Ensimmäinen kiirellisellä sektiolla syntynyt/miten seuraava sujui?
Ikuisuuskysymys jälleen kerran! :D Varmaan tosi henkilökohtaista ja lääkäreiden mukaan " tapauskohtaista" , mutta kysynpä nyt kuitenkin!
Ensimmäinen synnytys päätyi kiireelliseen sektioon avo/kasvotarjonnan vuoksi, 3,4kg tyttö syntyi. Lantioni mitat ovat " kohtuulliset" , ei täydellisen ahtaat, mutta eivät kovin tilavatkaan. Nyt seuraava synnytys jännittää jo, vaikka aikaa siihen on vielä vaikka kuinka paljon, enhän ole käynyt edes ensimmäisessä ultrassakaan vielä. Neuvolassa ajattelin ottaa asian puheeksi heti ensimmäisellä käynnillä. Mitenkäs muilla saman kokemuksen omaavilla seuraava synnytys on sujunut?
t.Saraida rv 5+5
Kommentit (9)
Eli ensimmäinen synnytys päättyi minullakin suhteellisen ahtaan lantion ja pysähtyneen synnytyksen / sydänäänien heikkenemisen myötä kiireelliseen sektioon.
Tätä toista varten olen taistellut saadakseni suunnitellun sektion, joka sitten tehdäänkin huomenna (kääk!) toivottavasti rauhallisemmissa merkeissä...
Sitä varten olen saanut kerrata edellistä synnytystä, käydä erinäisillä lekureilla useaan kertaan, mutta pääasia on, että lopputulos on se, mitä toivoinkin.
Onnellista odotusta ja mikäli haluat suunnitellun sektion: muista että sitkeys palkitaan! =)
kiireisen sektion jälkeen vielä uuteen alatie-yritykseen. Otettiin rtg-kuvat ja kaikki mitat ja todettiin että kyllä se sieltä mahtuu tulemaan. Vaan eipä tullut, jälleen tunnin ponnistusvaiheen jälkeen päädyttiin kiireiseen sektioon. Seuraavaa kahta ei enää mietitty vaan tehtiin suunniteltu sektio. Syynä se että häntäluuni ilmeisesti joskus murtunut ja ei jousta yhtään että vauva pääsisi kääntymään oikeaan tarjontaan.
Eka syntyi kiireellisellä sektiolla,avautumista oli 5cm. 10h. Sydänäänet heikkeni ja avautuminen ei edennyt supistuksilla.
Toisen raskauden aikana lääkärit vannoivat,että kykynen synnyttämään alateitse ja olin toissynnyttäjä.
Alakautta synnytinkin 3vko.sitten. Synnytys kesti 21h. Ponnistusvaihe 2h. supistukset olivat melko tehottomia kätilön mielestä.Istukka ei enää syntynyt ilman tippaa,melkein jouduttiin käsin irrotukseen.
Kipulääkkeinä ilokaasu,koska muut olisivat pitkittäneet synnytystä entisestään.
Jälkeenpäin ajateltuna,jos olisin tiennyt mikä on edessä en olisi suostunut alakautta synnyttämään!
Ensimmäinen raskaus johti kiireelliseen sektioon vähäisen avautumisen takia, kun sydänäänet heikkeni. Siinä vaiheessa olin jo 23 tuntia yrittänyt saada lasta ulos enkä tipankaan avulla ollut avautunu kuin 4 senttiä.
Toisenkin yritin synnyttää alakautta, mutta kahdentoista tunnin jälkeen ei ollut edelleenkään avautunut kuin sen 4 senttiä. Silloin kätilö totesi että eipä se taida avautua kun ei viimeksikään avautunu, joten tippa lopetettiin ja pääsin leikkaukseen. Myöhemmin kätilö kertoi ettei kohtu supistellut tarpeeksi voimakkaasti ja siksi ei ehkä auennut.
Lapsilla on ikäeroa 1 v 2 kk.
Seuraava kuulemma tehdään jo suunnitelllulla sektiolla ettei tarvitse edes yrittää alakautta. Toisaalta harmittaa kun ei saanut synnytettyä, mutta ehkä parempi näin ettei toisenkin kanssa joutunu kauemmin kituuttamaan.
Eka päätyi kiireelliseen sektioon tunnin ponnistuksen ja kolmekertaa irronneen imukupin jälkeen. Aukesi 9 senttiin ja sitten supistukset lähes loppuivat. viikkoja 42 ja vauvalla kokoa 4,5 kg.
Seuraava käynnistettiin kalvojen puhkaisulla viikolla 38. (synnytys oli hieman käynnissä ?) Vauva maailmassa 5 h urakan jälkeen, ponnistus vaihe 20 minuuttia.
Kovin on erilaisia kokemuksia ihmisillä tästäkin aiheesta. Olen vähän ihmeissäni mitä tekisin. Toisaalta suunniteltu sektio olisi suunniteltu, varma ja rauhallinen tapa saada turvallisesti lapsi maailmaan. Lantioni on kuvattu, mittojeni todettu olevan " kohtuulliset" , ei absoluuttista ahtautta, mutta pari mittaa on muutaman millin alakanttiin ts. suhteellisen ahtaasta lantiosta puhutaan. Olen varannut ajan yksityiselle ultraan ja ajattelin ottaa asian vielä puheeksi tämän kokeneen ja hyvän lääkärin kanssa oman mielenrauhani turvaamiseksi.
Toisaalta sitten, kyllä useimmiten ammatti-ihmiset osaavat tehdä ja arvioida tällaiset asiat oikein, vaikka monenlaisia kokemuksia löytyykin...
Olen vähän hämmennyksissä asian kanssa, mitä itse toivoisin, jos minun mielipidettäni asiasta kysytään. :) Täytynee vielä miettiä...
Saraida rv 6+3
Pakko oli tulla vakoilemaan SARAIDA sun kuulumisia ;)). ONNEA KOVASTI PLUSSAUUTISISTA!!!! Toivottavasti kaikki menee sulla hyvin!
laama ja pikkuvalvottaja 10kk ja uhmaisoveli 3v3kk
Kiitokset onnitteluista!!! Olen vielä vähän hämmennyksissä itse tämän asian kanssa, että olen raskaana.. :) Ihanalta tämä kaikin puolin muuten tuntuu, mutta täytyy tunnustaa, että kauheasti jännittää. Tässä jokunen yö kun rupesin miettimään taas kertaalleen kaikkea, niin eipä meinannut tulla uni silmään. Nyt olisi enää neljä vrk siihen ensimmäiseen ultraan, jossa ajattelin jutella lääkärin kanssa muutenkin. Sen jälkeen on sitten ensimmäinen käynti neuvolassa.
Neuvolan täti otti minut ihanan positiivisesti vastaan! Ei vähätellyt mitään, kuunteli, ei kyseenalaistanut, vaan totesi että " Ei ihme, että pelottaa, sullahan meni melkein kaikki pieleen, vaikka vauva onneksi oli terve, mikä kait tärkeintä loppujen lopuksi on, mutta äidin kannalta vähän turhan rankka kokemus. " Sitten hän vielä sanoi, että " harvoin ainakaan kahta kertaa samaa virhettä tehdään" ja oli muutenkin tosi sellainen kannustava. *HUOKAUS* Toivottavasti kaikki tosiaan menee hyvin...
Tämä plussaus tuli aika äkkiä, tavallaan ensimmäisestä kierrosta kun virallisesti päätimme, että vauva saa tulla kun on tullakseen...:D
Mitäs sinulle kuuluu, laama?
..ja lasten ikäeroksi tulee juuri ja juuri n.2-v.