KESÄmasujen uusi viikko

Viikonloppuna ei voimat riittäny pinoon.. Kuopus kovassa kuumeessa ja ihan rätti..No nyt ab-kuurilla ja toivottavasti pian helpottaa!



Oma napa: Pahoinvoinnista ehkä alkaa jo pahin olla ohi *kop kop* Aaltoilee edelleen, mutta jatkuva kuvotus ja oksentelu on jäänyt viikonlopun aikaan. Toisaalta syödä täytyy melkein koko ajan, ettei tuo pahoinvointi yllätä!



Nyt aamutouhuille, mukavaa viikkoa kaikille kesäkuisille!!!



Hattara rv 8+5 (jos olen laskuissa pysynyt...neuvola ke ;oD )

Olipa vaikea lähteä aamulla töihin, kun oli niin kylmä. Koiratkin pääsivät vain kulman taakse pisulle, kun en tajunnut laittaa tarpeeksi päälle ja kylmyys iski.



Olo on suht ok. Välillä iskee yhä ällötys ja väsymys on aika hurja, mutta muuten ei valittamista. Yllätyksekseni osa housuista ei enää mahdu päälle... ehkä, kun kyseessä on kuitenkin jo kolmas raskaus? En tosin vielä halua siirtyä äitiyshousuihin, kun niissä näkyy niin selvästi, että on raskaana enkä halua työpaikalla kenenkään vielä tietävän.



Iskeekö muilla muuten hirveä kylmyys ruokailun jälkeen? Itse palelen aina kuin horkassa sen jälkeen, kun olen syönyt.



Jazzimiina rv 9+6 sekä tytöt 3v1kk ja 1v4kk

Ihanaa joulu vaan lähestyy! Oltiin eilen ekoilla joulu-ostoksillakin, esikoispoika 2.4v mukana. Tais olla kyllä virhe ja selkeesti vimonen kerta yhdessä pojan kanssa, oli pikkasen vaikee selittää mihin noi serkuille ostetut kauko-ohjattavat oikein on tarkotettu.. Kun haluaisimme Joulupukin tuovan lahjat vielä monta monituista vuotta :/



Olo ehkä hieman kohentunut ja sitten taas ei. Perjantain kävin ekan kerran pariin kuukauteen jopa työpaikan ruokalassa eikä tehnyt pahaakaan. Sitten taas tänä aamuna, oksu kurkussa. Eli ehkei sittenkään vielä.. Väsy on kova ja nytkin olisin tottakai mielummin lämpimän peiton alla, kuin toimistolla - aika itsestäänselvyys :)) Odotan edelleen aikaa ekaan virallisen ultraan, lähete mennyt NLAsta jo neljättä viikkoa sitten - pitänee soittaa perään.



Hyviä vointeja Kerttuset, palataan,

Rocco rv10+6

Ehdin minäkin taas pinoutua, torstaista lähtien kun olen tehnyt töissä miltei ympäripyöreää päivää. Nyt onneksi vapaata, en enää olis jaksanut!



Tänään olisi se ihka ensimmäinen neuvola :) Ihan mukavaa, sitten vois alkaa olemaan ihan oikeasti raskaana :)

Etsin jo eilen esikkoraskauden neuvolakortin ja lueskelin sitä innoissani.



Nyt täytyisi lähteä hus:lle lääkäriin, tutkituttamaan poski- ja otsaonteloita... Sieltä sitten rynnistän neuvolaan. Toivottavasti ehdin!



Hiukan kyllä jänskättää...



Helmis ja Nuusku rv9+3

Täälläkin EHKÄ alkaa pahin olee takana tuon oksentelun kanssa. Illat tekee vielä todella tiukkaa pysyäkkö sisällä vaiko ei. Mutta näin aamuisin on kuvotusta kyllä kun herää, mutta tosiaan tuolla 3 tunnin välein syömisellä sen saa pidettyä lähes kurissa. Illat tosiaan sitte meneekin taistellen vielä sen pahanolon kanssa :/



Tänään saan tilata np-ultraan ajan, KIVAA!!! Siinä samalla antavat sitte rakenneultra-ajankin valmiiksi :)



Tääläkkin JAZZMIINAN (?) tavoin vatsan ulostulo on alkanut kiristämään housujen kohdalta. EIkä tosiaan niin paljoa kuitenkaan että mammahousuja voisi vielä käyttää. SIllai välimaastollisesti pitäs kai yhet yli-isot housut ostaa ;) Kaipa se tosiaan kun kolmas tulossa, tuo maha on venytetty jo 2 kertaa niin hyvin että ei nyt alussakaan enää pysy litteänä ;D



Mutta oikein mukavaa alkanutta viikkoa kaikille. Minä lähden pesukonetta rääkkäämään. Sillä onkin mahdoton pyykkivuori raivattavana, saas nähdä kuinka konevanhus sen jaksaa ja kestää ;)



Marieela 9+1

Viikonloppu taas ohi ja seuraavaa odottamaan.. ;)



Faith: Ollaan jo mietitty nimiä, oikeastaan pohdittiin jo ennenkuin ensimmäisen kerran raskauduin viime keväänä. Mietittiin millaisia nimiä löytyy suvusta joita voisi " laittaa eteenpäin" . Tyttöjen nimiä keksittiinkin jo muutama, poikien ei, niin täytyy toivoa että pari ensimmäistä lasta on tyttöjä! x)

Menee muuten pasmat sekaisin.



Joku kyseli viikonloppupinossa vatsan kasvamisesta, mulla ei oikeastaan vielä ole varsinaisesti kasvanut.. Alkuraskaudessa oli runsaasti turvotusta, joka nyt on jo hellittänyt. Vatsallaan maatessa kyllä tuntuu jo, vaikka ulospäin ei varsinaisesti näykään mitään..



Mitäs muuta, joo, huomenna jo toinen neuvola. Aika nopsasti. Soitin ja peruin neuvolalääkärin kun olin siellä yksityisellä, ja antoi sitten ihan tavallisen ajan huomiseksi. No ei se mitään, toivottavasti kuullaankin jo sydänääniä!





Marple & rääpäle, rv 11+2

Miekin taas pitkästä aikaa voisin muutaman rivin kirjoittaa... Päivissä ei hirveästi ole muutoksia, joten tuntuu, että joka päivä on turha kirjoittaa, mitä omassa navassa tapahtuu. Teidän muiden elämä on paljon kiinnostavampaa luettavaa ;)



Meillä on yksi nimi valmiina sekä tytölle että pojalle kokonaisuudessaan. Saa nyt nähdä kuinka monta kertaa se ehti tässä raskauden aikana vaihtumaan.



Mulla alkaa selvästi olla nyt menossa olo parempaan. Viime viikolla en oksentanut ko ehkä joka toinen päivä ja yksi kerta aamulla riitti. Välillä on jopa oikeasti nälkä eikä olo ole sellainen, että pakko syödä jotain. Mullakin on ke lääkärineuvola ja sydänäänet kuunnellaan eka kertaa, toivottavasti. Vähän jännittää, asia tuntuu varmasti konkreettisemmalta, jos äänet vaan kuuluu.. Ajateltiin myös nyt tuon käynnin jälkeen varata se np-ultra yksityiseltä. Rakenneultraan on niin pitkä aika, että haluan sitä ennen nähdä, että kaikki varmasti on ok. Tai voiko sitä koskaan nyt ihan varma olla, että kaikki ois ok, mutta edes näkis, että siellä ollaan oikeassa paikassa oikeassa koossa.



Mutta taas kouluhommien pariin.



Nearoosa 12+1

Nyt ehtii kirjoittelemaan, kun kotona ollaan tytön kanssa. Kuume nousi likalle eilen ja nyt siis kotona toipilaana.

Voi kun täälläkin tuo olo pikku hiljaa kohenisi. Vielä ei ainakaan siltä tunnu. Kuvotus on vieläkin lähes jatkuvaa ja väsymys myös. Ja edelleenkään ei yöllä saa kunnolla nukuttua. En tajua, missä mättää. Tulee vaan pyörittyä sängyssä vaikka kuinka väsyttää...

Nimiä olen kyllä pyöritellyt päässä, mutta eiköhän se lopullisesti selviä vasta sitten, kun näkee sen pikku piiperön.

Näin kävi ainakin esikoisen kanssa. Raskausaikana tuli ehdoton nimilista, pari nimeä sekä tytölle että pojalle. Sitten kun sai nyytin syliin ja muutaman viikon oli vauvaan tutustunut, niin mikään " valmiista " nimistä ei tuntunut enää sopivalta. Joten allakka uudestaan esiin ja löytyihän se juuri tälle vauvelille sopiva nimi sieltä sittenkin. Oli kyllä aivan erilainen nimi, kuin mikään näistä etukäteen päätetyistä.

Iloita alkanutta viikkoa kaikille!



bombo rv 9 + 4 ja tyttö 11/01

Tosiaan tahtoo kirjoittelut jäädä, kiva vaan käydä lukaseen muiden kuulumiset. Mut ehkäpä ryhdistäytyisin tästä lähtien...



Minullakin pahoinvointi helpottanut tosi paljon. En ole oksentanutkaan kertaakaan, mutta kuvottava olo oli viel pari viikkoa sitten melkein koko ajan. Nyt enää harvoin, jopa välillä niin hirmusen iljettävä kahvi maistuu!



Väsymystä on sitten pahoinvoinninkin edestä, mutta osaksi se johtuu valvotuista öistä. 8 kk tytteli ei oikeen osaa nukkua nykyisin öitään, jatkuvaa heräilyä koko yön. Vielä kun on hirmuisessa flunssassa :(. Mut onneksi ei tarvi päivisin mihinkään lähteä, sen kun haahuilee puoliunessa päivät kotona.



Meilläkin nimi tytölle, oli jo tuolle esikoiselle paljon vaihtoehtoja, mutta pojalle ei tunnu löytyvän yhtään sopivaa. Ehkäpä tosiaan sitten löytyy kun näkee vauvan. Ne listat on kyllä tosiaan vähän turhia etukäteen tehtyinä kun vauva on monesti jonku nimen " näköinen" niin mikään etukäteen mietityistä ei passaa.



Maha pullottaa täälläkin varsinkin ruoan jälkeen yhtä paljon kuin esikoista odottaessa 8 kuulla :). Oli nimittääin silloin aika pieni maha kun yks kaveri kuuli muitten kyselevän multa äitiyslomalle jääntiä niin ei meinannu uskoa että oon raskaana 8 kuulla, ei ollu huomannu mitään! Ehkä hieman poikkeustapaus, mutta kuitenkin.

Yritän vaan vetää mahaa sisään ettei ulospäin vielä huomais. Tuntuu niin hassulta että kun se pirpana on vasta muutaman sentin niin muka maha ois jo ihan pömpöllään! Kai se on jotain turvotusta, mutta ei enää kauaa pysty piilottelemaan ellei siirry astetta löysempiin vaatteisiin.



Onko muuten muut aikonu kysellä vauvelin sukupuolta?

Esikoiselta en halunnu kysyä, mutta nyt aattelin kysästä heti kun vaan mahdollista nähdä. Kyllä siinä silti yleensä on jännitys loppuun asti että onko se nyt varmasti se miltä näyttää :)



Ei muuta kuin reipasta viikkoa kerttusille!



Äippä, pirpana rv 11+0 (viikon päästä 4 kuulle, hui!)

Mikäköhän siinäkin on, että tytöille on vaikka kuinka paljon nimiä keksinyt, mutta pojalle ei sitten millään. Onkohan tässä sama juttu, kun että naisille joululahjojen ostaminen on todella helppoa, mutta pikkuveljelle ei keksi yhtään mitään, apua? Joku idearikas?



Voi olla, että meidänkin hienot nimet haihtuu savuna ilmaan jahka rääpäle syntymään ehtii.

Mutta eihän sitä tarvitse heti välittömästi ristiäisiä/nimiäisiä pitää.

Ihan ensiksi Iso Kiitos kaikille myötätunnostanne.

Mummu on edelleen osastolla tajuttomana, eikä reagoi enää mihinkään. Nyt odotellaan vain enkeleitä.

Taistelen oman ja mieheni surun lisäksi lasten tunteiden meressä: Miten osaan ja jaksan olla tukena pikkuisilleni, jotka surevat ainokaisen mummunsa kuolemaa.



Yli viikon valvottujen öiden ja surun myötä pahoinvointi on tullut takaisin. Pahoinvoinnin myötä väsymys piinaa entistä pahemmin, mutta nukkuminen on vaikeaa. Lääkäri kuitenkin toivoi, etten söisi nukahtamislääkkeitäkään. Sanoi, että suru menee luonnollisemmin ohi niin. Uni tulee sitten kun tämä on ohi.



Huomenna on ensimmäinen lääkäri ja ultra, np-ultra. Odotan sitä, haluan niin kovin jotain iloista ja onnellista tähän tyhjyyteen. Lapsille uskallan kertoa sitten, kun olen nähnyt, että kaikki on kunnossa.



Maha kyllä on alkanut pullottaa lupaavasti. Yhdet normaalit housut mahtuvat jalkaan. Äitiyshousuissa on kyllä turhan väljää vielä.



Nimiäkin ollaan mietitty jo vähän. Joka raskaudessa ollaan mietity kummallekin sp:lle rauhallinen ja reipas versio. 16vkon ultrassa oon kysyny aina sukupuolen ja kaks ekaa osui kohdalleen, kolmannesta lääkäri veikkasi oikein, me haluttiin jäädä kuvitelmaan pikkuisesta tytöstä. Nyt on koko ajan tunne tytöstä, saa nähdä onko se vain ylikehittynyt toive. Olisihan se hienoa saada tyttö kolmen pojan jälkeen! Ollaan mietitty, josko tytöstä tulisi sitten mummun kaima. jotenkin vahvistaisi tunnetta, että elämä jatkuu. Itsekin olen mummuni kaima, joten perinne jatkuisi...



Nauttikaa te kaikki kesäkerttuset kasvavista masuistanne ja joulun tulosta! Yritän itse samaa.



Nyt selvittämään lastenhuoneen taistelua. Niitä onkin tuntunut tulevan viimeaikoina aivan tyhjästä. Lapsirassut.

M 11+6

pitkästä aikaa. Aika on mennyt töissä ja esikon kanssa touhutessa niin ei oikein oo koneelle ehtinyt. Mulla pahoinvointi jatkuu edelleen..mulla on samaa vilua syönnin jälkeen josta joku muu kirjoittikin. Ja jos oon yhtään väsynyt niin tulee kamala vilu. Perjantaina mulla on neuvola ja silloin kuunnellaan ekan kerran sydänääniä, toivottavasti kuuluu!Alkuraskauden ultrassa en oo käynyt niin sen vuoksikin jännittää et onko kaikki ok.

Mulla on myös maha alkanut pollottamaan,esikoista odottaessa näillä viikoilla ei kyllä ollut maha yhtään kasvanut.

Mut nyt pitää mennä syömään ja toivoa et pahaolo tästä helpottais, kun pitää lähtee iltavuoroon töihin.



-neela- 9+1 ja esikko 03/04

Vielä sinulle Miona kovasti jaksamista, toivottavasti saat neuvolakäynnistä iloakin elämään! Tippa silmässä luen näitä surullisia viestejä, tuntuu että herkkyys on äärimmillään...



Ikävä kyllä hermotkin ovat melko kireällä, vaikka pahin pahoinvointi onkin hellittänyt. No, näin oli myös esikkoa odottaessa, joten tiedän sen olevan ohimenevää.



Sukupuolen kyselemisestä oli puhetta, meillä täällä on niin tiukka linja, että ei varmasti kerrota vaikka kysyisi. Ensimmäistä odottaessa erehdyin kysymään (ihan siis uteliaisuuttani kuten varmaan kaikki äidit) ja sain kuulla puolen tunnin saarnan, miksi sitä ei kerrota. olisin kyllä vähemmälläkin uskonut... No, kävi miten kävi, lopputulos on toivottu! Itsellä on enemmän tyttöolo. mut niinpä veikkasin esikostakin poikaa ja tyttö tuli (ja kaikki vanhat " merkit" sykkestä mahan muotoon puhuivat pojan puolesta). Enää en siis usko mihinkään enkä kehenkään vaan odotan että näen omin silmin :)



Joulua odottelen kovasti minäkin, ihan pelkästään jo joulun takia, mutta myös siksi että töiden puolesta helpottaa silloin ja on miehelläkin lomaa. Ja ehkä tämä kuvotus myös loppuu siihen mennessä...



Hyviä vointeja kaikille!



RosaH 10+4 + esikko 05/04

Kävin tänään ensimmäisessä neuvolassa ja sieltähän kuuluikin ne niin ihanat sydänäänet!!! =D Olen niin helpottunut, koska jotenkin sitä ei uskalla uskoa todeksi, ennen kuin saa varmistuksen siitä, että mahassa todella on elämää. Ja olihan siellä! Varasin tänään sitten ajan np-ultraan joka on 13.12. Tuolloin viikkoja on 13+2. Lääkärineuvola onkin sitä ennen jo 5.12. Paha olo on hellittämässä, vaikka vielä perjantaiaamuna piti oksentaa. Ruokahalu kuitenkin alkaa palailla. :)



Mulla kans alkaa jo maha pömpöttää niin, ettei mahdu enää ku yhdet housut kunnolla kiinni. Anoppi sanoikin viikonloppuna, että taitaa tulla kaksoset ku noin jo näkyy. Iteki ihan yllätyin ku pömpötti ihan kunnolla ku laitto iholle menevät vaatteet päälle. Toivotaan nyt kuitenkin ettei kaksosia meille tule... :/



Me ollaan aina kysytty ultrissa sukupuoli ja molemmat aiemmat on pojiksi sanottu rv 25 tienoilla. Nyt en tiedä haluanko tietää sukupuolen vai en. Molemmat " merkit" on meille tervetulleita, mutta toisaalta haave tytöstä jää varmaan itämään ikuisesti, jos ei tyttöä tule. Meidän lapsiluku on nimittäin täynnä tämän raskauden jälkeen.



Mionalle paljon voimia kaiken surun keskelle!



Mukavaa alkavaa viikkoa!



mirju ja pikku-pööpöti 10+1

Oli esikoisen osalta ihan aktiivipäivä! Aamupäivä lapsi- ja perhekerhossa ja iltapäivä kuntoutuskeskuksella hoitotukipapereita täyttämässä ja sairasvoimistelijalla. Oli hienoa huomata kuinka hyvin poju on kehittynyt " ammattilaistenkin" mielestä =).



Tuli siinä sitten tulevaisuudesta juteltaessa paljastettua tämä uusi tulokaskin suunniteltua aiemmin. Hienosti kaikki suhtautuivat ja onnittelivat kovasti. Ei olla sitten heidän mukaansa ensimmäisiä jotka on kakkosta hankkimassa näin pian! Kyllä itsellä on vahva usko siitä että pärjätään kahden pienen kanssa, mutta hyvältähän se tuntuu kuulla että muutkin ovat pärjänneet.



Muuten pahoinvointi taitaa todella olla helpottamassa. Nykyään tulee ylos enää aamupalat ja muuten on hyvin jaksanut olla liikkeellä. Ihan kuin olisi väsymyskin helpottammassa. Eli näin on hyvä uutta viikkoa aloitella! Niin ja torstaina on sitten se eka neuvolakin edessä...