Pidetäänkö synnytyksessä aina nälässä?

En nyt muista kaikkea ihan tarkalleen (siitä on nyt 2,5 vuotta) mutta jouduin myös olemaan aikalailla syömättä. Minulla käynnisteltiin useampana päivän, ja mielestäni yritettiin kans välttää sitä raskasta syömistä. Sain mehua, jugurttia,teetä jne. Ymmärsin että se oli juuri sen takia että jos joutuu leikkaukseen. Kai siinä on syynä se että leikkauksen aikana ei saisi päästä nousemaan oksennusta ylös tai jotain. Lisäksi olin leikkauksen jälkeen muutaman päivän nestemäisellä ruualla ihan sen takia ettei kertakaikkiaan päässyt vessaan kunnolla hoitamaan kakkoshätää :) Sanottiin myös että halutaan seurata että vatsa toimii kunnolla ja toipuu hieman ennenkuin aloitan tavallisen ruuan. Minulla ainakin oli pissakatetri pari päivää ettei tarvinnut sen takia mennä vessaan.

Lisäksi mulla oli " synnytysyrityksen" aikana koko ajan sokeritippa, vai miksi sitä sanotaan. Sain jotain sokeriliuosta tai muuta vastaavaa nesteytystä suonensisäisesti ettei pääse aivan kuivumaan.

Toki joskus voi joutua aivan yllättäen esim hätäsektioon, ja silloinhan voi olla että on vasta syönyt ruokaa. Minulle ainakin annettiin ennen kiireellistä leikkausta jotain pahanmakuista juomaa joka ilmeisesti pitää mahdolliset ruuat paremmin mahassa leikkauksen ajan.



ronsu80 36+5

Ensimmäinen synnytys kesti 38 tuntia ja sen aikana sain syödä. Muistelen syöneeni jopa jauhelihakeittoa, pieniä määriä tosin. Ei ruoka kauheasti maistunut, mutta nälässä ei siis tarvinnut olla. Synnytyssalissa olin kymmenisen tuntia ja sinä aikana en syönyt. Tipassa taisi tulla ravintoliuostakin, joten ei nälättänyt yhtään.

Kysyi että onko mulla nälkä vähän sen jälkeen kun tultiin saliin (sairaalaan mentiin klo 15). Sanoi että voi tuoda ruokaa jos lounaalta olis jäänyt ja toikin sitten. Tosin oksensin ne sitten jossain vaiheessa yöllä (7cm oksennus sanoi vanha kätilö... jo etukäteen nimittäin). Poika syntyi seuraavana aamuna klo 7. Aamupalaa en sitten saanut ihan heti kun epäiltiin että istukkaa olisi jäänyt vielä, mutta kun todettiin että kaikki ok niin toivat myös mulle leipiä ja mehua. Illalla tai yöllä taisivat tuoda miehelle leipää ja kahvia ja mä en silloin saanut kuin mehukeittoa tai jotain. Mutta ihan kokonaan ei tarvinnut paastota, ehkä pidemmässä synnytyksessä olisi.

en kyllä tarkkaan muista oliko se iltaruoka vai iltapala, josta kätilö kehoitti ottamaan miehen annoksesta. Ei minulla mikään hirveä nälkä ollut ja syöminen jäi todella vähäiseksi (en olisi paljon saanut syödäkään, mutta vähän olisi ollut kai hyvä). Sitten kannettiin mehua, että jostain saisi energiaa. Sektioon mentiin yöllä ja ensimmäisen ruoan sain ehkä yli vuorokauden päästä viimeisestä kunnon ruoasta? En kyllä todellakaan oikein muista, mutta ei minun nälkä ollut

tai ns. mehukeitto linja sen vuoksi että JOS leikkaukseen joudutaan?

salissakin. eihän siinä paljon ruoka maistu, mutta kyllä ne tuovat jotakin juomista ja naposteltavaa jos pyytää.

sellainen kuva, ettei syömistä suoranaisesti kielletä, mutta ettei synnytyksen käynnistyttyä yleensä edes tee mieli ruokaa ja kun oksentaminen on enemmän sääntö kuin poikkeus, niin nestemäinen ravinto on suositeltavampaa. Mehukeittoa, jugurttia jne. kehoittivat syömään kotonakin kun synnytys alkaa. Sairaalaankin kannattaa ottaa pientä evästä, jos synnytys kestää. Ikävää on tietty jos kauan joutuu olemaan pelkällä " vedellä" esim. käynnistelyn takia :(

Enkä saanut juoda, edes vettä! Ihan pienen tilkan sain ottaa, lähinnä suun kostukkeeksi.

Käsittääkseni leikkaukseen mentäessä pitää olla syömättä jonkin aikaa? Itse tulkitsin ruoka/juomakiellon osana leikkausvalmiutta. Synnytykseni oli vaikea ja lääkäri ja kätilö valmistelivat samalla minua sektioon vaikkei sitä ihan suoraan sanottukaan (lisäksi otettiin kokeita, kyseltiin allergioista, edellisistä leikkauksista jne.). Tämä on vain oma tulkintani asiasta, kätilön kanssa asiasta ei tullut koskaan puhetta ja leikkaukseenkaan ei sitten lopulta menty.

Menin sairaalaan neljän aikaan aamuyöstä, kun vedet olivat menneet. Siinä kahdeksan maissa pyysin ja sain aamupalaa, jotain mehua, mehukeittoa, leipää, hedelmää. Tiesin, että mun kannattaisi syödä jonkin verran, koska muuten kärsisin matalasta verenpaineesta ja -sokerista. Enkä voinut pahoin.



Ruokaa ei kyllä kovasti tehnyt mieli, mutta mehua ja vettä hörpin vähän väliä. Ja tytön syntymän jälkeen skoolasin mieheni kanssa omenamehulla ja söimme pikkuisen.

Sitten kun vauvalta laskivat sydänäänet varauduttiin hätä- tai kiireelliseen sektioon, en enää saanut syödä. Ja niinhän siinä sitten kävi, että sektioon jouduttiin. Heräämössä kuuntelin karmivan nälän vallassa, kun joku Ritva siinä kertoi toiselle hoiturille kuinka oli leiponut pullaa ja kohta tarjoaisi niitä kahvihuoneessa nimipäivänsä kunniaksi...

Niin, sen takia juuri ei saa syödä, ettei sitten mahdollisessa leikkauksessa vedä henkeen oksennusta tms, ja siitä voipi olla sitten kohtalokkaatkin seuraukset. Että sen takia.

quadrupla:

Keisarinleikkaukseen päättyneestä synnytyksestäni tulee nyt jo 3 kk, ja osa " traumoista" rupeaa vähitellen paranemaan, mutta yhteen asiaan en ole saanut selvyyttä.

Eli eikö synnytyksen aikana tosiaan saa syödä mitään?

Loppujen lopuksi jouduin olemaan yli vuorokauden syömättä ja miltei juomatta (leikkauksesta johtuen), ja nyt haluaisinkin kuulla varsinkin teiltä joilla synnytys kestänyt hieman kauemmin (alatie tai sektio), että oletteko joutunut paastoamaan?

Minun synnytyksenikin kesti käynnistämisineen 2 1/2 vuorokautta ja itse olisin näin jälkikäteen ajatellen ollut todella onnellinen jos joku olisi sanonut minulle, että kannattaa hiukan vähentää syömistä ennen synnytystä.

Söin siis normaalisti ennen synnytystä, joka kohdallani päätyi hätäsektioon. Ruoka ei leikkauksen jälkeisinä päivinä kovin maistunut mutta jotain yritin kuitenkin syödä. Kun leikkauksesta oli mennyt kaksi päivää mahani meni totaalisen jumiin (Joka kuulema johtui suunnittelemattomasta leikkauksesta, jolloin peräsuolta ei ehditty tyhjentää. Ennalta suunnitelluissa sektioissa niin kuulema tehdään). Tuska oli kyllä jotain kamalaa kun mahaan sattui reilun vuorokauden älyttömästi (leikkaushaavan lisäksi) ja mikään ei vaivaan auttanut. Nukkumaankaan en pystynyt. Eli tuo hätäsektion mahdollisuus on varmaan yksi syy miksi ennen synnytystä ei suositella kovin paljon syömään mitään. Mutta tämä siis on vain oma näkemykseni asiasta :)

Kaksi siis on ollut synnytyksiä ja molemmissa olen saanut syödä ihan normaalisti ts. kukaan ei kieltänyt. Ensimäisellä kerralla vanhempi kätilö jopa tuputti ruokaa sanoen, että tarvitsen energiaa. Söin silloin vähäsen iltapalaa(olimme päivällä käyneet ravintolassa syömässä...siellä jo supisteli;)). Toisella kerralla en muistaakseni syönyt mitään, ennen kuin vauva oli vierellä. Mutta silloinkin taisivat kysyä, haluanko ruokaa. Ehkä minulla näin, kun molemmat synnytykset menivät aivan normaalisti ilman mitään komplikaatioita.

Näin arvelinkin, että on tuon " leikkausuhan" ym. takia toi " syömättömyyspolitiikka" . Täytyy sanoa ettei niissä pahimmissa kivuissa kyllä ruokaa miettiny, mutta aina kun vähän helpotti (sain epiduraalin kaksi kertaa) niin nukkumisen lisäksi oli kyllä mielessä ruoka.



Koko rumban jälkeen olin aivan kuollut ja kalpea kuin haamu, hemppa ei tainnut olla kovin korkea... Mulla tais vaikuttaa ne peräruiskeet kahtena edellisenä yönä (en usko että oikein ehti ravinto kunnolla imeytyä) ja jatkuvasti nousseet tulehdusarvot.



Tuntuu, että jos nyt olis yhden näkkileivän edes saanu, niin olis voinu olo olla edes hieman parempi (tummavilja saa aikaan täyden olon ja pitää yllä verensokeria kauemmin kuin mehut ym.)



Täytyy vaan toivoa että seuraava menis sitten hieman lyhyemmän kaavan mukaan ja vähän paremmissa voimissa. :)