KULTAINEN 60 -LUKU - torstai on toivoa täynnä..

Voi Helinä, _otan osaa_ *huokaus*! Toi kuulostaa jo ihan kauhealta! Et ainakaan voi olla kovin huonokäytöksinen ja äkäinen loppusuoran odottaja, kun yleensä uskaltavat kysellä... Mutta on se omalta äidiltä jo vähän liikaa soitella kolme kertaa päivässä, kun varmasti tietää, että olet jo täysin kyllästynyt koko tilanteeseen. Voimia, voimia!



Otsikon joulunodotus johtuu siitä, että meidän 5- ja 3-vee pojat innostuivat eilen piirtämään ja leikkaamaan kaikkea mahdollista jouluaiheista, ja nyt tuossa on jo toista päivää pystyssä varsinainen pukki-kuusi-tähti-lumiukko -tehdas! Vaikka mä tykkään kyllä jouluvalmisteluista lasten kanssa, niin en tosiaan ollut ajatellut aloittaa vielä pariin viikkoon. Ihanan rauhallista kun siihen nonstop-painiotteluun tuli nyt tauko. :-)



Kuopuksella on tosi takertuva vaihe päällä. Se saa hirveän kirkumiskohtauksen, jos meen esim. vessaan ja laitan vahingossa oven kiinni. Muutenkin se roikkuu lahkeessa ihan koko ajan. Mitenkäs teillä, Vaahtis? Onko samanlaista menoa? Jännittää vähän, mitenhän se uusi vauva sitten pojua järkyttää. Isommat pojat ovat vauvan syntyessä olleet pikkuisen vanhempia (noin 2v.), ja ne tilanteet on menneet ihan mukavasti.



Ihanaa että valoisuus jatkuu... Hyvää torstaita

t. Jymy rv 16+5 tai 16+6 sekosin laskuissa ;)

olenpas onnistunut antamaan itsestäni positiivisen kuvan.. ja jaksoit, Helinä, kirjoittaa hauskat arviot. Aika samoihin meni minunkin kuvitelmien kanssa! Enpä kyllä tiedä olenkohan nyt niin sievä (vanha ja ryppyinen?), muuten osui aika lailla kohdalleen, mutta kaikki vähemmän mairittelevat ominaisuudet puuttuivat: kärsimätön (heti-kaikki-valmiiksi-henkilö), besserwisser, perfektionisti...



Tässä pikkuisen omia kuvitelmia:

Jymy: rauhallinen, lapsirakas, saa asiat hoitumaan, enemmän tummat kuin vaaleat pitkät hiukset,



Bonita: räväkkä persoona, nauravainen, nopea käänteissään





Jään kuulolle...



Helinä, _me_ei_kysellä_mitään!



Pääsky ja kristallipallo

Piti vain sanoa, että toivottavasti sinulle tulee pian lähdön hetki, minulla toinen raskaus oli viikon yli ja se oli ihan silkkaa piinaa viimeisen kuukauden ajan. Turvotuksesta vielä sellaista, että minulle iski ihan megaturvotus leikkauksen jälkeen, on kuulemma ihan normaalia kun hormoonitoiminta muuttuu raskaudesta maidontuotantoon. Ja samaa oli tosi monilla äideillä laitoksella, riippumatta synnytystavasta. Kesti noin viikon, nyt alkaa tilanne vähän normalisoitua.



Hauskat mielikuvat sinulla, pituus meni ihan nappiin, ja luonnonblondikin olen. Boheemius taisi jäädä jonnekin yliopistoaikoihin, nyt on jalat tiukasti maassa oleva kotiäiti tilalla.



Mutta tsemppiä teille kaikille, toivottavasti pian nähdään vauvapuolella!

t. Triina ja ihana pikku tuhertaja 13pvä

Piipahdan äkkiä. Yritähän jaksaa utelut, Helinä... Rasittavaa silti moinen, varmasti. :P Kuitenkin varmaan ilmoitata sukulaisille, kun jotain tapahtuu. Toisaalta, nuo tulevat isovanhemmat ovat vähän tuollaisia, malttamattomia. Meillä pitää nyt soittaa toiseen mummulaan a i n a neuvolakäyntien jälkeen ja kertoa, että kaikki on ok. ;) Mutta onhan se kiva, että joku on kiinnostunut ja välittää. Koska siitä kai teilläkin noissa kyselyissä perimmiltään on kyse.



Hauska tuo arvailulista. Yllättävän samankaltaisia mielikuvia on minullekin palstailijoista tullut. Etenkin Hiliman ja Pääskyn hahmot ovat ihan samanlaisina minulla mielessä. :) Niin ja Helinä on minun mielestäni jostain syystä vaalea (tai punertavatukkainen), puolipitkähiuksinen ja keskimittainen ja kiinnittää selkeästi huomiota ulkonäköönsä ja pukeutumiseensa. Älä kysy miksi...



Ajattelin vaan tuolla opiskelukysymyksellä, kun Lahdessa siinä tietyssä opinahjossa, missä minä olen opiskellut ihan toista alaa kuin mitä työkseni olen tehnyt, on myös sisustajakoulutus. ;) Lahdessa kyllä pitäisi jossain vaiheessa tulla käväisemään, koska paras ystäväni asuu siellä emmekä ole nähneet piiiiitkään aikaan.



Jymyn joulukoristetehdas kuulostaa tosi hauskalta. :) Ihania muksuja sinulla. Mutta siirryn välillä vauvapuolelle...



-kirahvikarahvi ja Soli (pihalla nukkumassa)-

Yskin hiivatti koko yön niin että yhdessä välissä valvoin kolme tuntia putkeen. Että hatutti! Tänä aamuna soitin terv.keskukseen ja sain ajan puoli viideksi. Nyt on pakko saada jotain apua tähän tautiin tai alan purra vastaantulevia ihmisiä nilkkaan!



Hehee, oli ihana lukea Helinän mielikuvia... Mulla on itselläni aika hatarat mielikuvat vielä kenestäkään, mutta Pääskystä ajattelin jotenkin samaan malliin kuin Helinä. Kirahvia kävin eilen kurkkaamassa Aamulehden nettisivulta (tietysti, uteliaisuus on ykkösominaisuuksiani!) ja oli ihan sellainen olo että kuva sopi oikein hyvin Kirahviin. Ei tullu yhtään sellanen olo kuin vaikka jostain radioäänistä, jotka sitten näkee joskus yllättäen telkkarissa, että ei herrajjestas, ei tolla äänellä voi olla tommosta naamavärkkiä! :-D Pääsky, en tiedä oonko niin kauheen räväkkä, mutta noh, en ainakaan hiljainen, ainakaan tuttujen seurassa, ja vaikka ite en mielestäni oo " nopea käänteissäni" niin tätä kyllä muut väittävät minusta, niin että kai siinä jotain perää on. (Ai muuten, Kirahvi, kerroit että ootte molemmat tosi pitkiä - hymyilytti, kun äkkiä tajusin mistä toi sun nimimerkki tulee!)



Helinän kypsymistä uteluihin ymmärrän paremmin kuin hyvin. Esikoista oottaessa teki mieli ripustaa kyltti kaulaan kun lähti kauppaan tai jonnekin: " Ei, kuten näet, en ole vieläkään jakaantunut. Älä siis kysy."



Täällä on viitisen astetta pakkasta ja aurinko paistaa. Ois aivan ihana päivä, ellei tätä tautia olisi. Ja nyt alkaa olla jo kiire toipua, sillä meille järkätään pikkujätkän lastenkutsut lauantaina ja sukulaiset tulee kakun ja kahvin toivossa sunnuntaina. Voi apua... Hei, muuten, hyviä ohjelmaideoita otetaan SUURELLA KIITOLLISUUDELLA vastaan, mitä tulee 8-vuotiaan pikkupojan synttäreihin. Kilpailuja ja muuta puuhaa, me ollaan isännän kanssa ihan kylmässä hiessä kun ajatellaan sitä kahta tuntia villikkojen keskellä.



Ja kiitti kaikille, kun ootte jaksaneet sietää mun tautiruikutusta ja tsempata mua!

t. Bonita 17+5

paranemisia ja mainnitsinko että olet mielikuvissani energinen.. tässä siis juhlavihkkejä:



ww.mll.fi ja sieltä valikosta leikkipaikka



ja tässä pari leikkiä,



Tikittävä pommi

Piilota munakello asuntoon ja anna lasten etsiä tikittävää pommia. Tavoite on löytää kello ennen ajan loppumista. Kellon löytäneelle lapselle annetaan pikkulahja.

Ötökänlento

Hanki kumisia ötököitä ja anna vieraiden valita mieleisensä. Merkitse heittopaikka maahan ympyrällä ja pyydä lapsia heittämään ötököitä tarkkuusheitetään puolillaan olevaan vesiämpäriin muutaman metrin päästä. Tarkimmin ötökkäänsä lennättänyt vieras voittaa!

Muurahaistenmetsästys

Tulosta arkillinen muurahaisen kuvia, leikkaa irti ja piilota juhlahuoneeseen. Eniten muurahaisia löytänyt voittaa.



Voisit ehkä aloitta noista muurahaisten leikkaamisesta....heh..;))))

Mulla on ollut melkein maha kipeenä, kun oon ajatellut että mitä turskattia sitä keksis tammikuun lopussa oleville 6-vuotissynttäreille, joihin on tulossa iso kasa erittäin energisiä poikia. Kun oon jo visioinut, että oon isomahainen ja supisteluherkkä + edelleen suht äkäinen ja lyhytpinnainen maatuska silloin. Tulostan ton sun viestin ja laitan talteen!!! Ja käyn taatusti tuolla MLL:n sivulla.



Olin ite jo jonain yön pimeänä hetkenä keksinyt, että jos virittäis jotain aarteenetsinnän tyyppistä _ulos_, siis umpihankeen toivottavasti ja pilkkopimeään... Lyhtyjä tai heijastimia roikkumaan puiden oksiin ja pojille taskulamput kouraan... Mut sitten mietin että miten ihmeessä sen organisoi, kun kaikille pitää pukea ne talvivaatteet päälle, ja kuka sitten kykkii pihalla katsomassa että herrat ei innoissaan porhalla metsään ja katoa tuonne Nuuksion erämaahan... Jne jne. Toinen vaihtari olis kehitellä samantapainen pilkkopimeä rata kellariin, siis taskulampputouhuna taas... Mut siellä puolestaan on niin sotkuista ja vaarallista (kaikenlaista pitkin poikin sirkkelistä agregaattiin) että ensiksi pitäis tehdä turvallisuustarkastus ja koekäyttö ennen kuin vieraita mukuloita vois päästää sinne törmäilemään. ;o)



Mullakaan ei oo vielä kovin ihmeellisiä mielikuvia palstalaisista, mutta Bonitan olin ajatellut aika samantapaiseksi kuin mitä Pääsky kuvaili. Sanavalmis, nopea, hauska... Rauhalliseksi ja lapsirakkaaksi olen kuvitellut teidät muut kultaiset, minä en sellainen taida tällä hetkellä olla, ainakaan jos kysytään meidän muksuilta. ;-) Mul kyl on tumma mut ihan lyhyt tukka, ja oon pitkänenäinen kuikelo, joka tällä hetkellä on sukkula-mallia - - kun toi keskivartalo ja tissit on laajentuneet melkoisesti mutta pää pysynyt pienenä ja jalat laihoina. ;-D Mun julkikuvani on kieltämättä rauhallinen ja tehokas, mut kotiväki tuntee kyllä nahoissaan että rauhallisuus on pelkkää pintaa... Tosiasiassa oon valitettavan herkästi ärtyvää tyyppiä.



No nyt toi koristetehdas alkaa olla selvästi saneeraustunnelmissa, pitää mennä hätiin ja laittaa työläisille jotain purtavaa...



Hyvää päivänjatkoa!

Hui! Lensiköhän taas tuo otsake jonnekin huitsin nevadaan!?? Hitsi kun ei pitäis sormiaan tyrkätä tuonne enterille mutta menevät sinne jotenkin ihan huomaamatta. Pirskales!

Ensinnäkin kiitti kovasti teidän kokemuksista liinojen ja kestovaippojen parissa. On se todellakin aikamoinen vaippaviidakko niinkuin joku teistä sanoi. Huomenna menen käymään kummitytön perheessä ja saan sieltä ainakin jotain tuomista ja täytyy sitten katsoa mitä hankin.

Hauska tuo teidän alkuunpanema mielikuvakisa! Täytyy myöntää että itse en ole kovinkaan tarkkaan aattellut miltä kukin näyttää kun olen sen verta harvakseltaan täällä piipahdellut. Hilimasta kyllä muistan aatelleeni niistä sen kesäsistä marjanpoimintareissuista kuinka se siellä ehtoisana emäntänä punainen ruutuliina kutreillaan kyykkii milloin milläkin marjamättäällä. Kirahvistakin oli kyllä aika kuvan tapainen mielikuva, jostain kumman syystä mun mielikuvissa olisit ollut kyllä punahiuksinen :)

Niiskusta en tiedä 8joku kun sanoi että menee nimimerkkien samankaltaisuuden takia sekaisin) mutta minä olen melko tumma ja keskimittainen tallaaja. Nenäkäs yksilö, siis enemmänkin ihan fyysisiltä ominaisuuksiltani.

Täälläkin on jo joulunodotusta ilmassa! Täytyyhän tässä jotain sijaisodottaa kun vauvakin antaa odotuttaa kuitenkin. Minä oon miehen suosiollisella avustuksella tehnyt piparitähtiä mistä väsätään sitten kuusia lahjoiksi muille. Nyt on kolmas tuotantovuosi menossa ja tehtailu täytyi aloittaa ajoissa jotta ehditään. Lähipiiristä kun on tilauksia jo sadellut ;) Kummityttökin kyseli jo huolestuneena josko tänä vuonna tulee piparikuusta ollenkaan - mutta ei huolta ei murhetta, sain juuri koristeltua yhden yksilön huomista varten.

Kirahvi: kumma muuten mutta meilläkin tuo pikkuneitikoira veteli takamustaan mattoihin ja käytin sen viime viikolla lääkärissäkin (ja itselläni oli ihan hirveä räkätauti, mutta siihen en sieltä droppia saanut). Epäilin anaalirauhastulehdusta ja oli siellä pikkuisen ' tyhjättävää' mutta lääkäri sanoi että koira on onnistunut ilmeisesti itse tyhjäämään jo aika hyvin. SIIS MEIDÄN MATTOIHIN! Tosi kivaa, ostettiin just syksyllä paperi-puuvillalankamatot mun astmani takia ja nyt tuo neidinrotjake on sitten ilmeisesti viilettänyt persus maassa siellä sun täällä. Vieläkin se satunnaisesti vetelee takamustaan mutta lopettaa kyllä kun komentaa. Annettiin varmuuden vuoksi vielä matokuuritkin kumpaisellekin hurttaselle.



Omasta navasta sen verran että viime yönä olin aikas satavarma että oli oikeita suppareita. Heräsin neljän aikaan tuntemuksiin ja valvoskelin sitten viiteen, mutta eipä ne siitä jatkuneet. Että odottelu jatkukoon....



Jaksamista kaikille, kyselyiden ja muiden kanssa!!!



terkuin,

Ninni , 36+ ....enpäs muuten muistakkaan paljonko päälle....

Nyt sai vauva ruokaa ja minä pätin kokeilla lypsyä, jos sillä saisin maitoa lisää herumaan. Eipä tuota hirveästi tullut, mutta katsotaan auttaisiko. Tyttö on syönyt vähän heikosti muutaman päivän. Tahtoo nukahdella tisille turhan äkkiä. Muuten on kyllä hyvinkin pirteä..



Niin Ninnille... Sinänsä mielikuvasti punatukkaisesta Kirahvista ei ole vallan väärä. Suurimman osan aikuisikääni olen käynyt punaisella väripurkilla. Nyt on vain jotenkin tuo ulkonäköpuoli aika lailla retuperällä noin yleensäkin. :P Hauska oli kuulla myös sinun kuvailusi ulkonäöstäsi... Sitä minä vaan ihmettelen, että miten mies ja minä olemme saaneet aikaiseksi tuollaisen kultakutrin? Kun kumpikin meistä on enemmänkin mallia maantienväri luonnostaan.



meillä hauvalla oli kuin olikin anaalirauhastulehdus. Mies on yleensä saanut mokomat tyhjenneltyä, mutta nyt oli lääkärin mukaan tosi sitkeässä. :P Joten antibioottia menee. Ihmetyttää vain, kun yleensä tukin vetelee peppuaan maata vasten rauhasten ollessa tukossa, mutta nyt ei ole moista juurikaan tehnyt. Olisivatko jo niin kipeät olleet? Ja meillä juuttimatto on ehdoton suosikkialusta moiselle harrastukselle. :Ei kiva.



Meillä ei ole jouluvalmisteluja edes ajateltu... Emme edes tiedä, missä olemme joulun. Hui hai. Katsotaan. Joulukirkkoon en kyllä noin pienen kanssa taida haluta palelemaan... Miehen suku käy ja olen uskonnottomuudestani huolimatta mennyt kyllä mukaan aiemmin. Mutta pitää katsoa sitä sitten lähempänä. Sain minä siskolta piparireseptin, jolla hän tekee aivan ihania pipareita. Epäilen vaan, että teen taas pahvinpaloja kuten edellisinäkin jouluina. ;) Mutta nuo piparikuuset kyllä kuulostavat kivoilta...



Nukkuisi nyt kunnolla tuo lapsukaiseni. On vieressä sitterissä ja havahtuu jatkuvasti. Tuota nukkuminen tuppaa olemaan aina päiväsaikaan. Paitsi vaunuissa pihalla... Voisi tietenkin olla järkevää tunkea neiti nytkin sinne. No, olisi kai pitänyt tehdä se jo aiemmin...

Pakko kirjoittaa vielä tänää, kun jouduin sitten näin loppusuoralla kokemaan tälläisenkin paskan päivän...



Menin neuvolaan. Kerroin tästä epäilystäni lapsivede/valkovuodon epämääräisyydestä. Neuvolan täti laittoi lähetteen keskussairaalaan. Kirjoitti, vielä sen suuntaisen, että vali-vali. Kun on kauheet turvotukset,äiti on väsynyt,verenpaineet korkeet (olleet koko rask.ajan matalat),univaikeuksia,vähäiset liikkeet ja tosiaan lapsiveden tihkumisen epäily sekä taas tälläkertaa isontuntuinen lapsi. Sitten vielä valisti muo miten tehdä, että ne käynnistäisi jo tänään. Olin ihan paniikissa. En ollu oikeesti varma oliko lapsivettä vai mitä, mutta koska neuvolantäti kehoitti, että pääsisin synnyttämään niin eikun ukko pois töistä ja heittämään muo keskussairaalaan lähete kädessä.



Menin äippäpolille. Ne laittoi mut käyrään, jossa tyyppi oli taas kovin vilkkaan oloinen. Eli loistava liikkeet.Sitten kätilö tuli sanomaan, että joudun vähän odottelemaan kun joku lääkäri jäi saikulle ja nyt on synnytyssalin puolellakin hässäkät. Odotin kiltisi vuoroani lääkärille.

Sitten kutsuttiin sisään. Erittäin kiireisen ja napakan oloinen keskiikänen naislääkäri aloitti keskustelun asiallisesti. " Haluaisit siis synnyttämään" . Tähän vastasin vaan " Olisihan se jo aika kiva juttu.." En kerennyt sen enempää pyydellä/anella käynnistystä kun alkoi kovaääninen kalkatus. " Ei todellakaan noilla viikoilla käynnistetä, se ei ole äidin eikä lapsen edun mukaista,voi johtaa lisääntyvään lapsikuolleisuuteen jopa tästä on tutkimuksia" paasaamalla paasasi kovaan ääneen, siihen väliin ei meikäläisellä ollut mitään mahdollisuutta sanoa sanaakaan mistään väsymyksestä saati turvotuksesta.



Sitten tutki pikasesti ultralla ja silmämääräisesti, että lapsi voi hyvin.

Antoi siitä painoarvoin 3,5 kg. Sanoin siihen että oli ko. painoinen jo 3 vkoa sitten (ylikin) Tähän lääkäri alkoi huutaa kovaan ääneen, ettei näihin ole luottaminen!Jokainen mittaaja saa omat arvonsa jne..Että ne on täysin epäluotettavia. Ei tällä varjolla käynnistellä, että paino on pysynyt samana kolme viikkoa, se on täyttä puppua..



Ja koko aikana minä en ollut sanonut sanaakaan käynnistämisestä.



Yleensä puheliaana ja ulospäinsuuntautuneena ihmisenä menin täysin lukkoon tämän törkeän huutamisen edessä, enkä sanonut juuri sanaakaan koko käynnillä.

Tämä nainen vielä sanoi, että ensimmäinen yliaikakontrolli on 41+5 vkolla ja vasta toisella (josta en tiedä edes milloin on-ehkä viikolla 52?) käynnistetään .



Tällä käynnillä menetin ensi viikon ma yliaika kontrollini ja uutta aikaa ei sovittu. Lähdin huoneesta vähin äänin ja itku tuli jo käytävällä.



Nyt ei tee mieli soittaa edes neuvolaan ja sopia uutta käytniä. Ja uhmapäissäni päätin, että en todellakaan mene sairaalaan kun sitten vasta kun lapsen pää on jalkojen välissä.



Aivan kaamea kokemus.



Snif.



Ja viikojahan oli vasta 40+3



Sori vuodatus.

Tollasta ei kyllä tarttis kenenkään kokea sairaalassa, varsinkin kun raskaana on muutenkin herkemmällä tuulella.

Oli kyllä äly hyvä toi sun heittos viikosta 52, oli pakko nauraa ääneen.

Jaksamisia.



Mulla oli sokerirasitustestinarvot ihan normaalit, joten saamme varmaan vaan elefantin(kärsähän kyllä jo näkyi rakenneultrassa), kun se jo viikolla 26 on 1,5 kg.



niisku 26+1

Jopas oli asiaton lääkäri sulla! eikä siis ees tehnyt mitään lapsivesitestiä? Sen tihkumisen saa helpolla tikkutestillä selväksi. Kyllä ne p*** vie vois luottaa neuvolan ammattitaitoon ja siihen, että ne on ko. odottajaa seuranneet koko raskauden ajan ja osaavat omalla kokemuksellaan kyllä nähdä, milloin on aihetta lähettää polille ja milloin ei.



Nyt sulle pitäis keksiä jotain oikeesti mukavaa täksi illaksi... Kynttilät palamaan, joku hömppäsarja telkkarista, hyvää syötävää, villasukat jalkaan... No noi nyt on ihan naurettavia yrityksiä, mutten tähän hätään muutakaan keksi (kuopus nappas just hiiren ja kohta se painaa entteriä...)



Koita jaksella t. Jymy (hengessä mukana)

Helinä, otan osaa...Tuo kuulosti kyllä erittäin ikävältä käynniltä! Sattuipas todella epäystävällinen lääkäri!

Eikö muuten tutkittu tuota lapsivesiasiaa ollenkaan, senhän takia lähdit ymmärtääkseni sinne sairaalaan? Ymmärrän kyllä, että tuollainen käynti lähinnä vaikuttaa siihen, että tulee sellainen olo, että mitä harvemmin on niitä käyntejä, sitä parempi! Lääkärillä taisi kyllä olla erittäin huono päivä, tosi ikävää vain että sinä jouduit kärsimään siitä!



Yliaikaiskontrolleista...en tiedä, miten muualla päin Suomea toimitaan, mutta täällä pääkaupunkiseudulla on sellainen käytäntö, että ensimmäinen yliaikaiskontrolli on, kun lasketusta päivästä on mennyt 10 päivää(eli 41+3). Jos tämä päivä on viikonloppuna, niin silloin siirtyy 11 päivään. Muutama vuosi sitten minulle kävi näin, ja tämän takia kävin kontrollissa rv 41+4(ja silloinhan sanottiin, että mitään ei tehdä(eli ei käynnistetä) ennen kuin rv 42 on täynnä-ja myöskään silloin ei vielä, jos kaikki edelleen näyttää hyvältä. Mutta seuraava kontrolli olisi ollut 3 päivää tämän jälkeen(tasan rv 42), mikäli synnytys ei olisi alkanut. Ja silloin olisi jo harkittu osastolle ottoa ja mahd. kypsentämistä....



Mutta- olen kyllä kuullut, että eri lääkäreillä on hieman eri asenne tuossa käynnistämisasiassakin. Ja joissakin tapauksissa äidin omat toiveetkin otetaan huomioon....

Voimia voimia voimia! Pystytkö jotenkin hemmottelemaan itseäsi, voiko esim.mies hankkia jotain herkkuja illaksi, kauniita kukkia, voitko kuunnella lempimusiikkiasi, mitä vaan...? Tuollaisen koettelemuksen jälkeen olisi hyvää saada usko taas siihen, että vielä löytyy paljon hyvää ja kaunista...

Tosi ikävää, että tuohon lääkäriammattiin osuu välillä niitä kaikkein epäpsykologisempiä ihmisiä, jotka päästävät suustaan suunnilleen mitä vain.



Kun mietin näitä pelkopolikäyntejä, mitkä minulla on takana, voin vain tällä kertaa todeta, että huonompia käyntejä, joista olen lähtenyt itku kurkussa ja entistä pelokkaampana, on ollut enemmän kun niitä hyviä. Jotain selvästi mättää, kun vielä raskauden loppuvaiheessa makaan öisin unettomana ja laadin päässäni oman testamentin. Eli nämä lääkärit ketkä ovat kuvailleet aika yksityiskohtaisesti minulle sektion erilaisia komplikaatioita jotka johtavat äidin kuolemaan, ovat kyllä saaneet minut tuntemaan, että minulla ei ole minkäänlaista turvallista tapaa saada tätä lasta ulos. Välillä mietin, miten uskalsinkaan unelmoida vielä lapsesta, kun toisessa päässä on kuitenkin tämä välttämätön, eli lapsi pitää saada ulos jollakin tapaa...



terveisin, kasperina

(rv 39+1 tai 39+3, riippuen hieman siitä, laskeeko

neuvola vai sairaala)



PS oli hauskaa lukea mielikuvista...Ei kyllä minun kohdallani osunut ihan nappiin(olen lyhyt ja aika vaalea), mutta ei se mitään.



PPS Supermamille Onnittelut!



Ja terveisiä kaikille kultaisille!

Tuli vielä mieleen, että pistitkö sen lääkärin nimen talteen? Eli jos vain mahdollista, voisit varmistaa etukäteen, että jos menet vielä kontrolliin, olisi varmasti sitten joku toinen ihminen vastassa. Koska eihän tuollaiselle voi mennä yliaikaiskontrolliin, todella ikävää jos käynneillä ruvetaan pelottelemaan riskeistä ja paasaamaan(niin kuin sinulle nyt kävi:(. Ja jos ei otettu lapsivesikoe, niin käy ihmeessä uudestaan, mikäli asia jää sinua vaivaamaan, mutta tosiaan, pyydä, että saat jonkun toisen lääkärin tai sitten vaan tapailet kätilön, joka käsittääkseni voi ottaa sen kokeen.



Jaksamista! t. kasperina, (jonka tekstit jo kerran " pakenivat" ja ohjelma zippasi...mutta onneksi ne löytyivät taas)

Voi Helinä, kuulosti TOSI kaamealta toi sun äippäpolikokemus! Ihan kuulosti toi muija siltä kuin pahamaineinen Reetta Uusitalo Porista, en ole moista kailottajaa luullut muualla olevan! Sanoisin suorastaan että törkeää kohtelua, jos vähänkään voimat riittäisi, tekisin sinuna valituksen, mutta voi olla, että tossa jamassa ne voimat ei riitä. Ota nyt taivaan tähden selvää siitä lapsivedestä huomenna, kyllä ne sen yleensä pystyy neuvolassakin " tikuttamaan" että onko vai eikö!



Pääsky, kiitos ihan hirveesti niistä lastenkutsuvinkeistä!!! Heti otettiin mukaan suunnitelmiin aikapommit ja muut. Noi esikon synttärit on aina niin pal helpommat järkättävät, kun ne on heinäkuussa ja meillä on iso puutarha, niin muksut saa sinne aina juoksemaan ja pelailemaan kaikkea. Nää marraskuiset kekkerit on paljon hankalammat ohjelmiston kannalta.



Kävin lääkärissä tossa iltapäivällä ja sain kuin sainkin lääkekuurin keuhkoputkentulehdukseen. Mua ei oikeestaan rassaa yhtään napsia antibiootteja, paljon enempi rassasi se viimeöinen valvominen kun yskin niin että hiki tippui nenänpäästä. Molempien edellisten tenavien odotusaikana olen kans joutunut kuurille, eikä niistä ton pöljempiä ole tullut, joten nyt vaan napsin kuurin kiltisti ja odotan toipuvani.



Oliko se nyt Kasperiina joka tässä just edellä pohti pelkopolikäyntejään (harmi kun tässä viestiä kirjotellessa ei näe niitä muitten kirjoituksia enää, menee vähän mutu-tuntumalle että kuka sanoikaan mitäkin). Voin kuule vakuuttaa, että homma menee IHAN HYVIN. Mulla on takana kaks hyvin erilaista synnytystä, esikosta 16h + epiduraali, ja pikkujätkästä 6h+ilokaasua, ja niin vaan selvittiin molemmista eikä traumoja jäänyt. Rankkaa hommaahan se on, mutta nykyään on niin loistavat kivunlievitykset, että ei siellä todellakaan oikeesti oo hätää. Ja vaikka synnytyksen aikana voi välillä ajatellakin, että ei muulla väliä kunhan tää loppuis, niin se pikkunyytti jonka sieltä saat on NIIN ihana, että siinä olis saman tien valmis tekemään homman uusiksi jos tilanne sitä vaatisi. On se ihme juttu, se pieni olento, se huumaa pään niin ettei muuta enää tajua.

terkkuilee Bonita

Olihan varsinainen lääkäri taas... Välillä tuntuu, että voisivat lääkärikoulutukseenkin edes jonkinlaisia soveltuvuustestejä laittaa. Ilmeisesti laskutaito ja hyvä muisti piisaavat pitkälle. Viis sosiaalisista kyvyistä. :P



Varmasti oli mieli paha tuollaisen kohtelun jälkeen. Jotenkin luulisi jo tuolla työskentelevän ihmisen tietävän, että raskauden loppupuolella ihminen on vielä normaaliakin herkemmässä tilassa, ja ottavan sen kohtelussa huomioon. Asiat voi sanoa nätistikin...



Mutta yritä jaksaa ja mene nyt kuitenkin kaikesta ikävästä huolimatta ihan ajoissa sairaalaan, kun se aika (pian) koittaa. Lohtuhaalaus täältä.

Olipas lääkärillä huono päivä! Minä, tavallisesti sanavalmis ihminen, reagoin tuollaiseen ihan samalla tavalla, eli mykistyn täysin ja itken heti oven ulkopuolella...



En tiedä toimisiko siellä, mutta täällä korvessa kun ä-poli on auki vain virka-aikaan, niin minähän kävin viikkoa ennen laskettua päivää siellä synnytysosastolla. Soitin siis vaan ovikelloa ja kävelin sisään. Kätilö kyseli että synnyttämäänkö tulit, johon totesin, etten ole siitä ihan varma, katso sinä ammatti-ihmisenä, kun on supistellut aika paljon. Se pisti käyrille ja teki sisätutkimuksen ja varmasti oli testannu lapsivedetkin. Kotiinhan sieltä sitten tultiin, mutta.. Tuli vaan mieleen, että milloin sillä hirmuliskolla loppuu työt, että jospa menisit ilman lähetettä suoraan sinne tyrkylle, kyllähän tuo lapsivesiasia nyt joutais tarkistaa! Ainahan sitä voi tyhmänä mennä, että kyllä mua kotona supisteli....



Tsemppiä sulle, kyllä se sieltä tulee. Teille on vaan tulossa harvinaisen terävä lapsi, jolla on tarkat kriteerit synttäripäivän suhteen... Meidän esikoinen syntyi 2 viikkoo yli ja on ihan huippulahjakas yksilö.



Pääsky

Minullakin synnytys oli ihan oikeasti hirmuisen kaunis ja hyvä kokemus. En ymmärrä tuollaista pelottelua pelkopolilla. Kun eihän sen oikeastaan ole väliä miten se lapsi ulos tulee, kunhan tulee. Ja jos ätiä oikeasti pelottaa, pitää mielestäni myöntää keisarinleikkaus tuosta syystä ilman hirvetä uhkailuja. Mutta kuten sanottu, useimmiten kai tuo alatiesynnyts on ihan hyvä kokemus. Jostain syystä niistä hurjista jutuista puhutaan enemmän.. Kukapa nyt viitsisi selitellä kovin kauaa sitä, että mitään dramaattista tai kamalaa ei tapahtunut. ;) Ja tosiaa, nykyisin tuo kivunlievitys on kyllä tehokasta ja ainakin minä sain lähestulkoon kaikkea mahdollista ynnä mahdotonta lievitystä...

Ihana saada tukea!! Olette kaikki TOSI ihania ihmisiä.

Olen kiitollinen, siitä että on olemassa tällainen palsta jossa ihmiset ymmärtää oikeesti toisiaan!!!



Tosiaan se " piru" ei edes testannut sitä oliko kyseessä lapsivesi vai ei. Eli mitään näytettä ei otettu.Olen pitkin iltaa itkeskellyt sitä, mutta onneksi tosta ukostakin on löynyt lohduttajan vikaa. Lupasi mulle, että tää syntyy ihan pikapuolin ;-)) (hän tietää kuulemma) ja huomena soitan neuvolaan.



Isot halit teille kaikille ihanille ja ymmärtäväisille ihmisille!!!



Helinä ja kämppänsä lunastanut masuvauva