla.niin sitten menin eilen gynepolille tarkistamaan tilannetta ja niinhän siinä oli käynyt että alkio oli kuollut vkolla 8 ja risat.ei ollut minkäänlaisia kipuja eikä vuotoa! mutta oireetkin loppuivat kun seinään jokin aika sitten, sekin viittasi kyllä siihen ,mutta en aavistanut että näin olisi käynyt! minulle tehtiin lääkkeellinen tyhjennys ja nyt saikulla siis loppuviikon töistä! onneksi meillä on 2wee ja 5KK ikäinen poika ennestään tuomassa paljon iloa muuten nyt näin haikeeseen mieleen=/ onko muillakin samanlaisia kokemuksia?olisi kiva kuulla!!!! =)
Kommentit (4)
Olen todella pahoillanii puolestasi. Itselle kävi aikalailla samalla lailla reilu puolitoista vuotta sitten. Nyt menossa raskausviikko 21+6. Paljon halauksia ja voimia koko perheellesi!!!
Tuli niin parin kuun takaiset tapahtumat mieleen kun luin viestisi, että pakko oli kirjautua ja vastata, vaikka tarkotus oli vaan äkkiä kurkata palstaa...
Eli helmikuussa kävi meillä samalla lailla, rv8 oli sikiön kehitys pysähtynyt tuntemattomasta syystä ja rv 11+1 se vasta todettiin. Minäkin kävin läpi lääkkeellisen tyhjennyksen ja täytyy sanoa että aika rankka kokemus kokonaisuudessaan.
Nyt meille odotetaan syysvauvan sijaan jouluvauvaa ja toivon että tällä kertaa kaikki menisi hyvin. On tullut pidettyä erittäin matalaa profiilia tästä raskaudesta, pelottaa... Ainoastaan yksi ystäväni tietää miehen lisäksi. Onneksi meillä on ennestään jo 3lasta ja nuorin juuri vuoden täyttänyt ja tytöt kyllä onnistuvat pitämään äidin ajatukset aika pitkälti nykyhetkessä.
Voimia teille, muista pitää itsestäsi huolta ja puhua asiasta aina kun tuntuu siltä, ainakin mulle se on ollut erittäin tärkeätä.
Mulla itellä oli esikoisen ja kuopuksen välissä keskenmeno joka todettiin viikolla 14 np-ultrassa. Raskaus oli keskeytyny jo ihan alussa mut oireet oli jatkunu, samoin masun kasvu. Oli tosiaan kamala shokki ja pelko seuraavassa raskaudessa oli valtava. Nyt odotan kolmatta viikolla 13 (oltiin samassa marrasmasujen pinossa) ja pelko elää edelleen mukana. Oon käyny jo 2 kertaa yksityisellä ultrassa ja ylimääräsellä käynnillä neuvolassa kuuntelemassa sydänääniä. Ostin myös kotiin dobblerin jolla voi kuunnella sydänääniä aina ku haluu.
Kannattaa neuvolassa jutella keskenmenosta kunnolla ni ne ymmärtää et seuraavassa raskaudessa voidaan sopia käynnit useemmin jotta sun mielenrauha säilyy. Näin tehtiin mulle ku ootin kuopusta.
Paljon voima sulle ja toivottavasti miehes on tukenas!
Tarald
Siskollani kävi ensimmäisessä raskaudessa juuri samoin. Meni ekaan ultraan, eikä sykettä löytynytkään. Polilla varmistui, että oli menehtynyt rv9. Mitään oireita keskeytyneestä raskaudesta ei siskollanikaan ollut. Eikä patologiasa löyynyt sikiöstä mitään poikkeavaa.
Nyt heillä jo kaksi tervettä lasta.
Voimia teile