Pitkä ponnistusvaihe

Itse synnytin esikoistyttäremme viime viikon keskiviikkona ja minun aktiiviseksi ponnistuajakseni tuli 2 h 3 min, mutta 3,5 h ponnistelin yhteensä, kun tyttö oli alussa niin ylhäällä. Meillä turvauduttiin imukuppiin, sillä en tosiaankaan enää jaksanut, enkä tiedä, olisinko saanut tyttöä ikinä ulos ilman. Tyttö oli ihan normaalikokoinen, 3530 g ja 50 cm.



Synnytyskertomukseen oli merkattu, että tytön pää oli synnytyskanavassa jotenkin vinossa, mutta muuten oli normaalisti takaraivotarjonnassa, joten meidän kohdallamme ei ollut avosuisesta tarjonnasta kyse. Ihmeellistä on se, miten tyttö oli päässyt kanavaan pää vinossa.. Kätilö arveli, että lihakseni pistivät myös tehokkaasti hanttiin.



Minuakin mietityttää mahdollinen seuraava synnytys - onko se helpompi vai meneekö taas imukuppisynnytykseksi?

esikoisen kanssa johtui ensiksi kasvotarjonnasta. Se oli siis silloinen virallinen syy siihen ettei vauva laskeutunut millään alas. Ponnistusvaihe kesti 2h25min., ja päättyi lopuksi sektioon sydänäänten häviämisen ja kohtuni repeämisen takia.



Kakkosta odottaessa lantio röntgattiin ja siinä todettiin että lantioni on (aiemman putoamisvammani seurauksena) luutunut " vääränmalliseksi" , ja sen takia oli vauva kääntynyt kasvotarjontaan synnytyksessä. Sain siis sen käsityksen että lantion malli on syy siihen että vauva tulee huonossa tarjonnassa ponnistusvaiheeseen.



Kakkonen syntyi sovitulla sektiolla joten en osaa siihen vastata oisiko toisella kerralla helpompaa. Pelkopolilla mulle kyllä kätilö vannoi että toinen synnytyksen ponnistusvaihe menee miltei poikkeuksetta nopeasti ja huomattavasti helpommin kuin ensimmäinen. Enpä sitten tiedä siitä koska lantiostani ei ikinä tule syntymää mitään ilman sektiota.

Esikoisen kanssa ponnistusvaihe reilun tunnin, lapsi pienikokoinen (alle 3 kg). epparikin tehtiin, mutta jälkikäteen kätilö sanoi, ettei siitä ollut juuri mitään hyötyä. epäili, että lantionpohjan lihakseni olivat jotenkin niin jännittyneet, että eivät " päästäneet" lasta lävitse.... Onneksi ei jouduttu kuitenkaan käyttämään imukuppia, kaksi kätilöä auttoi vauvan lopulta maailmaan. Nyt menossa Rv 40+2 ja tuo ponnistusvaihe mietityttää tän kakkosen kohdalla.

Sain epiduraalin toistamiseen (toista laitettaessa eivät tutkineet ja ilmeisesti olin jo täysin auki ja ponnistustarve). En tuntenut mitään ja ponnistin minkä kerkisin, kesti 1 tunti 20 min.



Toisessa synnytyksessä minut tutkittiin kun epiduraalin vaikutus hälveni ja tunsin todellakin ponnistavani, kesti 12 minuuttia.



Muissa synnytyksissä (2) ponnistusvaihe on kestänyt n. puoli tuntia.

Oli esikoisen kanssa pitkä ponnistusvaihe, 2,5 h vaikka tarjonta oli ihan normaali ja lapsi saatiin lopulta itsestään ulos kun kätilö lähes makasi mahani päällä. Mullekin sanottiin, että lihakseni pistivät tosi kovin hanttiin. Kakkonen on vasta tulossa, joten vastata en osaa, mutta vakaasti mulle on vakuutettu, että toka kerta on helpompi, vaikka meillekin tulee lasten väliin 6 v.



Aikku74