Keskustelua kontakteista?
Meillä on neuvonta alkuvaiheessa. Emme ole päättäneet maata, johon hakemuksemme sitten joskus lähettämisimme (eikä päätöksen kanssa kai ole kiire vielä hetkeen, sanoi Pelan sosiaalityöntekijä). Haluaisin mielelläni kuitenkin tietoa, kokemuksia yms. eri kontaktimaista jo tässä vaiheessa, jotta asiaa pääsisi kunnolla " hauduttelemaan" ja jotta tämä projekti tuntuisi todemmalta. Osaisiko kukaan antaa vinkkejä keskusteluryhmistä tai foorumeista, joihin pääsisi osallistumaan jo nyt? Ymmärtääkseni maakohtaiset keskusteluryhmät ovat vain niille, joiden paperit ovat jo lähteneet ko. maahan tai joiden maavalinta on muuten vitivarma, vai olenko nyt ihan väärässä?
Kommentit (6)
moi luminita,
juuri postituslistoja tai keskusteluryhmiä tarkoitinkin. Tietty palveluntarjoajien tiedot ovat myös hyviä, mutta kaipaisin nimenomaan muiden adoptiovanhempien, -odottajien ja -pähkäilijöiden kokemuksia ja ajatuksia...
Pitäisiköhän perustaa oma, kaikille avoin ryhmä? Tulisiko sinne joku muukin kuin minä?
jossain vaiheessa, adolaiset tms. Olisikohan Ampiaisakan sivuilla siitä lisätietoja? Veikkailen.
aika hiljainen keskusteluryhmä. Toisaalta mitä tässä valitan, pitäisi kai vain reipastua ja ruveta virittelemään keskustelua ihan itse sen sijaan, että toivoo valmista foorumia, johon liittyä... :)
No niin: kuinka te, jotka olette jo maanne valinneet tai joilla on jo lapsi, päädyitte juuri siihen maahan? Mitkä seikat olivat tärkeitä? Millaisia mielikuvia maihin liittyy tai liittyi?
Minä luulisin, että meille valikoituu muutama maa, joiden kriteereihin sovimme. Olemme melko nuoria, avioliitto ei ole kovin vanha, varallisuutta ei ole liiemmälti, vain toinen meistä kuuluu kirkkoon... eli ainakin Kiina ja Filippiinit ja luullakseni myös Thaimaa taitavat karsiutua pois. Tällä hetkellä kiinnostaisi ehkä eniten kumpikin Afrikan kontaktimaa. En ihan tarkkaan tiedä, miksi. Ainakin kummankin kulttuuri kiinnostaa paljon. Odotusajatkin taitavat olla juuri nyt melko lyhyitä (mikä on tietty mahtavaa, mutta voi muuttua ennen kuin meidän paperit lähtevät minnekään).
Joskus olen pohtinut, että mahtaako Afrikasta adoptoitu lapsi saada rankempaa rasismia osakseen Suomessa kuin esimerkiksi latinalaisamerikkalaisen tai intialaisen näköinen lapsi. Ja jos kyllä, niin haluaisiko sitten sen perusteella suuntautua jonnekin muualle, koska tietenkin sitä toivoisi, että omalla lapsella olisi mahdollisimman ongelmaton elämä kaikin puolin.
Toisaalta rasismia kai joutuvat kohtaamaan kaikki peruselovenasta poikkeavat ihmiset täällä. Muutenkin tuo on seikka, joka tuntuu jotenkin " väärältä" lapsen syntymämaan valintaa pohtiessani - olisiko se, että suuntautuisi muualle kuin Afrikkaan vain siksi, että pelkää lapsen kohtaamaa rasismia, ikään kuin luovutusvoitto niille junteille, jotka vierastavat mustaa ihoa? Itse tietenkin sydämestäni toivoisin, että Suomikin vähitellen muuttuisi aidosti monikulttuuriseksi ja -arvoiseksi maaksi, ja että tällaiset pohdinnat jäisivät pian merkityksettömiksi.
Tässä jokunen ajatus. Olisi kivaa, jos joku jaksaisi kommentoida.
määrä ja laatu voi vaihdella.
Minä olen varmaan tähän vähän väärä vastaamaan, mutta sanonpa kuitenkin, että ekalla kerralla meille maa oli ilmeinen heti, esikoinen tuli sitten siitä meidän toivemaasta. Tokaa prosessia aloitettaessa huomasimme itse, että ei sillä maalla ole meille itse asiassa mitään merkitystä, lapsi kuin lapsi, ja minä haaveilin kovasti Etelä-Afrikasta, mutta meidän sossu oli sitä mieltä, että on simppelimpää pysyä yhdessä maassa, joten niin me sitten tehtiin. Sinällään hän oli ihan oikeassa, mutta tiedän kyllä perheitä, joilla on lapsia useammasta maasta, eikä sekään ylivoimaiselta ole vaikuttanut.
Vasta ihan viime " hädässä" saimme siis kontaktimaan valittua. Tässä vaiheessa tuntuu, että oli todella ehdottomasti järkevää olla mieli avoimena kaikkiin mahdollisiin kontaktimaihin.
Osa kontakteista karsiutui matkan varrella ihan luonnollisesti muun muassa meidän hakijoiden iän tai sen takia, etteivät ne kerta kaikkiaan siinä vaiheessa toimineet.
Lopulta jäljelle jäivät Afrikan maat, ja niiden välillä mietittiinkin sitten todella pitkään. Lopullinen valinta tehtiin sen perusteella, että hakijoina tunsimme sopivamme juuri valitsemaamme kontaktiin parhaiten, en osaa sitä sen tarkemmin selittää...
Olen kyllä huomannut ihmisten kommenteista, että Afrikka herättää tunteita, suuntaan jos toiseen. Monet tuntuvat ajattelevan, että esimerkiksi aasialaisen näköinen kohtaa Suomessa vähemmän rasismia kuin afrikkalaistaustainen. En tiedä onko se niin, voi ollakin. Itse ajattelen niin, että adoptio on kuitenkin lapselle se viimeinen vaihtoehto eli kyse ei ole siitä, että " meidän huviksemme" tänne tuotaisiin eksoottisen näköisiä lapsia. Näillä lapsilla ei todella ole syntymämaassa mahdollisuuksia kunnolliseen elämään. Tätä taustaa vasten tuntuisi kovin epäoikeudenmukaiselta, ettei joku voisi saada perhettä ja tulla adoptoiduksi vain siksi, että on tummempi kuin muut.
Eli minusta kyse ei ole siitä, onko " oikein" tuoda ulkonäöltään poikkeavia lapsia Suomeen, jossa he voivat kokea syrjintää. Sellainen ajatus on tavallaan absurdi, kun muistaa, että lapset ovat kotimaassaan hylättyjä ja perheen saaminen jostain länsimaasta on heille ikäänkuin viimeinen oljenkorsi.
Onpas sekavasti selitetty... Mahtoikohan kukaan ymmärtää, mitä tarkoitin tuolla rasismipohdinnallani...???
nyrkkisääntö, mutta kyllä esim. Kiina-listalla on myös vasta neuvonnassa olevia.
Adoptioperheet ry:llä on monilla paikkakunnilla myös keskusteluryhmiä, joissa käy eri maista adoptoineita tai adoptoivia.
Interpedialla on hyvät nettisivut, joilla on myös hyvää ajantasaista tietoa eri maista. Kiinan kohdaltahan uutisia ovat ne uudet vaatimukset ja samaten se, että odotusaika venyy koko ajan. IP puhuu nyt jo vissiin neljästä vuodesta.