kuinka pian olette lähteneet sairaalaan

Aamulla kahdeksan aikaan holahti aika iso satsi lapsivettä ja tuntia myöhemmin alkoivat supistukset 10 minuutin välein. Vähän ennen kymmentä lähdettiin sairaalaan. Noiden supistusten perusteella en varmaan olisi vielä lähtenyt moneen tuntiin mutta vesien menon takia katsottiin parhaaksi lähteä. Kahden aikaan päivällä supistukset muuttuivat kovemmiksi, loput vedet tulivat ja supistukset alkoivat tulla 5 min välein. Poika syntyi seuraavana yönä vähän yhden jälkeen.

mansemamma82:

mulla alko lapsivettä tihuttaa n. 14.00 ja sit tuli jo enemmän n.17.00. sitten soitettiinki laitokselle ja käskivät tulemaan... supistukset alko tulemaan säännöllisesti 5min välein 18.00-> suolihuuhtelun jälkeen supistukset tiheni 2-3min... kandee ottaa, nopeuttaa asiaa. 4.00-7.00 sitten ponnistelinki, lapsi ei mahtunutkaan tulemaan, joten päädyttiin sektioon!

Supistelut alkoi iltakävelyllä, tulivat jotain 10-20 min.välein alkaen n.21 ja päättyen yöllä 02. Olin pettynyt, kun aamulla miehen töihin lähdön aikaan ei tuntunut yhtään mitään :-( Tässä vaiheessa la oli ohitettu jo viikolla. Niin ne vaan alkoivat aamupäivällä uudestaa, napakampina. Mulla olisi ollut yhdeltä yliaikaiskontrolli neuvolassa, soitin sinne ja neuvoivat menemään suoraan sairaalaan sen sijaan. Hyvä ohje neuvolatädiltä oli, että jos olo on tukala ja vähän hikinen, tuntuu ettei kestä istua paikallaan, niin on aika lähteä. Kävelin olohuoneessa ympyrää puhelun ajan ja hikeäkin pukkasi, joten kuvaus sopi täydellisesti! Olin sairaalaan mennessä 3cm auki,mies tuli perästä joskus neljän maissa. Siinä kolmessa sentissä pysyttiinkin sitten seuraavat 10 tuntia, ei mitään edistystä. Ehdotin kalvojen puhkaisua lopulta tv-ohjelmien loputtua iltakymmeneltä ja se pani asioihin vauhtia. Pienokainen syntyi sitten yöllä, synnytyksen kestoksi kirjattiin 15,5 h.

Vedet meni n.klo 18.45 ja sairaalassa oltiin klo 20 ja tyttö syntyi aamulla klo 05.06

Supistukset alkoivat yöllä n.01.00 jälkeen. Sairaalaan päästiin 06.00. Siellä selvisi että lapsivesi oli lähes kokonaan mennyt, kohdunkaulaa ei jäljellä yhtään mutta avautumista ei ollut.



Lapsi syntyi kiireellisellä sektiolla klo 21.17 koska avatumista ei ollut edelleenkään yhtään.

Vedet menivät kolmelta aamuyöstä, sairaalassa oltiin tunnin kuluttua. Tilattiin kyyti heti, koska viikkoja olisi saanut olla enemmän (35+3), vauva ei ollut kiinnittynyt eikä liikkeitä tuntunut.



Sairaalassa otettiin käppyrä, jonka loppuvaiheessa alkoivat supistukset, ensin 5 minuutin ja pian parin minuutin välein. Lääkäri tutki ja teki ultran, odoteltiin, tutkittiin uudelleen. Parin tunnin kuluttua sairaalaan saapumisesta siirryttiin salin puolelle. Tyttö oli maailmassa 11,5 tunnin kuluttua supistusten alkamisesta.

Aika kiva galluppi.



Mulla oli supistellut jo viikosta 22 lähtien napakasti ja päivittäin, muttei kipeitä. Lasketun ajan jälkeen olin neuvolassa kontrollissa kun vauvan sydänaanissä oli jotain häikkää. Terveydenhoitaja lähetti suoraan sairaalaan. Supistukset alkoi taas matkalla ja nyt niitä tuli 3min välein ja napakoita olivat, muttei mitenkään kipeitä. Sairaalassa kätilö totesi että synnytys on hyvin käynnissä, kanava hävinnyt, 2cm auki. Hän kysyi vieläkö pärjään kipujen kanssa? Oltaisiin saatu jäädä sairaalaan. Häh, mä halusin vain ruokaa ja neuvottelun jälkeen lähdettiin vielä kotiin syömään. Olin etukäteen päättänyt että haluan olla kotona mahd pitkään ja nytkin ajattelin että avautumisvaiheen aika menisi nopsemmin kun käytäisiin kotona. Koko päivän supisti alle 5min välein, sen verran napakoita että kävellessä piti pysähdellä. Mutta en sanoisi kivuiksi. Illalla ne lopahti taas.



Muutaman päivän päästä heräsin yöllä, taas sama juttu mutta nyt supistus tuntui intensiivisemmältä. Herätin miehen ja sanoin että nyt lähdettiin ja heti. Siis mulle tuli tunne että nyt mennään, eikä enää odotella kotona vaikka olin suunnitellut kotona olemista mahd pitkään. ONneksi lähdettiin koska sairaalassa olin jo 7cm auki. Koko synnytys kesti reilu 5h.



Vaikka olin ensisynnyttäjä, jostain vain intuitiivisesti tiesin että milloin pitää lähteä.

Jotka olivat jo aika napakoita heti ja tulivat noin 10min välein. Kotona olin päättänyt olla niin pitkään kun vaan mahdollista. Suihkussa yritin kipua lievittää kahteenkin kertaan, kunnes oli pakko lähteä sairaalaan. Ei voinut enää kun huutaa ja olla kontillaan =) Kello oli silloin noin 6.30 kun hälytin miehen pois töistä (oli ehtinyt olla siellä huimat puoli tuntia) ja seitsemän jälkeen oltiin autossa. Sairaalassa oltiin kahdeksan jälkeen ja 4cm auki.

siihen että maha oli sekaisin. Kaks kertaa vessassa käytyäni alkoi kipeät supparitt heti kahen minuutin välein. sairaalaan lähdettiin n. klo 7. Käyrässä olin kaheksaan asti, sitten ammeeseen, josta pois yheksältä ja saliin. Siellä kalvot puhkastiin ja annettiin epiduraali. Ponnistuvaihe alko n. klo 12 ja tyttö oli ulkona klo. 13.06. eli kaiken kaikkiaan sairaalassa oltiin 6 1/2 tuntia



wiivi

kerkesin olla 40min ennen syntymää(kätilö sanoi että ei kiirettä:)kokonaisuudessaan synnytys kesti 6h



tokasta lähdin muistaakseni 3 supistuksen jälkeen:) enkä lupia kysellyt! ja synnytyksen kesto oli 2,5h

Supistukset alkoivat kovenemaan ja tihentymään klo 18 su iltana. Ne oli ihan siedettävissä klo 21 asti. Sen jälkeen ne tihentyivät ja niitä tuli n. 5 minuutin välein ja olivat kipeitä. Pari kertaa soitettiin sairaalaan. Sieltä sanoivat, että ei mitään kiirettä, olkaa kotona niin pitkään kuin

pystytte...

Pystyin kärvisteleään puoleenyöhän asti kunnes lähettiin sairaalaan. Tyttö syntyi ma aamuna klo 4.52.

Minulla alkoi supistelut maanantai-iltana klo 18. Samana päivänä meni myös limatulppa. Käytiin saunassa ja mies suihkutteli selkääni kun sitä niin jomotteli.

Ukko meni nukkumaan klo 22, itse tiesin että turha nukkua. Koko yön hiippailin kotonamme ja kärvistelin hirveissä supparikivuissa. Eivät olleet säännölliset niin en miestäkään herättänyt.

Olin välillä suihkussa, kontallani, selälleen tms. mutta mikään ei auttanut. Ukon kello soi klo 5 ja sit sanoin et nyt mentiin. Suppareitten väli oli n. 7-9 minsaa.

Matkaa sairaalaan oli 50km. Oltiin siellä klo 6 ja tyttö syntyi klo 13.08. Olin kahden sormen verran auki kun sinne mentiin.

Toivon mitä tahansa muuta seuraavaan mahd. synnytykseen paitsi noita kamalia supparikipuja!

TOISEN kanssa supparit alkoi klo 4 yöllä ja sairaalassa oltiin sitten klo 8, onneksi jo niin pian sillä 8cm oltiin jo auki.



9.41 syntyi herra.

supistukset alkoivat hieman ennen aamuviittä, väli oli n.10 min. Seitsemältä supistukset tulivat jo 3-6 min välein, puolilta päivin irtosi limatulppa. Supistukset koveni pikkuhiljaa, ja väli pysyi koko ajan samana. Soitin sairaalaan, sanoivat että saan tulla jos haluan mutta kotonakin saa vielä odotella. Lopulta lähdin sairaalaan vasta kahdeksan jälkeen illalla, jolloin oli siis jo 13 tunnin ajan supistellut koko ajan. Olin 3cm auki sairaalaan tullessa, epiduraalin sain hieman ennen yhtä yöllä ja tyttö syntyi klo 2.23.



Olin tosi tyytyväinen, et odottelin kotona ne kaikki tunnit, koska oli sentään jotain tekemistä kun kävi vielä kavereitakin kahvilla :) olin varmaan mukavaa seuraa.

... alkoi rajut suppait ilta kymmenen tienoissa, n 1,5 tunnin kuluttua lähettiin kotoa sairaalaan ( vesiä ei mennyt) ja sairaalassa ehdin olla vajaat 7 h kun tyttö syntyi.

Toinen päätti tulla kuukauden etuajassa. Supparit alkoi puolen yön paikkeilla, vettä lirahti puolen kolmen aikaan, jolloin lähdettiin viemään tyttö hoitoon ja sairaalaan. Sairaalassa oltiin vajaat 20 minuttia kun poika oli syntynyt.

Eli mun tapauksessa ei kannattanut turhia vitkutella, ois voinu syntyä autoon jos ois ollu päivä- aika ja neljän ruuhka :)

heti kun supistukset rupes tuleen säännöllisesti ja oli kipeitä, toinen käynnistettiin ja kolmannelta lähdin kun lapsivettä rupes tulemaan.

lähdettiin laitokselle tunnin päästä lapsivesien menosta. Supistuksia ei sillon vielä näkyny eikä kuulunu, odoteltiin niitä iltaviidestä kymmeneen, jollon niitä alko tulemaan. Yheltä olin jo sen verran auki että pääsin synnytyssaliin jossa alko odottelu. Sain jossain vaiheessa oksitosiinitipan käteen ja vauva " pinnin" päähän. Sen jälkeen sain kaks epiduraalia. Viiden aikaan seuraavana iltapäivänä lääkäri tuli tarkistamaan tilanteen ja käski leikkaussaliin, ei ollu auennu neljään tuntiin yhtään. Sektiolla syntyi ihana pieni poika, jolla on nyt ikää 1v3kk.

Toisen kanssa lapsivedet meni kolmen maissa aamuyöllä, mutta ensin odoteltiin lapsenvahtia tunti ja sitten käytiin vielä syömässä, kun mulla oli kauhee nälkä. Oltiin laitoksella kahen tunnin päästä. Sillon supistuksia tuli 2-3 minuutin välein ja pääsin suoraan synnytyssaliin. Siellä supistukset ensin heikkeni ja hävis lopulta kokonaan. Sain taas oksitosiinitipan eikä se tälläkään kertaa mitään auttanu. Jälleen viiden maissa iltapäivällä (puolet nopeemmin ku viimeks) sain käskyn leikkaussaliin, jossa sektiolla syntyi meidän toinen lapsi, erittäin toivottu pieni tyttö.

Lapsivesi tuli noin 00.30, jonka jälkeen soitimme sairaalaan, minä menin suihkuun (helpotti äkisti kipeiksi muuttuneita supistuksia) ja mies pakkasi kassin. Puolen tunnin päästä lähdimme, ja sairaalassa olimme noin 1.30. Poika syntyi keisarinleikkauksella 2.36 perätilan (jalkatarjonta) takia.



Vielä samana päivänä olin käynyt neuvolassa ja lapsen piti olla pää alaspäin; onneksi lähdimme sairaalaan niin pian kuin lähdimme! Kohdunsuu oli leikkaussaliin mennessä täysin auki; jos olisimme aikailleet olisi poika saattaanut alkaa syntyä keskelle kehä III:sta...

Sitten vastaus kysymykseen:



klo 00.00

Säännölliset supistukset (8-15 min) alkoivat, tuntuivat epämukavilta muttei kovin kivuliailta



klo 05

supparit alle 3 min välein, tulivat kivuliaiksi. Soitin laitokselle, jossa ikävän kuuloinen päivystäjä sanoi että " mun pitää kyllä itse tietää milloin tuntuu että pitää tulla" . Kiitti, hyvä neuvo ensisynnyttäjälle.



Klo 07

Tultiin laitokselle, jolloin supparit tulivat 1-2 min välein eli lähes jatkuvasti. Silti olin auennut tuskin sormenpäälle, enkä auennut juuri enempää parissa tunnissa. Sitten muista syistä kiireelliseen sektioon.



Jälkeenpäin on mietityttänyt se että ilmeisesti odotin melko kauan. Toisen lapsen kohdalla en odota, sillä esikoisenkin kanssa olisi ollut parempi lähteä laitokselle aiemmin, jolloin hän olisi päässyt äidin vatsasta ulos nopeammin...

Lääkärintarkastuksessa polilla meni vesi ja siitä 5 min kuluttua alkoivat supistukset parin minuutin välein, suoraan synnytyssaliin ja lapsi oli ulkona alle kahdessa tunnissa ja oli siis esikoinen!

Jälkeenpäin hirvitti ajatus, että olisin ollut kotona yksin (mies töissä, koska oli päiväaika).

Kakkonen tulossa ja vaikea sanoa, koska nyt lähden. Matkaa vajaa puol tuntia sairaalaan. Toivottavasti ei mene vedet ruuhka-aikaan!