Tietopaketti keskenmenon kokeneelle

Hei!

Keskenmeno koetaan eri tavoin, mutta tietyt kriisin vaiheet siinäkin koetaan. Täältä löytyy lisätietoja kriisin vaiheista ja toipumisesta: http://www.edu.fi/page.asp?path=498,1329,1330,17955,35388,35392,36835,3…





Traumaattisen kriisin vaiheet ja siitä toipuminen



Jokainen kokee traumaattisen tilanteen yksilöllisesti. Kriisin psyykkisissä reaktioissa voidaan kuitenkin erottaa erilaisia vaiheita, joilla on yhteisiä piirteitä kriisin aiheuttajasta ja kokijasta riippumatta. On tärkeää tiedostaa, että kriisireaktiot ovat normaaleja reaktioita ylivoimaisiin tilanteisiin.



Traumaattisen kriisin vaiheet



1. Sokkivaihe saattaa kestää muutamasta tunnista muutamaan vuorokauteen. Tällöin ihminen ei kykene käsittämään tapahtunutta, hän voi jopa kieltää sen. Ihminen voi käyttäytyä poikkeavasti tai tilanteeseen sopimattomasti, esimerkiksi kylmän rauhallisesti tai raivoisasti, sekavasti. Hän ei ehkä jälkeenpäin muista tapahtumia tai annettuja ohjeita.



2. Reaktiovaihe voi olla muutaman viikon tai kuukauden mittainen. Ihminen yrittää saada käsitystä tapahtuneesta: miksi ja miten kaikki tapahtui. Henkiset puolustuskeinot alkavat toimia paremmin ja tapahtuman kieltäminen vähenee. Tässä vaiheessa voi ilmetä erilaisia ruumiillisia oireita, ahdistuneisuutta, masennusoireita, univaikeuksia, vihamielisyyttä (mm. toisten syyttämistä), tunteiden peittämistä tai näennäistä tilanteen hallintaa.



3. Käsittelyvaihe kestää muutamista kuukausista vuoteen. Tällöin tapahtunut hyväksytään, siihen ja menneeseen elämäntilanteeseen keskittyminen vähenee ja oireet ja tuntemukset vähenevät.



Toipumisen edetessä psyykkiset ja fyysiset oireet poistuvat ja mieliala kohenee. Mikäli ihminen ei saa trauman käsittelyyn tarvitsemaansa tukea, seurauksena voi olla ns. posttraumaattinen stressihäiriö, joka heikentää toimintakykyä ja elämisen laatua. Se voi ilmetä mm. unettomuutena, painajaisunina, masennuksena, psykosomaattisina oireina, oppimisvaikeuksina, jopa työkyvyttömyytenä. Tällöin tarvitaan ammattiauttajan apua.



4. Uudelleen suuntautumisen vaiheessa tapahtuu lopullinen toipuminen. Ihminen on kyennyt käsittelemään tapahtuneen siten, että se ei enää rajoita elämää. Kukaan ei ole kriisin jälkeen

ennallaan, mutta parhaassa tapauksessa ihminen on vahvempi ja paremmin valmistautunut kohtaamaan vastoinkäymisiä.



Välitön selviytymisen tuki



Ihmisten selviytymistä traumaattisessa tilanteessa helpottavat seuraavat seikat:

¿ rauhoittava, turvallisuutta luova ilmapiiri

¿ myötäeläminen ja huolenpito

¿ reaktioiden ymmärtäminen ja hyväksyminen

¿ kertomuksen kuunteleminen

¿ tyhjien sanojen ja lupausten välttäminen

¿ levollinen läsnäolo, se ettei jää yksin

¿ avoin ja rehellinen tieto tapahtuneesta

¿ tietojen pitäminen ajan tasalla.

joka koskee toistuvia keskenmenoja. Itselläni niitä on ollut yhteensä 6 kertaa, aina viikoilla 6-7. Vahingossa saimme tietää syynkin siihen kun yhtä lapsistamme tutkittiin puheenkehityksen takia.

Se syy on balansoitunut translokaatio eli kahden kromosomiparin välillä osaset ovat hedelmöittymisvaiheessa vaihtaneet paikkaa ts. menneet väärille paikoille. Nämä osaset ovat kuitenkin sopineet paikoilleen ja näin ollen siis tasapainottuneet eivätkä aiheuta kantajalleen minkäänlaisia oireita, poikkeavuutta, vammaa tms.

Tosin tällaisen kantajalla on suuri mahdollisuus saada keskenmenoja (tai hänen vaimollaan, koska kantaja voi olla myös isä), siitä syystä, että joskus tätä muutosta tulee yhteen kohtaan liikaa. Tämän vuoksi sikiö ei kehity normaalisti eikä raskaus näinollen jatku-- eli luonto poistaa elämään kykenemättömät yksilöt (meillä onneksi hyvin varhaisessa vaiheessa). Joissakin suvuissa keskenmenot tulevat vasta myöhäisemmillä viikoilla esim 12- 16 vk. Joskus muutos aiheuttaa vaikeita keskushermoston/aivojen kehitysvaurioita, jotka eivät näy esim. rakenneultrassa ja lapsi on syntyessään vaikeasti kehitysvammainen tai ei elä pitkään syntymänsä jälkeen.



Toivottavasti osasin selittää ymmärrettävästi. Meille siis on tulossa terve poikavauva, jolla on tällainen tasapainottunut muutos. Samanlainen muutos on ainakin yhdellä veljistä sekä isällä. Itse olen kromosomistoltani täysin normaali.



Syy miksi halusin kertoa tästä, että tällaisen keskenmenokierteen voi välttää. Ensin selvitetään vanhempien kromosomisto ja normaali raskaus saadaan alkuun koeputkihedelmöityksellä : valitaan siis " terveet" solut. Tai sitten voi vaan yrittää ja yrittää niinkuin me teimme, ja keskenmenojen jälkeen on raskaudet alkaneet luomusti. Emmehän edes tienneet syytä.

Toivon, että tästä on apua jollekulle, nimittäin tällainen translokaatio on todella yleistä. Useimmat eivät koskaan edes saa tietää kantavansa tällaista muutosta.



Voimia kaikille enkelivauvojen vanhemmille



T.Neppis ja Wilhelmi rv 25

Kirjastosta voi lainata vanhoja Vauva, Kaksplus tms. lehtiä. Niistä löytyy välillä artikkeleita myös keskenmenoista.



Kaksplus, lokakuu 2007, s. 61. Keskenmenoja voidaan hoitaa.



Vauva, 6-7/2007, s. 46 Kun toista ei kuulu.



Vauva, 8/2007, s. 81 Suru keskenmenosta.

Kiitos kaikille tiedoista ja linkeistä.



Itse olen lukenut tuon Syntymätön - kirjan ensimmäisen km:n jälkeen 07/07. Mieheni alkoi lukea sitä tänään toisen km (tuulimuna) jälkeen, joka todettiin 23.12.07.



Suosittelen lämpimästi, toivottavaa olisi, että mieskin sen lukisi. Siinä on tärkeää tietoa siitä, että mies ja nainen voivat käsitellä surua eri lailla ja aivan eri aikaan - kuten meillä.



Jaksamista ja voimia pikku-Enkeleiden äideille ja isille



Vehnis

kiitos paljon, ihanaa, että olet jaksanut kerätä tänne tietoa. itse en ole jaksanut etsiä tietoa keskenmenoista, kun toisaalta ahdistaa tietää mistä se voi johtua kun sellaisen on kokenut. mutta toisaalta näistä on hyvä tietää kun olen keskenmenon kokenut..

http://www.simpukka-yhdistys.fi/myynti.php



Sivuilta löytyy uusi opas nimeltään:

" Odotus muuttui menetykseksi"



Se on keskenmeno-opas lapsettomuuden kokeneille. Hinta 2 euroa.



" Jos lasta on toivonut pitkään, on keskenmeno aina vaikea kokemus. Tämä opaskirjanen sisältää tietoa ja keskenmenon kokeneiden henkilöiden muistoja ja ajatuksia. Oppaasta voi löytää lohtua ja se tuo keskenmenon aiheuttaman surun näkyväksi myös läheisille."

http://www.gynekologiyhdistys.fi/1024/ie/index.htm

Osoitteesta löytyy Sykli-lehdet.



Mm.

http://www.gynekologiyhdistys.fi/materiaalia/Sykli22006.pdf

s. 29 " Tukostaipumus ja keskenmeno" aiheesta.



http://www.gynekologiyhdistys.fi/materiaalia/SykliNoIII2003.pdf

s.57 Keskenmenoista

Hei,



Kiitos tästä keskustelusta. Olen kokenut juuri kolmannen keskenmenon. Huonommuuden tunteet ja romahtanut itsetunto ovat tällä hetkellä päällimmäisenä. Lääkäri ei antanut paljon toivoa raskauden onnistumiseen, ikä alkaa olla jo esteenä. Ensin meni vuosia, eikä raskaus onnistunut. Sitten onnistuin tulemaan raskaaksi, mutta se menevät alkuvaiheessa kesken. Itsesyytöksetkin vaivaavat. Lääkäri kehotti ottamaan yhteyttä psykologiin, mutta en ole siihen vielä valmis.

Tämä tieto löytyi sivulta: http://metku.net/~pesu/keskenmeno.php





Keskenmeno - niin surullinen ja niin yleinen

Mikä keskenmeno on?



Keskenmenolla tarkoitetaan raskauden päättymistä ennen 20. raskausviikkoa tai raskautta jossa kuollut sikiö painaa alle 500 g.



Suurin osa keskenmenoista tapahtuu hyvin varhain. On arvioitu että noin 50-60% hedelmöityksistä päättyy keskenmenoon ennen kuin raskautta on edes todettu. Todetuista raskauksista keskeytyy n. 12-15 %. Yksi keskenmeno ei vielä lisää keskenmenoriskiä seuraavassa raskaudessa. Mikäli naisella on kaksi perättäistä keskenmenoa, on kolmannen raskauden keskeytymisriski kuitenkin jo 20-40%, riippuen onko naisella ennen keskenmenoja ollut myös onnistuneita raskauksia. Kolmannen keskenmenon jälkeen puhutaan toistuvista keskenmenoista. Kun sydämen syke on havaittu (yleensä 6. raskausviikon jälkeen) on raskaudella 90 % todennäköisyys jatkua normaalisti.



Tuulimunaraskaudella tarkoitetaan raskautta, jossa sikiöpussi kehittyy normaalisti, mutta sikiötä ei kehity. Tällainen raskaus päättyy yleensä ennen 10. raskausviikkoa.



Kohdun ulkoisessa raskaudessa raskaus kehittyy kohdun ulkopuolella, useimmin munanjohtimissa. Kohdun ulkoinen raskaus on erittäin vaarallinen ja hoitoon tulisi hakeutua mahdollisimman varhain. Tyypillisimpänä oireena on hartiakipu.



Keskeytyneessä keskenmenossa sikiön kehitys pysähtyy, mutta sikiö ei tule itsestään ulos kohdusta. Tämä havaitaan yleensä ultraäänitutkimuksissa.



Mistä keskenmeno johtuu?

Ensimmäisen raskauskolmanneksen keskenmenoissa syy on yleensä sikiöperäinen. Yli 50% tapauksista syynä on kromosomipoikkeavuudet. Muina sikiöperäisinä syinä voivat olla sikiön ja istukan rakenteelliset poikkeavuudet. Muita yleisiä keskenmenon syitä ovat tulehdukset ja infektiot: esim. toksoplasma, listeria, herpes, klamydia tai jopa vaaraton emätintulehdus levitessään kohtuun. Näiden lisäksi myös ulkoiset tekijät kuten alkoholi, tupakka tai säteily. Myös kohdun rakenteelliset ja hormonaaliset syyt voivat johtaa keskenmenoon. Harvinaisena myös naisen ja miehen immunologiset syyt.



Keskenmenon hoito

Koska suurimmassa osassa alkuraskauden keskenmenoista syy on sikiössä, ei hoidoista yleensä ole apua. Yleensä alkuraskauden aikaisissa verenvuodoissa kuitenkin suositellaan lepoa ja yhdyntöjen välttämistä.



Keskenmenossa kohtu supistelee ja merkkeinä sen alkamisesta voi olla ruskea/kirkkaanpunainen vuoto sekä vatsa- ja selkäkivut. Keskeytyneessä keskenmenossa ei ole vastaavia oireita. Ruskea vuoto voi kuitenkin olla normaalia alkuraskaudessa ja jopa 1/3:lla odottavista äideistä on kokenut vuotoa jossakin raskauden vaiheessa. Keskenmenon jatkuessa vuoto lisääntyy ja veren mukana tulee kudospalasia.



Mikäli kohtu puhdistuu täysin (vuoto lakkaa tällöin nopeasti) ei kaavintaa tarvita. Mikäli kohtuun jää kudospalasia kasvaa infektioriski. Tätä voidaan vähentää kaavinnalla tai kohdun supistuksia lisäävällä lääkkeillä. Kohdun supistuksia lisäävien lääkkeiden käytöllä voidaan vähentää kohdun limakalvon vaurioita, joita kaavinnassa väistämättä tulee.



Lisäys 08/2004: Lääkkeellinen hoito lisää vuodon määrää ja riskinä on, että kaikki kudos ei poistu ja joudutaan kuitenkin kaavintaan. Kivut voivat olla suuremmat, joten särkylääkkeen tarve kasvaa. Tämä on kuitenkin varteenotettava vaihtoehto, jos kaavintaan on pitkä jono ja raskaus ei ole edennyt kovin pitkälle.



Kaavinta suoritetaan nukutuksessa ja kestää yleensä n. 10 minuuttia. Kohtu puhdistetaan tällöin kudosjäänteistä. Kaavinnan yhteydessä voidaan sikiön kudoskappaleita lähettää jatkotutkimuksiin. Näin voidaan varmistaa esim. kromosomipoikkeavuudet. Kaavinnan jälkeen potilaalle annetaan usein kohdunsuuta supistavia lääkkeitä infektioriskin pienentämiseksi. Myös estrogenihoitoa voidaan käyttää kohdun limakalvon kasvattamiseksi keskenmenon ja kaavinnan jäljiltä.



Keskenmenon jälkeen seuraavat kuukautiset tulevat yleensä n. 4-8 viikon kuluttua. Yleensä lääkärit suosittelevat odottamaan 1-3 kiertoa ennen seuraavaa yritystä. Tämä siksi, että keskenmenon jälkeen raskaaksi tuleminen on erittäin helppoa, mutta kohdun limakalvo saattaa olla liian huonossa kunnossa uutta raskautta tukemaan. Toisaalta myös edellinen raskaus saattaa sekoittaa hormonitoimintaa ja aiheuttaa ongelmia uudelle raskaudelle.



Toistuvat keskenmenot

Mikäli naisella on ollut kolme tai useampia keskenmenoja puhutaan toistuvista keskenmenoista.



Monet lääkärit eivät ryhdy etsimään syytä keskenmenoihin ennen kuin naisella on ollut kolme peräkkäistä keskenmenoa. Kuitenkin esim. Amerikassa suositellaan nykyään, että tutkimukset aloitettaisiin jo kahden keskenmenon jälkeen, sillä kolmannen keskenmenon riski kahden jälkeen on jopa 40% naisilla, joilla ei ole aiempia onnistuneita raskauksia. Erityisesti jos nainen on yli 35-vuotias suositellaan tutkimusten aloittamista jo kahden keskenmenon jälkeen.



Toistuvien keskenmenojen syyt ja hoito

Toistuvien keskenmenojen syyt voidaan jakaa sikiöperäisiin syihin (kromosomipoikkeavuudet) ja äidistä johtuviin syihin (hormonaaliset, anatomiset, immunologiset). Sikiöperäisiä syitä voidaan tutkia kaavinnasta saaduista kudosnäytteistä tai vaihtoehtoisesti vanhempien kromosomikartoituksella. Äidistä johtuvia syitä voidaan etsiä mm. veritutkimuksin ja hormonikartoituksin.



Yleinen syy toistuviin keskenmenoihin on keltarauhashormonin (progesteronin) alhainen määrä. Keltarauhashormonia syntyy keltarauhasen tuottamana ovulaation jälkeen ja sen tarkoitus on valmistaa kohdun limakalvo vastaanottamaan mahdollisesti hedelmöittyneen munasolun ja myöhemmin tukea alkuajan raskautta. Kohdun limakalvon surkastumista ja valmiutta vastaanottamaan hedelmöittynyt munasolu voidaan tutkia 7-10 päivää ovulaation jälkeen otettavalla veritestillä ja kohdun limakalvon koepalalla.



Yksi merkki ongelmista voi olla nk. luteaalivaihe eli aika ovulaatiosta kuukautisten alkuun. Normaalisti tämä on 12-16 vuorokautta. Liian lyhyt luteaalivaihe aiheuttaa sen, että kohdun limakalvo rapistuu liian nopeasti ja kun alkion siihen pitaisi kiinnittyä ei se onnistukaan. Alle 9 vuorokauden luteaalivaihe on liian lyhyt raskauden onnistumiselle. Alhainen keltarauhashormonin määrä ei myöskään pysty ylläpitämään kehittyvää raskautta vaikka kiinnittyminen onnistuisinkin. Keltarauhashormoni myös rentouttaa kohdun lihaksia. Alkuraskauden kohdun supistelu saattaa olla merkkinä alhaisesta keltarauhashormonin tasosta.



Alhaista keltarauhashormonin määrää voidaan hoitaa antamalla keltarauhashormonia joko emätinpuikkoina, suun kautta tai pistoksina suoraan vereen. Kuitenkin erään käsityksen mukaan keltarauhashormonin puute ei ole syy raskauden epäonnistumiselle vaan merkki jo epäonnistuneesta raskaudesta. Tutkimuksessa keltarauhashormonin lisäyksen ei todettu parantavan tai haittaavan raskauden onnistumista, enintään pitkittävän keskenmenon alkua.



Jopa 80% " selittämättömistä" toistuvista keskenmenoista johtuu immunologisista tekijöistä. Näissä naisen elimistö hylkii joko omaa perintöainestaan (autoimmuuniongelmat) tai miehen perintöainesta (alloimmuniongelmat) siten aiheuttaen raskauden keskeytymisen. Autoimmuuniongelmia voidaan hoitaa aspirinilla ja heparinilla tai immunoglobulinilla (IVIg). Aspirinilla ja heparinilla vähennetään veren hyytymistä ja immunoglobulinilla pienennetään naisen immuunireaktion vahvuutta. Alloimmuuniongelmia voidaan hoitaa immuniterapialla, jossa miehen valkosoluja siirretään naiseen, näin vähentäen immuunireaktion vahvuutta.



Menetys on henkisesti raskas - oli se kuinka varhainen tahansa

Ruumiillinen paraneminen keskenmenon jälkeen on nopeaa verrattuna henkisten haavojen paranemiseen. Nainen aloittaa henkisen valmistautumisen äitiyteen heti kun raskaus on todettu. Myös hormonaaliset muutokset alkuraskaudessa ovat suuret. Siksi ei ole yllättävää, että raskauden loppuminen ylättäen - oli se kuinka varhainen tahansa - on henkisesti erittäin raskasta.



Ensimmäinen reaktio keskenmenoon on yleensä järkytys (Ei! Ei meille!), sitä seuraa viha/syyllisyys/masennus (Miksi meille? Mitä tein väärin?) ja viimeisenä tosiasian hyväksyminen (Tämä tapahtui minulle - tämä on osa elämääni).



Olo ei välttämättä parane nopeasti. Parin päivän tai viikon tai kuukauden päästä keskenmenosta saattaa nainen olla aivan yhtä surullinen. Jokaisella paranenminen vie oman aikansa ja jokaisella on oma tapansa selviytyä. Toisilla se käy nopeammin kuin toisilla. Toisille keskenmeno on helpompi kestää, toisille siitä saattaa jopa tulla koko elämän keskipiste. Usein myös olo saattaa hetkittäin tuntua paremmalta ja jälleen yllättäen aivan odottamatta todella masentavalta.



Toivo uudesta raskaudesta saatta auttaa jaksamaan eteenpäin, mutta jokainen menetys on henkisesti raskas. Ja jokaiselle menetykselle tulisi antaa oma suruaikansa edes yrittämättä unohtaa. Eikä yhtään menetystä voi unohtaa, ne vain muuttuvat osaksi elämää.



Keskenmenon kokeneen ystävälle

Vältä seuraavia lausahduksia:



" No sehän oli vasta niin alussa"

" Eihän se edes ollut vauva vielä tossa vaiheessa"

" Sehän oli vaan pari solua noin aikasessa vaiheessa"

" Te ootte vielä nuoria, onhan teillä aikaa yrittää uudelleen"

" Parempihan se oli nyt kuin myöhemmin"

" Kyllä luonto poistaa vialliset"

" Teidän aika ei ollut vielä saada lapsia"

" Kyllä te vielä saatte tällasen koliikkivauvan itekin - haluutsä tän lainaksi pariks päiväksi?"

" Kyllä sulla nyt jo pitäis olla parempi olo"

" Kyllä mä tiedän miltä susta tuntuu" (silloin jos et ole itse vastaavaa kokenut)

" Kyllä se siitä nopeesti ohi menee"

" Älä itke"

" Aika parantaa"

" Se oli Jumalan tahto"



Tee mielummin jotain seuraavista:



Älä karta keskenmenon kokenutta.

Kuuntele. Kerro, että jos haluat puhua siitä niin kuuntelet.

Sano, että olet pahoillasi.

Lähetä kortti tms. osoittaaksesi että välität.



Lähteet:

International Council on Infertility Information Dissemination http://www.inciid.org

Lääkäriasema Pulssi http://www.pulssi.fi

Henkilökohtaiset keskenmenon kokeneiden kotisivut



Naisen ikä, hedelmöityminen ja aikaiset keskenmenot



Naisen iän on pitkään tiedetty vaikuttavan alentavasti hedelmällisyyteen. Syy ei kuitenkaan ole munasolun heikentyneessä kyvyssä hedelmöityä, vaan varhaisten keskenmenojen määrän lisääntymisessä. Ikä ei laske hedelmöitymisen todennäköisyyttä, vaan nostaa todennäköisyyttä aikaiselle keskenmenolle. Tämäkin johtuu kuitenkin iän tuomista muutoksista munasolussa.



Varhaisella keskenmenolla tarkoitetaan tässä alkion menehtymistä ennen viidettä raskausviikkoa, jolloin kuukautiset tulevat ajallaan eikä alkanutta raskautta voi huomata kuin herkällä raskaustestillä.



Tässä referoitu tutkimus tehtiin Bangladeshissä raskautta yrittävillä naisilla. Naisilta mitattiin hCG (ihmisen koriongonadotropiini eli istukkahormoni) virtsasta kaksi kertaa viikossa. Alkio alkaa tuottaa hCG:tä noin seitsemän vuorokauden kuluttua hedelmöitymisestä, kun se kiinnittyy kohdun seinämään.



Tutkimus osoitti, että kun munasolu on hedelmöitynyt, varhaisen keskenmenon todennäköisyys on



18-vuotiailla 63 %

28-vuotiailla 85 %

38-vuotiailla 95 %

48-vuotiailla 99 %



Samanlaisia tutkimuksia on tehty muissakin maissa, ja luvuissa on pienehköjä eroja maiden välillä. Koeputkihedelmöityksessä vastaava keskimääräinen luku on 76 %. Keskenmenon todennäköisyys on sitä pienempi, mitä pidemmälle raskaus on ehtinyt.



Tutkimuksen tehneet tutkijat jakavat tapahtuvat hedelmöitymiset kahteen luokkaan: ison ja pienen riskin hedelmöitymisiin. Ison riskin hedelmöitymisessä keskenmeno aiheutuu sukusolujen geneettisestä epänormaaliudesta, ja keskenmeno tapahtuu jo varhaisessa vaiheessa raskautta. Todennäköisyys tällaisiin ison riskin hedelmöitymisiin kohoaa yhdessä naisen iän kanssa.



Pienen riskin hedelmöitymisessä keskenmeno voi aiheutua infektioista, fyysisistä vaurioista, kiinnittymisen epäonnistumisesta tai ongelmista kohdun seinämässä. Tällaiset keskenmenot voivat tapahtua myöhemmässä raskausvaiheessa kuin geneettisistä ongelmista johtuvat.



Tutkijat arvioivat myös todennäköisyyden alkion menehtymiselle ennen kuin se kiinnittyy kohdun seinään. Nämä luvut vaihtelivat 18-vuotiaiden 24 %:sta 45-vuotiaiden 45 %:iin. Yli kolmannes (37 %) 28-vuotiaan naisen hedelmöityneistä munasoluista menehtyy siis ennen kiinnittymistään. Tätä asiaa on kuitenkin vaikea tutkia, koska hCG:n tuotanto alkaa vasta alkion kiinnittyessä.



On siis aivan normaalia, jos herkällä raskaustestillä (esim. Acon10) tehdyn positiivisen testin jälkeen kuukautiset kuitenkin alkavat eikä raskaus jatku. Itse asiassa ko. tutkimuksen mukaan tämä saattaisi olla jopa yleisempi tilanne kuin se, että raskaus jatkuisi ja kuukautiset jäisivät pois!



Kannattaa siis malttaa mielensä ja testailla vasta sitten, kun kuukautiset ovat jääneet tulematta.



Lähde: Georgia Reproductive Specials, http://www.ivf.com/sample2.html#A9

Suomenkielisen tiivistelmän kirjoitti Da¿an, copyright PeSun kotisivut



Keskenmenopotilaan hoito



Kliinisesti todetuista raskauksista 10 - 15 % keskeytyy. Jos keskenmenoihin laskettaisiin ne hedelmöityneiden munasolujen menetykset, jotka tapahtuvat ensimmäisinä päivinä hedelmöityksen jälkeen, taajuus olisi jopa 31 - 62 %. Noin 80 % keskenmenoista tapahtuu ennen 13. raskausviikkoa. On voitu kuitenkin todeta, että kolmenkin keskenmenon jälkeen 60 - 86 % naisista onnistuu seuraavassa raskaudessa ilman erityistä hoitoa.



Keskenmenoon johtavia syitä on lukuisia. Oikeastaan on ihme, ettei äidin elimistö aina hylji sikiötä, joka on geneettisesti äidille vierasta kudosta. Uutta tietoa on saatu mm. antigeenista, joka osaltaan estää äidin elimistöä tunnistamasta sikiötä ja istukkaa vieraaksi ja immuunireaktiota käynnistymästä. Yksittäisen keskenmenon yleisin tunnettu syy on sikiön kromosomipoikkeavuus, jota esiintyy 50 - 60 %:ssa keskenmenoista. Triasomiat ovat tavallisimpia koko ryhmänä tarkastellen. Turnerin oireyhtymä on yleisin yksittäinen (20 - 25 %) keskenmenoissa tavattu kromosomipoikkeavuus. Toistuvassa keskenmenossa myös naisen ikä vaikuttaa poikkeavuuksien esiintymiseen: alle 35-vuotiaalla naisella riski on 19 % ja yli 35-vuotiaalla 47 %.



Kromosomien rakenteellisia poikkeavuuksia todetaan 5 - 7 % niistä pareista, joilla raskaudet päätyvät toistuvasti keskenmenoon. Toistuvasta keskenmenosta kärsivä ja kromosomipoikkeavuuden omaava pari tulee ohjata perinnöllisyysneuvolaan, jossa pyritään arvioimaan keskenmenon uusiutumisriski. Kohtupoikkeavuus aiheuttaa harvoin keskenmenon. Kohdun rakenteellisia poikkeavuuksia tavataan noin 0,5 %:lla fertiili-ikäisistä naisista ja 18 - 27 %:lla naisista, joilla raskaus päättyy toistuvasti ensimmäisen tai toisen raskauskolmanneksen aikana keskenmenoon. Poikkeavuudet vaihtelevat osittaisesta kohdun väliseinästä täysin kaksiosaiseen kohtuun. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kyseenalaistaneet kohtupoikkeavuuksien merkityksen keskenmenojen syynä. Onkin arvioitu, että vain neljäsosalla niistä naisista, joilla on kohdun rakennevika, raskaus päättyy keskenmenoon tai ennenaikaiseen synnytykseen.



Hormonihäiriöt ovat yleisiä toistuvassa keskenmenossa. Hormonaalisten tekijöiden merkitykseen viittaa sekin, että jopa kolmasosassa toistuvista keskenmenoista naisella on ongelmia raskaaksitulossa. Eräiden tutkimusten mukaan keltarauhasen vajaatoiminnan katsotaan olevan syynä 17 - 40 %:ssa tapauksia. Monet tutkijat kuitenkin kiistävät tällaiset väitteet. Diabeteksen huono tasapaino lisää keskenmenoriskiä kaksin-kolminkertaiseksi, mutta hyvässä tasapainossa olevaan diabetekseen ei liity tätä vaaraa.



Fosfolipidivasta-aineet liittyvät kiistatta toistuviin keskenmenoihin. Näitä vasta-aineita on 2 - 4 %:lla normaaliväestöstä, mutta toistuvista keskenmenoista kärsivien joukossa niitä esiintyy 7 - 48 %:lla. Raskauden ennuste on näillä potilailla ilman hoitoa huono, sillä jopa 50 - 90 % raskauksista päätyy sikiön menetykseen. Fosfolipidivasta-aineiden katsotaan lisäävän istukkaverisuonten trombeja ja siten vaarantavan raskauden kulkua.



Nykyisin keskenmenojen ehkäisyssä on eniten käytetty asetyylisalisyylihappoa ja hepariinia joko erikseen tai yhdistelmänä. Myös kortisonia käytetään. Hoidoissa pitää kuitenkin olla hyvin kriittinen, sillä esimerkiksi kortikosteroidiannosten on havaittu jopa huonontavan raskauden ennustetta. Fosfolipidivasta-ainepositiivisten naisten raskaudet ovat selvästi riskiraskauksia, joita on seurattava tavallista tarkemmin.



Keskenmenon voivat aiheuttaa myös ulkoiset tekijät. Infektioiden osuus toistuvan keskenmenon aiheuttajana on epäselvä, mutta monet virus- ja bakteeritulehdukset voivat aiheuttaa yksittäisen keskenmenon. Emättimen bakteeriflooran häiriö, bakteerivaginoosi on myös liitetty ennenaikaiseen synnytykseen ja toisen trimesterin keskenmenoon. Bakteerivaginoosi, jota on todettu 15 %:lla raskaana olevista naisista, lisäsi keskenmenoriskiä viisinkertaiseksi. Myös monet muut ulkoiset tekijät voivat lisätä alttiutta keskenmenoon. Alkoholiongelmaisilla esiintyy merkitsevästi enemmän keskenmenoja raittiisiin verrattuna. Kohtuullisen alkoholinkäytön (< 2 annosta/vk) ei katsota lisäävän keskenmenoriskiä. Runsas tupakointi (>15 savuketta/pv) voi aiheuttaa ongelmia raskauden alkamisessa ja jatkumisessa vaikuttamalla munasolujen kypsymiseen. Naisen altistuminen esimerkiksi solunsalpaajille ja orgaanisille liuotteille työympäristössä on myös keskenmenon riskitekijä, mutta näyttöpäätetyöskentely ei. Tiedetään myös, että kierukan pettäessä keskenmenoriski on 50 %. Kierukka onkin syytä poistaa heti, kun raskaus on todettu.



Myös isäperäiset tekijät, kuten altistuminen epäorgaaniselle lyijylle tai runsas alkoholinkäyttö, lisäävät keskenmenovaaraa. Siemennestenäytteen tutkimisen ei ole todettu aiheuttavan keskenmenoa.



Verisuonia laajentava ja verihiutaleiden takertumista estävä prostasykliini ja sen vastavaikuttaja tromboksaani säätelevät naisen elimistössä raskausaikana tapahtuvia lukuisia fysiologisia muutoksia. Jos nämä mekanismit häiriintyvät, syntyy monia raskauskomplikaatioita. Onkin osoitettu, että potilailla, joiden raskaus päättyy toistuvasti keskenmenoon, esiintyy selvästi prostasykliinin puutos ja tromboksaanin ylituotto.



Keskenmenoon liittyy kuolemaan verrattava surutyö. Itsesyytökset ja erilaiset selitysmallit ovat paremminkin sääntö kuin poikkeus. Asiantuntijan antama tieto keskenmenon syistä ja seuraavan raskauden onnistumismahdollisuuksista on tässä tilanteessa tärkeä. Ilman tällaista tukea voi keskenmenosuru purkautua vasta vuosienkin kuluttua jonkin muun elämänkriisin yhteydessä. Menetyksen psyykkinen työstäminen, tuki ja tehostettu seuranta voivat parantaa myös seuraavan raskauden ennustetta.



Toistuvista keskenmenoista kärsivillä naisilla raskaudet ovat muutenkin riskialttiita, sillä 10 - 28 % lapsista syntyy ennenaikaisesti ja sikiön kasvun hidastuma todetaan 10 - 30 % raskauksista. Kun naisella on esiintynyt toistuvasti keskenmeno, hänen raskauksiaan tulee seurata äitiyspoliklinikoissa tai muissa keskenmenopotilaiden hoitoon perehtyneissä erikoisklinikoissa.



Lähde

Teksti on lyhennelmä Duodecim-lehdessä (113: 109-116,1997) olleesta Maija Tulppalan ja Olavi Ylikorkalan artikkelista ' Miksi raskaus keskeytyy - ja joillakin naisilla jopa toistuvasti?'

Osoitteesta http://www.enkelisivut.net/ löytyy paljon kirjoituksia keskenmenoista. Yleistietoa-osuudesta seuraavaa:



Keskenmeno



Keskenmenon kokee Suomessa vuosittain noin 8000-9000 naista eli 10-15% raskauksista päättyy keskenmenoon. Noin 75 % keskenmenoista tapahtuu ennen 12. raskausviikkoa.



Keskenmeno tarkoittaa raskauden keskeytymistä ennen 22. viikkoa. Yleensä sikiö painaa tällöin alle 500 grammaa.



Keskenmeno voi olla täydellinen (kohtu on tyhjentynyt), epätäydellinen (tyhjentyminen on alkanut) tai keskeytynyt (kohtu ei supistele, vaikka sikiö on kuollut).



Raskaus voi keskeytyä jo hyvin varhaisessa vaiheessa, jolloin nainen ei edes välttämättä tiedä olleensa raskaana. Silloin kuukautiset ovat muutaman päivän myöhässä, saattavat olla normaalia runsaammat ja kivuliaammat. Näissä tapauksissa ei tarvita minkäänlaista hoitoa.



Keskenmeno alkaa yleensä vähäisellä verenvuodolla, joka muuttuu runsaammaksi. Kuukautisten kaltaiset alavatsa- ja selkäkivut ovat yleisiä. Vuodon aikana saattaa tulla isoja hyytymiä. Joskus alkuraskaudessa voi esiintyä niukkaa verenvuotoa pois jääneiden kuukautisten ajankohtana, jota esiintyy noin 25%:lla raskaana olevista naisista.



Myöhäinen keskenmeno (18 viikon jälkeen) alkaa usein lapsiveden menolla, jota seuraavat supistukset ja sikiön syntyminen. Joskus sikiö saattaa kuolla kohtuun ilman, että keskenmeno käynnistyisi, keskenmeno havaitaan kohdun kasvun pysähtymisenä.



Uhkaavan keskenmenon oireita ovat kohtuullinen verenvuoto synnyttimistä ja alavatsakipu, tutkimuksessa voidaan todeta kiinnioleva kohdunsuu. Verenvuotoa seuraavat supistukset ja usein myös ristiselkäkipu. Joka viidennellä raskaana olevalla esiintyy veristä vuotoa ennen 20. raskausviikkoa, ja puolet näistä raskauksista päättyy keskenmenoon. Vähäistä vuotoa voi kuitenkin olla normaalinkin raskauden alkuvaiheessa.



Ultraäänitutkimuksella voidaan selvittää tarkoin raskauden kulku. Kaikututkimuksessa voidaan nähdä normaalin raskauden sikiöpussi 31. päivänä (kuukautiset myöhässä kolme päivää), ruskuaispussi 36. päivänä ja sikiökaiut ja sydämen syke 41. päivänä pois jääneistä kuukautisista. Normaalin kohdunsisäisen alkuraskauden aikana seerumin hCG-pitoisuus yleensä kaksinkertaistuu kahden päivän välein tasolle 10 000 KY/l asti, jonka jälkeen kasvuvauhti tasaantuu.



Koska alkuraskauden keskenmenon syy on useimmiten sikiöperäinen, ei tilanteeseen ole mahdollista puuttua hoidollisesti. Äidin elimistö pyrkii poistamaan raskauden, jolla ei ole kehittymisen edellytyksiä. Lääkityksestä ja lepohoidosta ei näissä tilanteissa ole apua.



Toisen raskauskolmanneksen uhkaavan keskenmenon syy tulisi pyrkiä selvittämään. Mikäli kyseessä on kohdunkaulakanavan heikkous, voi tukilangan asettamisesta olla apua. Lepohoitoa käytetään harkinnan mukaan.



Toistuvat keskenmenot vaativat perusteellista selvitystä. Toistuva raskauden keskeytyminen on myös riski, joka lisää taas uuden keskenmenon mahdollisuutta. Sattuma ei selitä toistuvia keskenmenoja, ja Suomessa tutkimukset aloitetaan kahden tai kolmen keskenmenon jälkeen. Keskenmenoa sanotaan toistuvaksi, jos naisen kolme peräkkäistä raskautta keskeytyy.





--------------------------------------------------------------------------------



Keskenmenon jälkeen on hyvä ottaa muutama päivä rauhallisemmin. Kun tunnet voivasi hyvin, mikään ei estä sinua jatkamasta vanhoja harrastuksiasi.



Jos jälkivuoto tulee huomattavasti runsaammaksi, siihen tulee paha haju tai sinulle nousee korkea kuume, ota välittömästi yhteyttä sinua hoitaneeseen sairaalaan. Tulehdusvaaran vuoksi vältä uimista, ammekylpyjä sekä yhdyntää niin kauan kuin on veristä jälkivuotoa.



Seuraavat kuukautiset tulevat normaalisti noin 4-6 viikon sisällä keskenmenosta. Ne voivat olla normaalia runsaammat ja kivuliaammat.



Uutta raskautta voi yrittää, kun yhdet kuukautiset ovat tulleet. Näin elimistö ehtii palautua keskenmenosta. Pelko uudesta keskenmenosta voi olla niin suuri, että alkaneesta raskaudesta on vaikea iloita. Toistuvia keskenmenoja tapahtuu kuitenkin vain erittäin harvoille.





--------------------------------------------------------------------------------



Keskenmeno varmistetaan ultraäänellä. Usein kohtu kaavitaan tulehdusvaaran ja vuodon takia. Samalla saadaan toivoton raskaus päättymään ja hormonitilanne palaamaan nopeammin entiselleen. Jos vuotoa ei ole ja kohtu on tyhjentynyt täysin, voidaan tilannetta jäädä seuraamaan, eikä kaavinta ole välttämätön.



Varhaiskeskenmenoissa kaavinta on yleensä tarpeellinen, jos sikiöpussi ja istukka näyttävät syntyneen kokonaan. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan yli 80% potilaista, joilla todettiin käynnissä oleva keskenmeno, selvisi ilman kaavintaa. Puolet keskenmenoista tapahtui ensimmäisen seurantaviikon aikana, loput tapahtuivat seuraavan kolmen viikon aikana.



Jos potilas on halukas seurantaan, hänelle tulee antaa sekä suullinen että kirjallinen tieto keskenmenon kulusta ja että mihin hän voi tarvittaessa ottaa yhteyttä ongelmien ilmeentyessä. Kaavinnasta luopuminen edellyttää mahdollisuutta hCG-pitoisuuden seurantaan ja vaginaaliseen kaikututkimukseen. Raskauskudoksen syntyessä vuoto saattaa olla välillä runsasta ja jatkua jopa 2-4 viikkoa. Jos potilas ei ole halukas seurantaan ja vuoto on erittäin runsasta, kohtuontelon kaavinta on ensisijainen hoito. Kaavinnasta luopumisella ei ole haitallista vaikutusta naisen myöhempään hedelmällisyyteen. Potilaat eivät ole myöskään kokeneet seurantaa psyykkisesti rankempana kuin kaavintaa.



Komplikaatiot

Runsas keskenmenon aikainen vuoto johtaa anemiaan. Kaavintaa liittyvä harvinainen komplikaatio on kohtulihaksen perforaatio. Kaavinta voi myös vaurioittaa kohdun limakalvoa ja aiheuttaa kiinnikkeitä kohtuonteloon. Sisäsynnytinten tulehduksen oireina ovat kuume, märkäinen vuoto kohdusta ja aristava kohtu ja sivuelimet. Kuumeinen tulehdus rajoittuu yleensä kohtuun, mutta se voi myös levitä laajemmin sivuelimiin ja aiheuttaa vatsakalvontulehduksen. Tila vaatii sairaalahoitoa.



Epätäydellistä kaavintaa voi seurata infektio tai verenvuodon uusiutuminen. Kaikututkimuksessa löydetään kohtuun jäänyttä kudosta, joka poistetaan uudella kaavinnalla.



Harvinainen komplikaatio on septinen sokki; oireina mm. korkea kuume, alhainen verenpaine. Hoito tapahtuu yleensä sepsiksen hoitoperiaatteiden mukaan erikoissairaalahoidossa.





--------------------------------------------------------------------------------



Kolmanneksella toistuvista keskenmenoista kärsivistä naisista on ongelmia jo hedelmöittymisessä. Se voi viitata keltarauhasen vajaatoimintaan, joka on eräs hormonaalinen keskenmenon syy. Keltarauhasen toimintaa ja munarakkulan kasvua voidaan tukea lääkehoidolla.



Lähteet:

*Hartikainen, Anna-Liisa - Tuomivaara, Leena - Puistola, Ulla - Lang, Leena. kokoNAINEN - rakkaus-seksi-sairaudet. WSOY.

*Saarikoski, Seppo. Synnytysopin perustiedot. Legekustannus Oy.

*Ylikorkala, Olavi - Kauppila, Antti (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Duodecim.

Samoilta Enkelisivuilta http://www.enkelisivut.net/syita.html löytyy myös tämä:



Keskenmenon syistä



Normaali liikunta, raskaiden tavaroiden nostelu tai sukupuoliyhdyntä eivät voi olla yksinään syynä keskenmenoon. Ei myöskään tunteilla tai ajatuksilla voi aiheuttaa keskenmenoa.



Keskenmeno voi johtua sikiöstä tai äidistä, joskus harvoin isästäkin. Aina syy ei selviä.



Sikiön kromosomipoikkeavuudet ovat yleisin keskenmenon syy (50-60%), mutta hyvin harvoin tämä poikkeavuus uusiutuu seuraavissa raskauksissa. Kromosomipoikkeavuuksista tavallisimpia ovat trisomiat (13-, 16-, 18-, 21-, 22-). Turnerin oireyhtymä (45X) on yleinen (20-25%) keskenmenoissa tavattu kromosomivika. Naisen ikä vaikuttaa näiden esiintymiseen: alle 35-vuotiailla riski on 35% ja yli 40-vuotiailla 60%.



Toistuvan keskenmenon taustalla voi olla jommankumman vanhemman kromosomien rakenteellinen, periytyvä poikkeavuus, joka altistaa keskenmenolle. Toinen alkuraskauden keskenmenon syy on joko sikiön tai istukan rakenteellinen poikkeavuus. Keskenmenon syynä voivat olla myös napanuoran ja istukan kehityshäiriöt.



Toisella raskauskolmanneksella keskenmeno johtuu usein äidistä. Tavallinen syy yksittäisessä keskenmenossa on kohdun rakenteellinen poikkeavuus (0,5-2%) tai äidin sairaus. Varmimmin rakenneviat voidaan todeta kaikukuvauksessa ja kohtuontelon tähystyksessä. Vaikka kohdun rakennepoikkeavuudet usein liitetään keskenmenoihin, raskaus etenee normaalisti kolmella naisella neljästä. Kohdun myoomat ja kohtuontelon kiinnikkeet voivat häiritä alkion kiinnittymistä ja varhaisraskauden jatkumista.



Raskauden keskikolmanneksen keskenmenot voivat johtua harvinaisesta kohdunkaulan heikkoudesta. Diagnoosia ei voi todeta luotettavasti ennen raskautta. Epäily kohdunkaulan heikkoudesta voidaan varmistaa alkuraskauden kaikututkimuksessa. Hoitona on raskauden alussa 14.-16. raskausviikolla asetettava tukiommel. Langanlaitto ei estä käynnissä olevaa keskenmenoa.



Hormonaalisilla tekijöillä, kuten munasolun irtoamishäiriö, keltarauhasen vajaatoiminta, kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta, tasapainoton sokeritauti, munarakkulan kehittymishäiriö voi olla osuutensa keskenmenon aiheuttajana. Kuitenkin keltarauhasen vajaatoiminnasta aiheutuva keskenmeno on harvinainen, alle 5% syistä.



Hormonihäiriöitä epäiltäessä, lääkäri teettää hormoni- ja kaikututkimuksia ja ottaa kohdusta limakalvonäytteen.



Infektiot, varsinkin pitkittyessään voivat olla odottajalle riski. Monet virus- ja bakteeritulehdukset kuten vihurirokko, toksoplasmoosi, klamydia, herpes, listerioosi, parvovirukset voivat aiheuttaa keskenmenon. Tavallisesti harmiton emätintulehdus voi myös johtaa ylös kohtuun nousevaan infektioon, minkä vuoksi onkin tärkeää tarkistaa limakalvojen ja kohdunsuun tila alkuraskauden lääkärintarkastuksen yhteydessä. Se todetaan joka neljännellä naisella ennen raskautta ja 15%:lla raskaana olevista naisista. Bakteerivaginoosi lisää keskenmenoriskiä 2-5 kertaiseksi. Näyttöä antibioottihoidon tehosta keskenmenon estämiseksi ei ole todistettu.



Mitä useampi keskenmeno on ollut, sitä suurempi on seuraavan raskauden keskeytymisriski. Toistuvista keskenmenoista kärsineistä naisista joka toisella on alkuraskaudessa veristä vuotoa. On hyvä tietää, että siitä huolimatta raskaus voi jatkua normaalisti ja päättyä synnytykseen.



Keskenmenon kokeneen odotusta voidaan seurata tiiviisti esim. ultraäänellä. Kolmekin keskenmenoa kokeneista naisista 60-86 prosenttia onnistuu uusintaraskaudessaan.



Toistuva keskenmeno:

Toistuvan keskenmenon syy on yleensä tuntematon, mutta yhä useammin se on liitetty lisääntyneeseen verisuonten tukostaipumukseen. Tällaisissa tapauksissa on potilaille annettu hepariinia, asetolisalisyylihappoa tai kumpaakin ja saatu lupaavia tuloksia.



Toistuvien keskenmenojen syiden tutkimukset aloitetaan tutkimalla sikiön kromosomit joko mahdollisesta sikiöstä tai istukasta. Vanhemmille tehtävissä tutkimuksissa selvitetään, onko heidän kromosomeissaan jokin piilevä muutos. Lisäksi tutkitaan mahdolliset sairaudet ja tulehdustaudit.



Syynä toistuviin keskenmenoihin voivat olla myös kohdun rakenteelliset muutokset tai kohdunkaulan pitämättömyys, jolloin myös terve sikiö voi mennä kesken.



Kromosomien numeeriset poikkeavuudet ovat harvinaisia potilailla, joilla on toistuva keskenmeno. (Poikkeuksena iäkkäämpien naisten raskauksiin liittyvä lisääntynyt trisomiariski.) Kromosomien rakenteellisia poikkeavuuksia todetaan 5-7%:lla niistä pareista, joilla on toistuvia keskenmenoja. Kohdun rakenteellisia poikkeavuuksia esiintyy jopa 18-27%:lla naisista, joilla on toistuvia keskenmenoja ensimmäisen tai toisen raskauskolmanneksen aikana.



Toistuvat kohtuontelon kaavinnat voivat vaurioittaa kohdun limakalvoa aiheuttaen myös kiinnikkeitä kohtuonteloon. Joka neljälle naiselle voi käydä näin kolmen kaavinnan jälkeen, kohtuontelo voi olla täysin kiinnikkeiden umpimuuraama. Oireena on huomattavasti niukempi kuukautisvuoto tai poisjäänti kaavinnan jälkeen.



Fosfolipidivasta-aineet, lupusantikoagulantti ja kardiolipiinivasta-aineet ovat kiistatta liitetty toistuviin keskenmenoihin. Viime vuosina on todettu tutkimuksissa, että jopa puolella toistuvan keskenmenon kokeneista naisista voidaan todeta periytyvä veren tukostaipumus. Lisääntynyt tukostaipumus vaikeuttaa istukan kehitystä raskauden alkuvaiheessa ja lisää istukkaverisuonten trombeja myöhemmin raskaudessa. Raskauden ennuste näillä potilailla on ilman hoitoa huono, sillä jopa 50-90% raskauksista päättyy sikiön menetykseen ensimmäisen raskauskolmanneksen loppupuolella tai toisen raskauskolmanneksen aikana. Raskauden ennustetta voidaan parantaa antamalla raskauden ajan joko pienimolekulaarista hepariinia yksin tai yhdistettynä asetosalisyylihappoon (50-100mg/päivä).



Valtaosalla toistuvista keskenmenoista kärsineillä pareista ei voida todeta mitään selvää syytä raskauden keskeytymisiin. Toistuvia keskenmenoja saavien raksauksia tulisi seurata äitiyspoliklinikalla tai muissa keskenmenopotilaiden hoitoon perehtyneissä erikoisklinikoissa, joissa potilas saa myös tarvitsemansa psyykkisen tuen.





--------------------------------------------------------------------------------



Lähteet:

*Hartikainen, Anna-Liisa - Tuomivaara, Leena - Puistola, Ulla - Lang, Leena. kokoNAINEN - rakkaus-seksi-sairaudet. WSOY.

*Saarikoski, Seppo. Synnytysopin perustiedot. Legekustannus Oy.

*Ylikorkala, Olavi - Kauppila, Antti (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Duodecim.

Ulla Järvi: Syntymätön-kirja



Mahdollista tilata netistä:

http://www.bookplus.fi/product.php?isbn=9789516074477&CustID=74ea6687a6…



Hinta n.28 euroa, 124 sivua.



Syntymätön kertoo keskenmenosta sekä fyysisenä että psyykkisenä tapahtumana. Teokseen on koottu keskeinen tieto keskenmenon syistä ja hoidosta.



Joka viides nainen joutuu elämänsä aikana kokemaan keskenmenon. Yleisyydestään huolimatta keskenmeno on yhä varsin vaiettu asia. Siitä ei välttämättä puhuta perheen ulkopuolella, ja usein pariskunta jää kovin yksin menetyksensä kanssa. Keskenmenossa on kysymys paljon muustakin kuin vain keskeytyneestä raskaudesta. Tätä ei aina ymmärretä. Moni keskenmenon kokenut nainen tuntee jopa terveydenhuollossa tulleensa huonosti kohdelluksi.



Syntymätön kertoo keskenmenosta sekä fyysisenä että psyykkisenä tapahtumana. Siihen on koottu keskeinen tieto keskenmenon syistä ja hoidosta. Surutyötä kuvataan naisen, miehen ja läheisten näkökulmasta. Mukana on myös aitoja kertomuksia siitä, miltä keskenmeno tuntuu.



Kirja on tarkoitettu tietolähteeksi ja vertaistueksi keskenmenon kokeneille ja heidän läheisilleen sekä terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille.



Ulla Järvi on lääketieteen toimittaja. Hän on kirjoittanut terveydestä, sairaudesta ja terveydenhuollosta lähes parikymmentä vuotta. Hän valmistelee väitöskirjaa terveysjournalismista.

Tämän tiedon voi saada lääkäriltä keskenmenon jälkeen: http://www.lshp.fi/6b/keskenmeno.html





SINULLE, JONKA RASKAUS ON KESKEYTYNYT



Keskenmeno on vaikea kokemus, joka yleensä nostattaa mieleen monia kysymyksiä. Sairaalassa käydessä tai ollessa ei ehkä kykene ottamaan vastaan kaikkea tietoa, mitä asiasta kerrotaan. Kotiin päästyänne teille voi tulla mieleen keskenmenoon liittyviä asioita, jotka ovat jääneet epäselviksi.



Mitä keskenmeno on ja miten se hoidetaan?



Keskenmeno tarkoittaa raskauden keskeytymistä ennen 22 viikkoa ja yleensä sikiö painaa tällöin alle 500 grammaa. Raskaus keskeytyy yleensä jo hyvin varhaisessa vaiheessa, jolloin nainen ei edes tiedä olevansa raskaana. Kuukautiset ovat ehkä muutaman päivän myöhässä ja saattavat kestää normaalia kauemmin ja olla kivuliaammat kuin tavallisesti. Näissä tapauksissa ei tarvita minkäänlaista hoitoa.



Varsinaisia kliinisiä keskenmenoja on noin 10-15 % kaikista raskauksista. Suurin osa näistä keskenmenoista tapahtuu alkuraskaudessa, ennen 13. raskausviikkoa. Keskenmeno alkaa yleensä verenvuodolla, joka voi muuttua hyvinkin runsaaksi. Vuodon mukana saattaa tulla hyytymiä.



Kuukautiskivun kaltaiset alavatsa ja -selkätuntemukset ovat yleisiä. Myöhäinen keskenmeno, varsinkin 18. raskausviikon jälkeen, alkaa usein lapsivedenmenolla, jota seuraavat kivuliaat supistukset ja sikiön syntyminen. Joskus sikiö saattaa kuolla kohdun sisälle ilman, että keskenmeno käynnistyy. Raskausviikoista riippuen kohtu tyhjennetään kaavinnalla tai käynnistämällä keskenmeno lääkkeitä apuna käyttäen.



Keskenmeno varmistetaan ultraäänitutkimuksen avulla. Useimmiten kohtu kaavitaan tyhjäksi tulehdusvaaran ja vuodon takia. Kaavinta suoritetaan nukutuksessa. Jos vuoto on kohtuullista (kuukautisvuodon kaltaista), eikä ole kovia kipuja, voidaan tilannetta jäädä seuraamaan. Jos päädytään seurantalinjalle, toistetaan ultraäänitutkimus muutaman päivän - viikon kuluttua ja varmistetaan kohdun tyhjeneminen.



Mitä syitä keskenmenolle on?



Keskenmenon tapahtuessa yleisin kysymys, joka esitetään on, MIKSI? Valitettavan harvoin alkuraskauden keskenmenolle löytyy selkeä syy.



Yli puolessa keskenmenotapauksissa sikiötä ei ole lainkaan lähtenyt kehittymään (ns.tuulimunaraskaus) tai sikiön kehitys on loppunut hyvin varhaisessa raskauden vaiheessa. Usein taustalla on sikiön kromosomipoikkeavuus, jolloin keskenmeno voidaan nähdä luonnon tapana keskeyttää sikiönkehitys, koska sillä ei olisi eloonjäämismahdollisuuksia. Myös muut vaikeat kehityshäiriöt voivat johtaa raskauden keskeytymiseen.



Naisen puolelta keskenmenoon vaikuttaa mm. hormoniepätasapaino, joka voi vaikuttaa istukan kiinnittymiseen. Äidin iän myötä keskenmenoriski kasvaa. Myös äidin krooninen sairaus kuten diabetes nostaa keskenmenoriskiä. Harvinaisia äitiperäisiä syitä ovat erilaiset tulehdustaudit kuten toksoplasmoosi, listerioosi, kuumeinen virtstieinfektio ja klmydia. Tavallinen vilustuminen ja flunssatauti eivät aiheuta keskenmenoa. Myöhäisissä keskenmenoissa syynä voi olla kohdun rakennepoikkeavuudet, kuten kohdun hyvänlaatuiset kihaskasvaimet (myomat) tai kohdun kaulakanavan heikkous.



Keskenmenolle saattavat altistaa tupakka, alkoholi, huumeet, jotkut lääkeaineet, säteily, liuottimet ja raskasmetallit. Näiden tekijöiden kohdalla ei tiedetä, kuinka suuri altistuksen pitää olla, ennen kuin se aiheuttaa keskenmenon.



Olenko tehnyt jotain, mikä aiheutti keskenmenon?



Moni keskenmenon kokenut nainen miettii, onko hän omalla toiminnallaan aiheuttanut keskenmenon. Normaali liikunta, tavaroiden nostelu tai sukupuoliyhdyntä eivät yksinään voi aiheuttaa keskenmenoa. Keskenmenoa ei voi myöskään aiheuttaa ajatuksilla tai tunteilla.



Tunteet - onko tämä normaalia?



Sekä nainen että mies reagoi keskenmenoon hyvin yksilöllisesti. Keskenmenon kokemisen voimakkuuteen ei vaikuta useinkaan se, kuinka pitkällä raskaus oli. On täysin normaalia tuntea itsensä surulliseksi, masentuneeksi ja pettyneeksi, vaikka raskaus olisi ollut tiedossa vain muutaman päivän. Tärkeää on, että tunnistaa oman tapansa reagoida keskenmenoon, ja hyväksyä tunteensa.



Monia pariskuntia auttaa keskenmenosta selviytymiseen puhuminen muiden ihmisten kanssa tapahtuneesta. Usein helpottaa, kun voi jakaa kokemuksiaan saman asian läpikäyneen henkilön kanssa. Voi myös ottaa tarvittaessa yhteyttä terveydenhoitajaan, lääkäriin tai muihin ammattiauttajiin.Tulisi muistaa, että niin miehillä kuin naisilla on omat tapansa surra ja reagoida menetykseen. Keskinäinen puhuminen, jakaminen, tukeminen ja toisen yksityisyyden kunnioittaminen auttaa selviytymään keskenmenosta parisuhdetta vahvistaen.



Mistä pitää huolehtia keskenmenon jälkeen?



Keskenmenon jälkeen voi elää normaalisti ja palata harrastusten pariin, kun vointi sen sallii. Jos jälkivuoto muuttuu selvästi runsaammaksi, siihen tulee paha haju tai nousee kuume, on otettava välittömästi yhteyttä lääkäriin. Tulehdusvaaran vuoksi on vältettävä uimista, ammekylpyjä ja sukupuoliyhdyntää niin kauan kuin veristä vuotoa esiintyy. Jälkivuodon kesto on yksilöllistä, muutamasta päivästä muutamaan viikkoon.



Seuraavat kuukautiset tulevat normaalisti kuuden viikon sisällä keskenmenosta. Keskenmenon jälkeiset kuukautiset voivat olla tavallista runsaammat ja kivuliaammat.



Jälkitarkastus on yleensä 5-6 viikon kuluttua keskenmenosta joko terveyskeskuksessa, neuvolassa tai omalla gynkologilla. Tällöin ovat myös käytettävissä mahdolliset tutkimustulokset. Useimmissa tapauksissa ei keskenmenolle kuitenkaan löydetä mitään selkeää syytä.



Uusi raskaus?



Seuraavaa raskautta voi yrittää, kun yhdet normaalit kuukautiset ovat olleet. Tämä antaa elimistölle aikaa palautua normaaliin rytmiinsä. Mahdollista seuraavaa raskautta yrittäessä on kuitenkin tärkeää, että sinä ja kumppanisi olette kumpikin henkisesti valmiita uuteen raskauteen.



Monet naiset pelkäävät keskenmenoa seuraavassakin raskaudessa. Raskauden jatkuminen normaalisti yli 12 raskausviikon ja sikiön liikkeiden tunteminen 18-20 viikon jälkeen merkitsee hyvää ennustetta. Jos sinua vaivaa epätietoisuus ja pelko keskenmenosta, voit ottaa yhteyttä omaan neuvolaan ja käydä mahdollisesti ylimääräisellä seurantakäynnillä. Suurimmassa osasssa raskauksia sydänäänet saadaan kuuluville neuvolassa 11. raskausviikon jälkeen. Ultraäänitutkimuksella raskaus ja sikiö on todettavissa jo 7. raskausviikolla. Puhuminen pelostasi neuvolassa ja lähipiirissä voi myös helpottaa oloasi. Asenne, että näin pitkälle on päästy, eikä oireita ole, antaa varmuutta tämän raskauden onnistumisesta. Toistuvia keskenmenoja (kolme perättäistä keskenmenoa) on vain 1 % kaikista raskauksista.

Mikäli oman neuvolan tai sairaalan kautta ei ole mahdollista päästä tutkimuksiin, niin yksityisten lääkäreiden kautta se on mahdollista. Ennenkin kuin keskenmenoja on tullut kolme, etenkin jos on syytä epäillä keskenmenojen toistuvuutta (sukurasite, veritulppariski yms.).



Väestöliitto on eräs keskenmenoja tutkiva paikka:

http://www.vaestoliitto.fi/lapsettomuus/klinikat/



Väestöliiton klinikat Oy muodostuu neljästä lapsettomuusklinikasta. Helsingin klinikka on toiminut vuodesta 1986, Oulun klinikka vuodesta 1991, Turun klinikka vuodesta 1997 ja Tampereen klinikka vuodesta 2004 lähtien.



Lapsettomuuden tutkimuksessa ja hoidossa käytetään korkeatasoisia ja alan uusimpien vaatimusten edellyttämiä menetelmiä. Klinikoilla tehdään myös kansainvälisesti korkeatasoista tutkimus- ja kehitystyötä. Tämän avulla pyritään uusia hoitomuotoja saamaan käyttöön ja niiden tehokkuus ja turvallisuus varmistamaan.



Annettu hoito on ihmisläheistä ja yksilöllistä. Kaikki lääkärimme ovat kokeneita ja lapsettomuushoitoihin perehtyneitä erikoislääkäreitä.



Klinikoiden palvelut ovat kaikille avoimia ja kohtuuhintaisia.

Osoitteesta: http://www.avoin.helsinki.fi/laaketiede/S1.html



KESKENMENO

Aivan normaalisti alkaneista raskauksista noin 30% menee kesken. Nämä ovat ns. kemiallisia raskauksia eli nainen ei välttämättä ole edes tiennyt olevansa raskaana, vaikka kuukautiset ovat olleet myöhässä. Keskenmeno tapahtuu 3-4 päivää myöhemmin kuin kuukautisten pitäisi alkaa. Nämä varhaiset keskenmenot johtuvat siitä, että alkio on poikkeava tai ei kiinnity kunnolla kohtuun.



Hyvin varhaisten keskenmenojen lisäksi keskenmenoon päättyy n. 10% raskauksista. Suurin osa keskenmenoista tapahtuu ennen 12. raskausviikkoa. Jos raskaus on kestänyt 12 viikkoa ja ultraäänitutkimuksessa nähdään sikiön sydämen syke, raskaus harvoin päättyy keskenmenoon. Suurimmassa osassa keskenmenoja alkiossa on niin vakava kehityshäiriö ettei raskaus ei jatku. Kolmen peräkkäisen keskenmenon jälkeen on jo aiheellista tutkia, voisiko keskenmenoihin olla jokin erityinen syy. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi vanhempien kromosomitranslokaatio tasapainoisessa muodossa (piilevänä), tai kohdun poikkeavuus tai kohdunkaulan kanavan vajaatoiminta.

Mahdollisia hoitokeinoja toistuviin keskenmenoihin:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_haku=Kohdun%20p…





Toistuva keskenmeno

Lääkärikirja Duodecim

30.1.2007

Aila Tiitinen, naistentautien- ja synnytysten erikoislääkäri



Jos naisella on ollut kolme peräkkäistä keskenmenoa, puhutaan ns. toistuvasta keskenmenosta (abortus habitualis). Tällaisessa tilanteessa lisätutkimukset ovat aiheellisia pariskunnan niin halutessa. On hyvä muistaa, että toistuvalle keskenmenolle ei aina löydy mitään selitystä eikä ehkäisevää hoitoa. Toistuvia keskenmenoja on 0.4¿1 %:lla hedelmällisessä iässä olevista naisista.



Oireet



Toistuvan keskenmenon oireet ja hoito ovat olleet samanlaiset kuin yksittäisenkin keskenmenon. Syytä selvittävät tutkimukset toteutetaan silloin, kun nainen ei ole raskaana.



Taudin toteaminen



Tutkimusten tarkoitus on selvittää tunnetut keskenmenon aiheuttajat sekä samalla saada ennuste seuraavan raskauden onnistumismahdollisuudesta. Näistä tärkeimmät ovat kohdun rakenteen selvittely kaikututkimuksella ja tarvittaessa kohtuontelon tähystyksellä. Hormonaaliset syyt ovat aika harvinaisia toistuvan keskenmenon syitä, mutta ainakin kilpirauhasen toiminta ja maitohormonin (prolaktiinin) eritys on hyvä tutkia. Jos kuukautiskierto on epäsäännöllinen, selvitetään sen syy. Munasarjojen rakenne kaikututkimuksessa kertoo paljon kuukautiskierron häiriöistä, tarvittaessa tutkitaan aivolisäkehormonien pitoisuus. Huonossa hoitotasapainossa olevat yleissairaudet voivat johtaa raskauden keskeytymiseen, ja anamneesin mukaisesti suunnitellaan tutkimukset. Oireeton keliakia on joskus toistuvan keskenmenon taustalla. On hyvä tarkistaa käytössä olevat säännölliset lääkitykset.



Perinnölliset hyytymisjärjestelmän häiriöt ovat keskenmenolle altistavia, erityisesti myöhäisemmissä (keskikolmanneksen) keskenmenoissa. Laboratoriossa määritetään hyytymiseen vaikuttavat niin sanotut fosfolipidivasta-aineet ja varsinaiset hyytymistekijät. Kromosomien rakenteelliset poikkeavuudet voivat aiheuttaa keskenmenoalttiutta, mutta ei muita oireita. Molempien puolisoiden kromosomisto (karyotyyppi) määritetään verinäytteestä. Jos löytyy poikkeavuus, pari ohjataan perinnöllisyysneuvontaan.



Hoito



Suurella osalla pareista keskenmenolle ei löydy syytä tutkimuksissa, jolloin hoitoa ei ole. Jos äidillä on joku krooninen sairaus, sen hyvä hoito on tärkeää. Keskenmenoa ehkäisevää lääkehoitoa voidaan käyttää, jos löytyy hyytymistekijähäiriö. Valmisteena on asetosalisyylihappo tai ihon alle annosteltava hepariini. Näistä lääkkeistä ei ole hyötyä tuntemattomasta syystä johtuvassa toistuvassa keskenmenossa. Jos keskenmenon taustalla on kohdun rakennevika, myooma tai polyyppi, voi leikkaushoito tulla joskus kyseeseen. Kohdunkaulan tukilangasta on apua vain niissä harvinaisissa tilanteissa, joissa on todettu kohdun kaulan heikkous. Alkuraskauden keltarauhashormonihoidon ei ole todettu ehkäisevän keskenmenoa.



Ehkäisy



Yleisesti voi sanoa, että keskenmenoa ei voi ehkäistä. Muutamat yleisperiaatteet ovat kuitenkin hyviä: hyvä yleiskunto ja terveellinen ruokavalio ovat hyödyksi kaikille raskautta suunnitteleville. Ali- ja ylipainoisilla hyvä painonhallinta ja sopiva liikunnan määrä on muistettava. Tupakointia ja runsasta muiden nautintoaineiden käyttöä on syytä välttää. Keskenmenon uusiutumisriski pysyy ennallaan yhden keskenmenon jälkeen. Kahden keskenmenon jälkeen riski on 17¿35 % ja kolmen jälkeen 25¿49 %. Tärkeä on tieto ennusteesta: kolmen keskenmenon jälkeen seuraava raskaus onnistuu 60¿80%:lla naisista. Henkinen tuki ja seuraavan raskauden suunniteltu seuranta ovat hyödyksi.

Uutta tietoa: http://www.helsinki.fi/fi/index/tiedejatutkimus/hy_tiedeuutinen_vk_07_2…



HY: Toistuvat keskenmenot saattavat liittyä laskimotukostaipumukseen



Laskimotukos tai keuhkoveritulppa on kehittyneissä maissa yleisin äidin henkeä uhkaava raskauskomplikaatio.



Arvioiden mukaan noin 10 - 15 prosenttia todetuista raskauksista päättyy keskenmenoon, se on kaikkein yleisin raskauskomplikaatio. Luku on huomattavasti korkeampi, jos mukaan otetaan hyvin varhaisetkin raskauden keskeytymiset.



Useimmiten yksittäisissä keskenmenoissa syynä on sikiön kromosomivika, monesti syy jää kuitenkin tuntemattomaksi.



- Jos naisella on kolme peräkkäistä keskenmenoa pyritään selvittämään, voisiko se aiheutua jostakin äitiin liittyvästä seikasta kuten kohdun rakennepoikkeavuudesta, tulehduksesta, vanhempien kromosomeihin liittyvästä viasta tai äidin veritukostaipumuksesta, sanoo LL Veli-Matti Ulander.



Ulander selvitti väitöstutkimuksessaan tukostaipumuksen merkitystä raskauskomplikaatioissa ja ennenaikaisessa synnytyksessä sekä laskimotukoksen hoitoa raskauden aikana.



Laskimotukos tai keuhkoveritulppa on kehittyneissä maissa yleisin äidin henkeä uhkaava raskauskomplikaatio, raskaus lisää riskiä myös terveillä naisilla. Nykyään laskimotukos voidaan hoitaa menestyksellisesti, mutta tavoitteena olisi kyetä myös ennaltaehkäisemään muita raskauskomplikaatioita.



Tukostaipumusta voitaisiin ehkäistä jollakin taipumusta hillitsevällä lääkkeellä, kuten pienmolekyylisellä hepariinillä ja asperiinilla.



- Tutkimuksessani selvitin pienmolekyylisen hepariinin turvallisuutta ja tehoa laskimotukoksen hoidossa raskauden aikana. Kävi ilmi, että naisilla, joilla oli diagnosoitu kohdunkaulan heikkous, oli selvästi enemmän tunnettuja laskimotukokselle altistavia geenivirheitä kuin terveillä verrokeilla. Haasteena on selvittää voidaanko hoidolla parantaa raskausennustetta tai jopa estää ennenaikainen synnytys näillä potilailla, Ulander toteaa.



Taipumuksen laskimotukoksiin aiheuttaa muun muassa geenivirheet. Vähäisemmän verenvuototaipumuksen vuoksi siitä näyttäisi olevan myös etua naisen lisääntymisterveyden kannalta.



- Parasta hoitovaihtoa ei vielä tiedetä, mutta tavoitteena on parantaa näiden naisten raskausennustetta.

Homeisten tilojen ja keskenmenojen pienestä yhteydestä:

http://yliopistolainen.helsinki.fi/yol96_2/art4.htm



...Assistentti Kirsti Lonka epäilee homeen aiheuttaneen itselleen kaksi keskenmenoa. Ainakin ne olivat samantyyppisiä kuin eläinkokeissa homeelle altistetuille naaraille on tapahtunut. Lääkäri määräsikin hänet kolmen kuukauden sairaslomalle Ritarikadulta heti viimeisimmän raskauden varmistuttua. Hän tuli kahdeksi kuukaudeksi takaisin töihin. Raskaus uhkasi kuitenkin jälleen mennä kesken. Nyman kehoitti häntä tekemään työt kotona. Nyt hänellä on terve puolivuotias vauva.



- Akateemisessa ympäristössä hankitaan lapsia usein muutenkin vasta korkeammassa iässä. Jos tällaista esiintyy, on olemassa vaara jäädä homeen takia kokonaan lapsettomaksi. Saattaa olla että keskenmenoihin vaikuttaa myös jatkuva lääkitys, Kirsti Lonka arvelee.



Hän on työskennellyt Ritarikadulla vuodesta 1984. Hän vieraili viime vuosikymmenen lopulla puolitoista vuotta Kanadassa, eikä siellä sairastanut edes nuhaa. Hänet on allergiatestattu ja allergiavapaaksi todettu. Viimeiset kolme vuotta Ritarikadulla hän on joutunut syömään kortisonia aamuin illoin infektioiden takia.



Keskenmenoja on tapahtunut muillekin laitoksen naisille, tilastoa ei niistä kuitenkaan ole pidetty. Astmoja on todettu ainakin kolme.

Tämä ei ole varsinaisesti keskenmenoista, mutta käsittelee hieman niitäkin.



Rita Kreula: Kuvittelenko vai kuoliko jotain?



Kirjan kansiteksti:



Suomessa syntyy vuosittain noin 55–60 000 lasta. Ennen ensimmäisen elinvuoden ikää heistä kuolee noin 200. Todetuista yli 22-viikkoisista raskauksista noin 200 päättyy sikiön kuolemaan. Tämän lisäksi yhteensä yli 18 000 raskautta keskeytyy tai keskeytetään vuosittain.



On myös arvioitu, että jopa puolet kaikista hedelmöityksistä olisi niin sanottuja biokemiallisia raskauksia, jotka keskeytyvät muutaman vuorokauden sisällä hedelmöityksestä.



Kuvittelenko vai kuoliko jotain? -kirjaan on koottu yli 25 naisen kokemuksia arasta ja hyvin vaietusta aiheesta, raskauden keskeytyksestä sikiöpoikkeavuuden vuoksi.



Kirja koostuu Enkelinkosketusvertaistukiryhmään kuuluvien naisten kokemuksista, tuntemuksista ja ajatuksista.



Kirja sisältää myös tietopaketit sikiöpoikkeavuuksista sekä niiden seulontamenetelmistä, että itse keskeytyksestä

toimenpiteenä.