Käynnistys iskiasvaivojen takia?
Tere. Olisin vaan kysellyt, millaisia käytäntöjä/ kokemuksia muilla on ollut. Mulla on ollut todella paha iskiasvaiva tässä toisessa raskaudessani jo useamman kuukauden ajan, ja lokakuun puolessa välissä sain kainalosauvat. Saikulla olen ollut siitä lähtien, eli melkein kuukautta ennen oikeaa äippäloman alkamista. Iskiashan tulee yllättäen - joskus on hyviä päiviäkin mutta joskus ei pysy pystyssä edes niillä kepeillä. Tästä johtuen terkka ja myös äippäpolin lääkäri rupesivat juttelemaan käynnistyksestä. Totesivat, että jos tilanne on ihan kestämätön, niin ehkä sitten rv 38 tienoilla voisi käynnistää.
No, nyt on yllä rehellisyyden nimissä myönnettävä, että viime päivinä vaiva on helpottanut aika paljon, ja luulen, että fyysisesti ehkä kestäisinkin siihen laskettuun aikaan. Mutta se henkinen puoli! Olen ollut tästä raskaudesta aivan rikki ja masentunut jo monta kuukautta, kun kerran iskias ei edes ole ollut ainoa vaiva - kesästä asti melkein olen ollut liikuntakyvytön (liitoskivut, ennenaikaiset kovat supparit jne). Eli olen henkisesti nyt jaksanut sen voimalla, että käynnistettäisiin...
Eli kysymys kuuluu: olenko mielestänne itsekäs ja huono äiti, jos vaadin käynnistystä edelleen siihen iskiakseen vedoten? Jos EI käynnistetä, saatan hyvinkin olla joulunkin yli raskaana, ja veikkaan että sitten vasta masentaakin. Mulla on myös kaksivuotias tytär, joka tän mun huonon voinnin vuoksi on nyt joutunut olemaan päiväkodissa. Muuten olisi siis kotona, mutta kun en pysty hoitamaan...
Kokemuksia? Mielipiteitä?
Obsis, rv 37+1
Kommentit (6)
Anteeksi, en osaa kommentoida itse asiaan, mutta olisiko mahdollista saada tietää, missä vaiheessa teille iski se iskias? Minulla on nimittäin ollut ihan alusta saakka sentyyppinen kipu ja mietin vaan, että pysyyköhän se loppuajan...
...eli noin 3-4 kk ennen la:ta. Mutta käsittääkseni iskias voi tulla koska vaan...
Olis kiva vielä saada kommentteja ja kokemuksia, jos on kohtalotovereita...
Koskaan ennen ei ollut vastaavaa ollut vaikka 5 raskautta viimeistä ennen.Pakaraan iski kova vihlonta ja jalat lähti alta.Luokittelivat sen iskiakseksi.
Loppuviikoilla oireet paheni,meinasin kaatua kuopus sylissä kun sahköshokki kävi pakaraan ja nivuseen.Kävin äippäpolilla kun viikkoja 39+ ja silloin sain tuon iskias diagnoosin.Sanoivat että jos menee pahaksi niin käynnistetään.40+4 illalla kipu oli niin kova että meinasin tippua tuolilta.rv 40+5 aamulla sitten käynnistivät.
Silloin rv 35+ mulle väläyteltiin myös kainalosauvoja ja olin ihan kauhuissani.
Vaiva hävisi synnytykseen mutta nyt 8kk synnytyksestä aina välillä ilmoittelee itsestään.Ei niin pahana kuin odotusaikana.
Toivottavasti saat apua kamalaan vaivaasi ja ehkäpä tosiaan käynnistävät hieman ajoissa!!
Kovin aikaisin eivät varmasti mielellään käynnistä,lapsi kun on aina etusijalla vaikka äiti olisi kurjassa jamassa.Äidin hengestä kun ei ole kyse niin uskaltavat kauemmin odottaa...
Tsemppiä ja voimia!!!!!!!!
Lääkäri kohdallani puolsi käynnistystä siinäkin mielessä että on vaaraksi jo olemassa oleville lapsille jos äiti ei pysy tolpillaan ja lapset kuitenkin täytyy hoitaa.Välillä mullakin vaiva katosi kunnes tuli kuin tsunami,vieden jalat ihan tosissaan altaan.
Mielestäni on ihan aiheellinen syy käynnistykselle!!
...kun kirjoitin, että nyt vaiva on jo hiukan helpottanut. Olis pitäny koputtaa puuta, sillä aamulla meinas taas mennä jalat alta :-/ Kyllä mä varmaan aika tiukkaan sitä käynnistystä vaadin. Saa nähdä, aloittavatko jo viikon päästä, jolloin olisi 38+2 mittarissa. Rv 36+6 oli painoarvio kyllä jo 3100g, eli vauva on ainakin kivan kokoinen. Tietysti vauvan hyvinvointi on tärkeintä :-)
Edellisessä raskaudessa olin noin puolet odotusajasta saikulla ko. vaivan takia. Apuja en saanut, kävin fyssarilla ym mut mikään ei tehonnut. Olo alkoi olemaan todella vaikea ja tukala. Terkalta sain lähetteen polille jossa suositteli käynnistystä ennen LAta mutta siellä olikin vastassa lääkäri joka vähät välitti odottavasta äidistä, passitti siis takasin kotiin. Tämä siis riippuu varmaan hurjasti lääkäristä ja millä tuulella hän on. Ikävä kyllä. Toivotan tsemppiä loppuodotukseesi ja että ratkaisu tulisi pian ja olisi kaikkia tyydyttävä. :)