Milloin tunsit suurta väkevää äidinrakkautta lapseesi? ov

Kuopukselta ristiäisten jälkeen, 5vkon iässä. Siihen asti pelkäsin menettäväni hänet enkä uskaltanut antaa itselleni lupaa kiintyä pikkuiseen.

Sitä ennen oli toki ollut vahvoja hoivaamisen ja hellyyden tunteita, mutta ei varsinaista rakkautta. Vauva valvotti ja itki paljon, ja pelkäsin, etten osaisi rakastaa häntä ikinä. Eräänä iltana kun katselin vierellä nukkuvaa vauvaa, niin tuntui, että rakastan tuota pientä niin että sydän halkeaa. Sen jälkeen sama tunne on tullut harva se päivä, ja siitä on jo kolme vuotta.

huonekaverin ylirakastavia höpinöitä esikoiselleen, kun en itse osannut sellaista palavaa rakautta vielä tuntea. Suuri rakkaus kehittyi huomaamatta, en tiedä milloin se syntyi. Seuraavien lasten kohdalla olen heti syntymästä jo palavasti heitä rakastanut.

pieniä hellyyden läikähdyksiä, mutta ei mitään ylitsevuotavaa rakkautta kyllä ollut. Nykyään lapsi on jo 3,5 v ja tuntuu, että rakkaus kasvaa edelleen, vaikka on nyt jo äärimmäisen voimakasta.

Kuopuksen kanssa vahvat tunteet heräsi heti kun sain vauvan salissa rinnoilleni.

heti vauvan rinnalleni saatuani synnytyssalissa on tuo äidinrakkaus roihahtanut todella voimakkaana. kyyneleet silmissä on mennyt aina pari ekaa viikkoa, koska rakkaus vauvaan on ollut niin maailman mahtavin tunne.

Ensimmäinen lapsi ja en todellakaan tuntenut mitään pursuavaa rakkautta, hellyyttä yms tietenkin. Rakkaus tuli ajan kanssa, se tulee kyllä varmasti myös sinulle, uskoisin että se johtuu paljolti siitä että eka lapsi on niin suuri muutos, kaikki on uutta ja " pelottavaa" että sopeutuminen vie aikaa, tokan kanssa varmaan roihahtaa heti.

Olin oikeastaan todella yllättynyt ettei tunne tullut heti lapsen synnyttyä. Synnytyssairaalassa viettämäni ajan katselin lasta ja ihmettelin, että miksi hän ei näytä silmissäni maailman kauneimmalta vauvalta (oma lapsihan on aina kaunein oman äidin silmissä). Tuo tunne tuli kyllä sitten kun oltiin pari viikkoa tutustuttu.

Todellinen rakkaudentunne on tullut vasta tutustumisen myötä.

Lapsi taisi olla ehkä jotain vuoden vanha, kun ne älyttömän vahvat leimahdukset ja läikähdykset alkoivat, ja sitten ne ovat tietenkin voimistuneet vaan.

Toki vauva oli rakas heti syntymästään lähtien, mutta vasta hetken päästä se sellainen voimakas äitiyden tunne valtasi.

Tunne oli sanoin kuvaamaton, se tuli kuin aalto ja aloin itkemään onnesta kun tunne oli niin voimakas. Koko muu maailma hävisi siinä tilanteessa, oli vain mun oma rakas tytär. Se oli rakastuminen ensi silmäyksestä ja kosketuksesta. Ja toki vahvistunut vuosien mittaan entisestään.