* * * LOKAkuisten pe-su * * *

Ei sais valittaa, mutta kun harmittaa...olisi ollut kiva viikonloppu tulossa, mutta nyt mulla ja esikoisella flunssa päällä ja kaikki suunnitelmat kariutuu, plääh. Siskon piti tulla perheineen yökylään ja sunnuntaina piti juhlia meidän neidin 4 v. synttäreitä (päiväkin kerrankin sopi kaikille) ja nyt sitten sairastetaan.



Viimeinen niitti tuli aamun lehdestä, kun luin MLL:n taksojen korotuksesta. ei se 2 euron tuntikorotus mitään, mutta kun me ollaan käytetty myös niitä koko vuorokausi juttuja, kun ei oikein muuten päästä miehen kanssa koskaan yhdessä yön yli lomalle. Hinta nousi vaan 70¿:sta 150 euroon. Eipä tartte enää pitää parisuhdelomia, ennenkuin menen taas töihin. Tulee aika kallista jos haluaa olla yötä poissa eli ottaa hotelliyöpymisen, ehkä jotain ohjelmaa ja syömässäkin on kiva käydä ja sitten maksaa vielä toi 150 ¿. Kyllä lapsia hoitavat isovanhemmat ovat tosi tärkeitä, iloitkaa niistä, jos teille semmoiset on!



Onneksi sentään on viikonloppu tulossa ja mies voi hoitaa lapsia niin saa itse sairastaa!



Toivottavasti aurinkonpaiste saa mielen paranemaan!



luhtavilla

Me emme ole noita MLL:n palveluja tarvinneet, kun isovanhemmat ovat lähellä ja valmiina auttamaan ja siitä olemme tosiaan kiitollisia. Tuollainen 2 euron tuntikorotus ei kuulosta pahalta, mutta tosiaan tuo vuorokausihinnan yli kaksinkertaistuminen on jo aika hurjaa. Ajatelkaa jos kyse olisi jostain yleisemmästä elintarvikkeesta/lääkärimaksusta/jäsenmaksusta tms., silloin nousisi varmasti hurja poru eikä tuollaisia hinnannousuja edes yritettäisi tehdä. Eihän MLL varmasti mikään rahanahne järjestö ole ja hyvää he tekevät, mutta kohtuuttomalta tuollainen silti tuntuu.



Eilen illalla oli pitkästä aikaa aavistuksen kuvottava olo, tuntui ihan oudolta. Toisaalta monena iltana on jo ollut sellainen sairastuva olo, jalkoja& lihaksia on särkenyt ja paleltanut. Toisaalta palelu on kuulunut kuvaan koko raskauden ajan ja lihasten särky taitaa johtua tuosta jumissa olevast selästä. No tytöllä oli kyllä tänä aamuna hieman köhää, joten ei ihme vaikka minullekin jokin pöpö yrittäisi tulla.



Maha tuntuu kyllä paisuvan pelottavaa tahtia. Nyt yhdet kotihousutkin alkavat kiristää. Hassua siinä on etenkin se, että ne ovat melko korkea-vyötäröiset ja nyt se ahdistus alkaa tuntua aivan ylhäällä vyötärössä, vaikka kohtu ei sinne asti yllä vielä aikoihin. Juuri tarkistin, että viime raskaudessa rv 15+ sf-mitta oli 9 cm...



Kauhea palelu on kyllä päällä nytkin.



Uutu rv 9+4

Eilen oli vihdoin neuvolalääkäri, piti olla n. rv 12, mutta kun yhden päivän ajat peruuntui viimetipassa, niin eihän sitä uutta sinne lähistölle saanut.



No kaikki oli kuitenkin kunnossa. Paino tosiaan putos vatsataudin mukana, ja nyt oli 200g vähemmän kuin n. kuukausi sitten, eli saldo on edelleen n. +2 kg. Sokerit oli vähän koholla, mutta siitä en ole tässä vaiheessa huolissani. Olin hetki sitten töissä lounaalla syönyt jälkiruoaksi kunnon satsin vohveleita lisukkeineen, mikä selittäneet juuri ja juuri koholla olleen arvon. Th ja lääkärikin kuittasivat asian sellaisenaan. Edellisessäkään raskaudessa sokerit eivät missään vaiheessa vaivanneet. No, se sinänsä ei tietysti välttämättä tarkoita mitään.



Kateellisena olen lueskellut teidän kommentteja, joilla on ultra neuvollassa. Kyllähän minäkin sykkeen kuulin, mutta ultrassa olisi vielä jotain ekstraa. No toisaalta olen kyllä tosi tyytyväinen meidän pieneen kerrostalohuonestossa sijaitsevaan muinaiseen sivutoimipisteneuvolaan. Tunnelma on mukavan kodinomainen ja loppuraskaudesta ja sitten vauvan kanssa on kiva käydä, kun matkaa on n. 100 metriä.



LUHTAVILLA, innokkaat, lähellä asuvat ja osallistuvat, mutta eivät liian tyrkyt isovanhemmat ovat tosiaan kullanarvoisia. Me ollaan niin onnellisessa asemassa, että apua on saatu lähes aina, kun ollaan pyydetty ja välillä pyytämättäkin. Omiin menoihin, kun ollaan sairastettu, tai nyt kun mies on työmatkalla ja oma vointi/jaksaminen ei ole sieltä parhaasta päästä.



TINTTI, huomasin aloituksesi vauvan vaatteista. Hyviä vastauksia olit saanut. Pienen asian lisään vielä tähän: vauvavaiheessa vaunut/varustus vaikuttaa tosi paljon. Meillä on kova koppa ja kunnon lämpöpussi, ja esikoisen kanssa kesti monta päivää tajuta, että sinne pussiin tarvii tosi vähän vaatetta. Vauva syntyi maaliskuussa ja ekat pidemmät ulkoilut oli n +10 asteen lämpötiloissa kevätauringossa, ja lopulta opittiin, että sisävaatteiden lisäksi riitti puuvillamyssy, lapaset ja villasukat.



Kotiutumisvarusteista olit myös kysellyt. Tuolloin maaliskuussa (ehkä +5 astetta) me tultiin sisävaatteissa, villavaatteissa, äitiyspakkauksen toppakäsinessä ja -töppösissä ja ohuehkossa villapeitossa. Mies kävi lämmittämässa auton etukäteen ja ajoi oven eteen, vauva puettiin ja laitettiin turvakaukaloon sisällä ja siihen kaukaloon peiteltiin villapeitolla. Äitiyspakkauksen tms. käsineet ja töppöset ylti vastasyntyneellä kainaloihin ja reisien yläosaan, joten vaikutti peiton kanssa riittävältä. Meillä on kyllä myös tuttavia, jotka ovat kotiutuneet vaunuilla ja julkisella liikenteellä. Silloin tietysti erilainen varustus.



Hui, tulipas taas pitkästi. Töitäkin pitäis varmaan (?) tehdä.



Hyvää viikonloppua kaikille!



-Ja_me rv 14+1

Eilen oli se kontrolloiva lääkärillä käynti sen veren vuodon takia, siis jo toistamiseen kahden viikon sisällä. Kaikki oli hyvin. vuupukka heilutteli käsiään kuin huitoen kärpäsiä pois:) Oli kyllä erittäin tunnepitoinen käynti niin kuin edellinenkin, kun selvisi, että kesken ei ollutkaan mennyt vaan kohdusta löytyi hyvin kasvanut oikeilla viikoilla oleva vaavi.



Tällä kertaa tuli vielä yksi järkytys lisää. Emme siis olekkaan viikoilla 11+0 vaan 12+0. Mut passitetaan kiireellisenä tapauksena Päksiin np-ultraan, koska olenkin jo niin pitkällä. Eli lähtö voi tulla tänään tai vasta ensi viikolla:) Onneksi ei tarvii hirveitä aikoja odotella!



Tää raskaus on kylä ollu NIIN paljon erilaisempi kuin kaksi edellistä, joten suuri veikkaukseni olis tän sukupuoleksi tyttö. Onneksi sen näkee vasta lokakuussa!!! Pysyy jännitys yllä.



Kaunista ja ihanan lämmintä kevätpäivän jatkoa täältä omasta navasta!

Terv. NiLaCaMa,pojat -01 ja -04, rv12+0

oot sie kanssa päijät-hämeestä? Meitähän on täällä lokakuisissa vissiin sit jo useempi lahtelainen/p-hämeläinen. :)

Jännä ja ihana nähdä että tosi moni täällä palstalla olleista on ultrassa saanut tietää olevansa viikon tai pari pidemmällä (varmana helpottunu olo, tietää et kaikki on hyvin)..itsellä kun kävi juuri toisin päin..tultiin 3 viikkoa takaisinpäin.

Se sinänsä harmittaa kun aloin vihdoin lopettaa panikoinnin km:stä kun luulin olevani 12viikolla ja nyt sitten pelätää taas 3 viikkoa lisää..ja nyt tuntuu et oon entistä varovaisempi kaikessa mitä teen. Sitä oon myös kummastellu ettö miten mun maha möllöttää iha oudon mallisena vaik oon vast 9+5, eikä se oo mitää läskin oloista vaan iha timmi alamahan pömppö..outoa..heh.



Mulla nää mielialat kyl heittelee aika pahasti,eilen olin maailman onnelisin ja itkinki onnesta ja tänää oon oikee neiti k***ä-otsa ja mikään ei inspaa..Onko muilla samanlaista?



Joo tällasta tänään..omaa napaa..taas..sori.

Se alkaa meillä tänään virpomisurakka... :D (äiti munien toivossa heh)



HANNE kyseli MAHALLE JUTTELEMISESTA heh, ei kuulu miun tapoihin, en osaa moista taitoa, tuntuu vaan niin pöljältä.. mutta kyl tietty sillon kun vauva kunnolla muksauttaa rakkoon/kylkiin tms tulee kommentoitua että mitä sie nyt siellä touhuut tms... siinä miun juttelut.



ETOMINEN vaan jatkuu ja pahenee... ärh....



OPINNÄYTETYÖTÄ pitäs alkaa kohta vääntämään kaverin kaa.. saas nähdä onko miusta moiseen hommaan samalla kun kasvatan mahaa ja paimennan näitä kahta vintiöö.



LASTEN HOITO.. me kans onnellisia kun on isovanhempia lähellä. Aina on lasten hoito onnistunu kun ollaan pyydetty. Kauheen kallista kyllä tuo mll:n yötaksa, hui....



jaahas tyttö vaatii äippää itselleen, joten gotta go..



väpä

Nyt on kova miettiminen mitä tehtäis tiistaina. Nimittäin ollaan menossa mun 7 vuotiaan kummityttöni ensimmäiseen huilukonserttiin. Tyttö on siskoni lapsi, ja tekisi niin paljon mieli kertoa, että hän on saamassa serkun. Siskoni on tiennyt raskaudestani alusta asti, mutta olen kieltänyt kertomasta lapsille ennen ultraa (muita lapsia on lisäksi 3). Ongelma tässä on se, että se ultra on vasta keskiviikkona. Nähdään melko harvoin ja seuraavasta tapaamisesta ei ole tietoa, haluaisin niin mielelläni itse kertoa asiasta tytölle ja nähdä reaktion. On niin vaikeaa ollut siskon kanssa puhelimessakaan puhua, kun hän ei ole voinut puhua raskaudesta suoraan, etteivät lapset arvaa. Mutta jos kerron asiasta tiistaina ja seuraavan aamun ultrassa ei olekaan kaikki ok, tulee pettymys olemaan valtava, niin minulle kuin lapsille. Miten selittää, että Tintti-täti odottaa vauvaa ja seuraavana päivänä sitä ei enää olekaan tms? Mutta jos en kerro nyt, voi kertominen lykkääntyä viikoilla. Missä vaiheessa te muut olette kertoneet omille lapsillenne tai muille? Minkä ikäisille?



Ja minä höpsö olen vauvalle nimenkin jo melkein päättänyt, vaikka en ole edes sydänääniä kuullut, saati sitten ultrassa käynyt. Ja sekin ihmetyttää, että eikö se neuvolalääkäri ole yleensä ennen np-ultraa? Mulla vasta 2 viikon päässä ultrasta.



Tintti 11+1

Mä oon kotona sairaslomalla. Hirvee flunssa iski alkuviikosta ja nyt on veto totaalisesti poissa. Eilen menin aamulla töihin, mutta lähdin kesken päivän pois töistä kun yskin koko ajan niin et tuntuu et keuhkot hajoo. Nyt saa lepäillä kun isommat lapset on koulussa ja kuopus hoidossa.



Ensi tiistaina ois np-ultra. Sitä odotan kuin kuuta nousevaa. Toivoittavasti kaikki ois nyt vaan hyvin ettei ois niskaturvotusta.



Lastenhoidosta oli tossa puhetta. Mekin olemme sikäli onnellisessa asemassa, että isovanhemmat asuvat tässä lähellä ja tulevat kyllä tarvittaessa hoitamaan koko lapsilaumaa. Harvoin kyllä tätä etua käytämme. Enemmän meillä menee niin, että yksi lapsista käy aina vuorollaan isovanhemmilla yökylässä.



Nyt on pakko lähteä syömään. Mukavaa päivänjatkoa ja viikonloppua kaikille lokakuisille!



Shannon ja hippu rv 12+3

Meillä on yleensä ekä neuvolalääkäri kohta np-ultran jälkeen, mahdollisesti samalla tai seuraavalla viikolla. En tiedä miksi, ehkä että la on tarkentunut tai jos ultrassa on jotain ilmennyt.



Ja nimet (tytölle ja pojalle) on meilläkin jo valittu. Molemmilla kerroilla päätettiin ennen kuin alettiin edes yrittään. Meillä on miehen kanssa niin erilainen nimimaku, että en kestäisi nimiasian aiheuttamaa stressiä. Toki molemmat aina säännöllisen epäsäännöllisesti (minä useammin) ehdottelemme omia ykkössuosikkejamme kaiken varalta. :-)



-Ja_me

Mulla kanssa nla-lääkäri on pari viikkoa np-ultran jälkeen. Tuo neuvola menee jotenki niin, että viikolle 30 ja jotain asti neuvolassa käydään noin 1 kk:n välein, neuvolalääkäri taitaa olla 2 tai 3 kertaa koko odotusaikana. Eli eka nla-lääkäri on siinä 1kk ekan neuvolan jälkeen (n. rv 14), toinen olisko sitten rv 28-30 tai jossain siellä paikkeilla. Eli ei täällä päin ainakaa nla-lääkärit ole samoihin aikoihin kuin ultrat, kun rakenneultrakin sijoittuisi taas tuonne rv 20 paikkeille (tosin kaupungin puolesta meillä onkin vain np-ultra).



Sekavaa selvitystä. :)



sapa rv 11

Mulla lääkäri aika on vasta parin viikon päästä, ja menee hilkulle kumpi ehtii olemaan ensin, lääkäri vai np-ultra. Mutta ei kai sillä suuri merkitystä ole kummassa käy ensin.



Nimistä... meillä on täysi käden vääntö miehen kanssa erilaisista nimistä. On noi näkemykset jokseenkin tosi kaukana toisistaan. Mies ehdottelee sellaisia " vanhojen" nimiä, mitkä varmaan jotkin ovatkin ns. muotia, mutta ikinä en voisi esim. pientä poikaa kutsua reinoksi tms. Itse haluaisin sellaisia suht tavallisia lasten nimiä miettiä, en kylläkään ulkomaalaisia, niitä kun on jo suku pullollaan. Luotan vain siihen, että mies, kun näkee sitten syksyllä pienen lapsensa, niin ei varmasti enää halua siitä mitään yrjöä..

Olenkin jo kerran sen älyttömiin ehdotuksiin hermostunut niin paljon, että huusin päättäväni nimen yksin, jos ei herralta mitään fiksua ajatusta kumpua aiheesta.. =)



Onneksi sitä ei vielä tarvitse niin kovasti miettiä, kerkeää myöhemminkin.



No täytyy lähteä töihin taas palkkansa ansaitsemaan, joten hyvää päivän jatkoa vaan kaikille.



Pepiliina 9+5

SaPa25: Siis asutaan kyllä Päksin vaikutusalueella, mutta " pikkusen" kauempana, nimittäin Hartolassa. Nyttää siltä ettei taida soittoa sieltä kuulua, joten voin lähteä hyvillä mielin kauppaan.



Nimistä sen verran, että meillä mä päätän täysivaltaisesti minkä nimen saa vaapukka. Osaan kuulemma hyvin yhdistellä vanhaa ja uutta:/ Luo hieman paineita!



NiLaCaMa, pojat -01 sekä -04 ja rv12+0

TAUDIT Täällä tuntuu jos jollakin kirjoittajalla pöpöjä liikkeellä, jos ei itsellä niin perheellä. Kyllästyin 4 pv:ssä kotonaoloon ja lähdin tänään töihin (olokin ihan hyvä, mitä nyt maha vähän sekaisin vatsapöpöstä edelleen). Pomo piti hulluna, kun tulin vaan perjantain takia töihin. " Lounaan jälkeen sitten viimeistään kotiin" , hän sanoi ja tuli vielä muistuttamaan toistamiseen, niin - ei väkisin, lähdin sitten kotiin ;)



Täällä asuinmaassanihan äitiysloma alkaa synnytyksestä. Suomalaisittain outo ajatus, ja ajattelinkin, että ilmoitan, että jään kuukautta aikaisemmin pois (onnistuu kyllä, jos haluan). Nyt kun olin neljä päivää kotona, niin en ole ollenkaan varma enää haluanko niin aikaisin lomalle. Jos sitten vauvakin on yliaikainen, niin pyörin täällä pienessä asunnossa ympyrää ja tulen hulluksi. Kun ei ole sukulaisiakaan täällä ja ystävätkin ovat työssäkäyviä. Ajattelinkin, että otan mieluummin osa- aikaista, teen lyhyempää työpäivää, mutta saa kuitenkin olla ihmisten ilmoilla päivisin hetken. Saa nähdä nyt sitten, mihin päädyn.



NIMET Itse aion ottaa selvää jossain vaiheessa sukupuolesta. Tällä hetkellä on vaan yksi pojan nimi mielessä ja useita tytön nimiä. Pitäisikö sitä sitten toivoa tyttöä, olisi valinnan varaa? ;) ;)



AJLL 10+0 (Jeeee, yhdenteentoista viikkoon!), 25% takana!

Kiva kun on taas lokakuisiinkin tullut viestejä! Hyvä me:)

Omaan napaan ei mitään ihmeellistä. Tuli vaan tossa äsken kahvitauolla vedettyä pari siivua satukakkua ja nyt iski huono omatunto! Voih muo:)



NIMISTÄ: Meillä tehtiin sellanen periaatepäätös ekan lapsen kohdalla, että mä saan päättää etunimen ja iskä saa sitten valita sen toisen nimen. Hyvin ainakin toimii meillä. Ja tälle kolmannelle lapsukaiselle keksisin montakin kivaa tytön nimeä, mutta poikien nimet on vielä vähän hakusessa. Mietintämyssy vaan päähän...



Painosta sen verran: Onkohan kellään muulla noussut paino tätä tahtia kuin mulla? Jo 5 kg tullut! Huh huh! Mitähän se vaaka mahtaa näyttääkään syksyllä? Ja silti pakko mennä tänään ostamaan suklaamunia ja vähän herkutella...saanhan saanhan??



No mut kaikille hyvää ja aurinkoista viikonloppua!



poikienäiti74 (13+6)

[b]Nimistä:[/b] meillä on tälle kakkoselle kyllä nimi jo valmiina, jos hää on tyttö. Esikoisen odotusaikana kun keksittiin jo tytölle sekä pojalle, niin pojan nimi meni, tytölle ois jälel. Sillon tehtiin niin, että molemmat merkkas nimipäiväluettelosta kaikista eniten itteää miellyttävät nimet ja sit katottii mitkä osu yksii ja niistä sitten alettii miettii nimiä.

Samalla tavalla täytyy nyt varmaan tehdä sit sen pojan nimen suhteen, mikäli tämä tulokas poika olisi.



Poikienäiti: syö iha hyvällä omatunnolla! Saahan sitä välillä herkutella



(minä paraski sanomaa, tällä viikolla oon nimittäin syöny pullaa tai jäätelöä joka päivä ja tänään vielä lounaaks pizzaa! täytyy kyllä alkaa rajottamaan)



sapa

Meillä ei ole apua paljon isovanhemmista, toiset eivät asu suomessa ja omat vanhempani noin 300km päässä eli lastenhoitoapua ei ole kyllä juurikaan.



Kävin juuri Stockmannin hulluilla päivillä ja ihmisiä kyllä riitti, itselle tai miehelle ei mitään löytynyt mutta esikoiselle ostelin vaatteita kyllä, vaikka tuntuu että tuota vaatetta on kertynyt kyllä ihan liikaa jo muutenkin, mutta jotenkin en vaan osaa olla ostamatta, kun jotakin " ihanaa" löytyy.



Omaan vointiin ei mitään uutta, olo on aivan mainio, flunssakin tuntuu hellittävän, no antibioottikuurilla varmaan tämä vaikutus, päänsärkyä edelleenkin kyllä on.



Tekisi niin mieli ostella jo tulokkaallekin kaikkea pientä kivaa, isoja hankintoja ei tarvi tehdä kuin tuplarattaat. Aion kyllä sukupuolen selvittää, mutta jotenkin mulla on niin tyttö olo sama kuin esikoisestakin. Madam mamma sekä ennustaja elli? (muistankohan nimen oikein) povasivat molemmat meille tulevan 3 tyttöä, liekö sitten oikeassa?



Esikoinen vaatii äidin seuraa joten nyt on mentävä.



Katuska ja 14+0

Tai ei se niin mukavasti alkanut mulla, kun vatsaa käänsi koko aamupäivän niin että piti töistä lähteä kesken päivän :-P Kotona sitten tyhjeni koko vatsa. Yleensäkin tuntuu, että pahoinvointi olisi pahentunut vain. Ja eikös sen pitäisi kohta loppua?!?!?!?!?



Meillä isovanhemmat asuu 900 km:n ja 500 km:n päässä, joten lastenhoitoapua ei juurikaan ole. Käyvät kyllä meillä ja me heillä muutamia kertoja vuodessa. Tapaamiskertoja tulee n. 6-7 per isovanhemmat per vuosi. Yritetäänkin yleensä noihin tapaamisiin sitten ympätä mun ja miehen kahdenkeskiset leffaillat sun muut. Nyt kesällä saamme lastenhoitoapua kun päiväkodit ovat heinäkuun kiinni ja meillä kummallakaan ei luultavasti ole koko heinäkuuta lomaa. Tällöin siis isovanhemmat ovat suureksi avuksi. Ollaan silti mielestämme onnekkaita, vaikka lapsi tapaa isovanhempiaan harvakseltaan. On kuitenkin isovanhemmat, jotka välittävät ja rakastavat lasta. Kaikilla tätä onnea ei valitettavasti ole.



Huomenna pitäisi tehdä takapihalla vähän keväthommia. Eilen jo haravoin puolet pihasta, osa pihasta on vielä niin märkää, etten viitsi mennä kuopimaan sitä haravalla. Huomenna olis tarkoitus leikata pihapensaat ja kaivella mättäitä ylös nurmikolta ja kylvää uutta tilalle. Toivottavasti sää suosii!



Hyvää viikonloppua ja hyviä vointeja!



Ykä 12+6

Onpa ollut perjantai...

Kuulin tuossa muutama tunti sitten, että eräs sukulaiseni kuoli päivällä, täysin yllättäen. Pisti taas vähän miettimään... Hän oli juuri täyttänyt 50vee. Aina sitä olettaa, että kuollaan vanhana tai sairaana. Tuollainen äkkikuolema kolahtaa kyllä aika raskaasti ja pistää miettimään... Eli onpa ihan erilainen fiilis kuin eilen... :/



Noista nimijutuista... Meillä on ollut miehen kanssa jo yli vuoden selvillä pojan koko nimi ja ollaankin puhuttu meidän tulevasta lapsesta jo vaikka kuinka kauan siitä nimestä väännetyllä lempinimellä. Nyt en halua sitä käyttää, jos meille tuleekin tyttö. Tytön nimestä kun ei ole ajatustakaan. Muuten meille on täysin sama onko tyttö vai poika, kunhan olisi terve. Moni on luullut, että haluaisin tytön, mutta oikeasti sillä ei ole mitään väliä. Tämä on niin haluttu ja toivottu lapsi. Muutenkin olin aika yllättynyt raskaudestani, että se kävikin niin nopeasti ja surun alla odottamatta, isäni kun kuoli joulunpyhinä. Sinänsä harmi, että meidän lapsella ei tule olemaan biologista pappaa/vaaria lainkaan. Molemmat ovat kuolleet. No, mummit ovat niin tohkeissaan ja korvaavat varmasti pappojenkin rakkauden!



Kävin myös tuossa Hulluilla Päivillä... Ostin ruokaa taas vaikka kuinka, nälissäni kun menin sinne. Tai sitten mulla vaan on koko ajan nälkä. Täytyykin kohta mennä syömään vähän fetasalaattia. Arvatkaa vaan olisko taas tehnyt mieli ostaa maksamakkaraa ja muita sellaisia " ei suositeltavia" ruokia/ruoka-aineita...

Kuinka tarkasti te noudatatte noita suosituksia? Mä yritän noudattaa niitä suht hyvin tai vaan maistaa jotain vähän, etten sitten kokisi joskus huonoa omaatuntoa...



Hyvää viikonloppua kaikille!



Hanne77 12+6

Minullakin on vähän huono olo..mikä lie, vieläkö kuvotus nostaa päätään, vai muutenko se vaan mahaan ottaa?!



Yleisesti ottaen, en vieläkään jaksa uskoa, että näin vähällä pahoinvoinnilla selviäisin tästä, kun kaksi kertaa olen yökkinyt rv16 asti 24/7! Ihmeellistä! Mutta hyvin tämä minulle käy;)



Me ollaan myös siinä onnellisessa asemassa, että isovanhemmat asuu samassa kaupungissa, ja vieläpä aika lähellä. Muutenkin haluavat osallistua lasten elämään, ja haluavat ottaa lapsia kylään, tai tulla meille viettämään aikaa lasten kanssa. Kuitenkin osaavat pitää välimatkaa, ja eivät tuputa omia ajatuksiaan liikaa. Osaavat kunnioittaa meidän tapoja kasvattaa, mutta tietävät, että lapsia saa hemmotella mummula kyläilyillä. Hyvin onnellinen olen tästä tilanteesta! Onhan se kaikille osapuolille rikkaus, varskinkin kun isovanhemmat ovat enemmän kuin innoissaan lapsenlapsista:)



Pitkästä aikaa kävin tänään vähän ostoksilla, voi kun tekisi mieleni ostaa tulokkaalle jotain, mutta pieniä vaatteita on odottamassa ihan kiitettävästi jo ennestäänkin. Tosin, jos tämä tulokas sattuisi olemaan tyttö, niin sitten kyllä jotain haluan ostaa, meidän vaatevarastot on niin poikamaisia, että kyllä sitä jotain " punaistakin" pitäisi hankkia, jos tämä olisikin tyttö!



Nimistä sen verran, että tästä voi vielä kehkeytyä stressi! Minusta nimien valinta on ollut aina vaikeaa, ja nyt tuntuukin, että kaikki hyvät nimet on jo käytetty..Minäkö ranttu, heh;D Tytölle meillä ei ole ikinä ollut hyvää nimeä valmiina, kummallakin kerralla olen ollut niin varma pojasta, ettei olla edes kunnolla mietitty tytön nimiä..Nyt on ensimmäinen kerta, kun en todellakaan tiedä kumpi on tulossa. Hassua, fiilis on ollut niin vahva heti alusta asti aiemmin!



No, nyt tämä taas venyy, miten minä en osaa kirjoittaa lyhyttä juttua ollenkaan??



Mukavaa viikonloppua kaikille! Me lähdetään pienelle reissulle huomenna..



Vanile rv11+6 (huomenna taas uuteen viikkoon!!)