Milloin olette ekaa kertaa antanut karkkia lapselle?

Meillä ei ole mitään karkkipäivää, eikä itseasiassa olla ikinä karkkia vielä annettukkaan neitoselle. Suklaata on kyllä saanut maistaa äitin patukasta ;) Ja suklaahan on herkuista parasta hampaille kun se sulaa eikä jää tekemään reikiä...

Jos ollaan synttäreillä tai muissa juhlissa niin kyllä pikkuinen saa kaakkua ja keksejä.



Meillä syödään terveellisesti ja jälkiruokana on useimmiten hedelmiä mutta en usko että se tekee kelleen pahaa jos sillon tällön saa vähän herkkua :)

Karkkiaskia, karkkipussia ei ole saanut koskaan, mutta ei ole kyllä pyytänytkään. Suklaata sai jouluna ja joskus kekseissä. Pullaa, kakkua, jäätelöä on saanut kotona ja kylässä, kun on tarjolla ollut. Jos tarjolla on karkkia, hän ei ota, kun ei ole tottunut saamaan.

Olemme ajatelleet, että saa sitten, kun osaa itse vaatia. Limsa kuuluu samaan sarjaan.

Näin onnistuu esikoisen kanssa, en tiedä, miten sitten, jos lapsia on useampia.

mutta tossa 2 vuotiaana alkoi enemmän ite haluta ja nyt syö kerran viikossa namuja.ikää 2v5kk

karkkia ei edes suklaata. Yritämme pitää ainakin 3-vuotiaaksi näin.

Esikoinen sai ekan kerran suklaata 2v2kk iässä. Nyt on 4.5 v ja saattaa joskus pyytää karkkia, mutta tahti on sellaista 1x/kk tai harvemmin. Aika usein pyytäessään saa karkin tai kaksi.



Keskimmäinen on nyt 2v1kk eikä ole karkkia saanut yhtään. Vasta 2 v tuntumassa (olikohan viikkoa vaille) sai ekan kerran maistaa suklaaJÄÄTELÖÄ ja suklaaKAKKUA. Siihen asti oli karkki- ja suklaapohjaiset ja/tai -lisukkeisetkin tuotteet kieltolistalla. Nyt saanee karkkia, jos itse pyytää, mutta en tarjoa.



Kolmannelle jatkuu sama linja. Eli meillä ei esikoinen ja seuraavat ole eri asemassa.

Tyttö saa karkkia/keksiä/rusinoita tms., jos on sellainen tilanne, että niitä on tarjolla esim. kylässä tai synttäreillä. Mitään karkkipäivää ei ole eikä karkkia osteta kotiin (äiti syö salassa ;)) Parempi ilman, mutta ei meillä ehdottomasti vastaankaan olla. Ylipäätään pyritään noudattamaan ruoka-aikoja ja välttämään napostelua.

Tää on sellanen pino, että sitä parempi äiti ja ihminen mitä myöhemmin lapsi on saanut karkkia maistaakseen. Kunnia ja ylistys, levitetään punainen matto voittajalle. No joo, meidän neiti sai joskus reilun vuoden ikäisenä maistaa. Poika ei ole vielä saanut, ikää 5kk ;-)

Meidän poitsu oli varmaankin jotain vuoden korvilla. Muistelen, että jonkun kaverin 1v synttäreillä oli karkkia. Ja sitten on annettu sen jälkeen Niiskuneiti-xylitolpastilleja. Joskus 2v tai vähän ennen poika kyllä keksi karkkien ihanuuden eli sen jälkeen kärttämistä on enemmän ja vähemmän - nykyään lähes päivittäin (2v4kk) mutta se ei tarkoita sitä että karkkia saisi joka päivä. Meillä ei olla kovin tarkkoja tällaisten asioiden suhteen (huono äiti, joo joo, mutta huono äiti syö itsekin liikaa karkkia)...

Ihan mielenkiinnosta kyselen, että miksi aikaisempi kirjoittaja kielsi lapselta juuri suklaakakun ja -jäätelön (eli ilmeisesti jätski ja kakku eivät sinänsä olleet kiellettyjen listalla)? Onko suklaassa jotain erityisen vältettävää? Itse olen nimittäin ajatellut (ihan tunnepohjalta, ei perustu mihinkään viralliseen tietoon) että suklaa olisi parempi kuin esim. karkit, siis jotenkin " luonnollisempaa" ja vähemmän lisäaineita sisältävää.



Miten olette välttäneet sen, että jopa pari vuotiaat eivät ole saaneet mitään herkkuja? Meillä ainakin isovanhempien luona katsottaisiin tosi kieroon, jos eivät saisi antaa lapselle keksiä tai suklaata. En ole jaksanut olla niin niuho, että nostaisin parista suklaanpalasta metelin. Jotenkin tuntuu, että kohtuus kaikessa on parasta. Voiko oikeasti olla mitenkään haitallista, jos taaperoikäinen saa silloin tällöin herkkuja kohtuumäärin, siis palan tai kaksi suklaata mutta ei enempää kerralla? Ei varmaan vaikuta tulevaan herkkujen kulutukseen, muutakuin ehkä niin, että herkut eivät ole niin ihmeellisiä ja kiellettyjä, että niitä pitäisi sitten hulluntavalla mättää kun kerrankin saa.

Eli tyttö 2,5 v saanut muutaman kerran karkkia, ensimmäinen kosketus taisi olla joku suklaapala vähän alle 2-vuotiaana. Ja jouluna sitten saikin syödä useamman konvehdin.... ja tunki 4 palaa samalla kertaa suuhun :) Tais riittää vähäksi aikaa...



Karkkipäivää meillä ei ole, ja toivottavasti ei vaatimusta siihen vielä pitkään aikaan. Mutta Veera-J:n tekstiin yhdyn siinä että minustakaan ei herkuista pitäisi tehdä mitään " ihmeellistä ja erikoista" , sillä silloinhan se lasta ainakin kiinnostaa.

Mummit ja kummit joskus antaa muutaman hedelmäkarkin tytölle, ja ihan ok.



Mutta siihen olen ihan tyytyväinen että ei vielä neitiä niin paljon herkut (nimenomaan karkit ja suklaa) kiinnosta, etteikö niitä voisi korvata jollain muulla, kuten hedelmillä.

Ehkä joskus vajaa 2-vuotiaana. Alkuun oltiin melko tarkkoja siitä, että lapsi ei saa yhtäkään karkkia. Enkä tiedä miksi näin - ehkä se oli olevinaan jonkinlainen hieno saavutus, että lapsi ei ole maistanut karkkia tiettyyn ikään mennessä. Jälkeenpäin ajatellen, se on kyllä mielestäni ihan yksi hailee kokonaisuuden kannalta, milloin se ensimmäinen maistelukerta on (vauvaiän jälkeen, tietysti). Meillä 3-v. saa karkkia silloin, kun tarjolla on. Karkkipäivää ei ole eikä vähään aikaan tulekaan. Kaupassa ei karkkia kinuta ja vaikka näin kävisi, niin se olen kuitenkin minä joka sen ostopäätöksen tekee.

on saanut elämänsä aikana 2 makeista. Nämä ovat olleet parturin antamia palkkioita hyvin hoidetun hiustenleikkuun jälkeen. Poika on kyllä mutustanut nämä " parturiherkut" ilomielin, mutta ei edelleenkään tiedä, mitä karkki on. Siksi emme sitä hänelle myöskään anna ja pyrimme siihen, ettei muutkaan (esim. isovanhemmat) antaisi. Ihan viime aikoina poika on alkanut karkkihyllyjen kohdalla kyselemään, mitä ne ovat, eli jossain vaihessa varmaan astuu karkit meidänkin arkeemme.

No, itse olen antanut esikoiselle ekaa kertaa 1v. synttäreillään keksiä jne. Silloin sai myös maistaa suklaata ekaa kertaa keksin seassa.

Siitä sitte epäsäännöllisen säännöllisesti meillä otettiin ns. herkku/karkkipvä lauantaina käyttöön, mikä ei toki pitänyt sisällä määrällisesti juuri mitään mutta tulipahan sitte lapsellekin 1 pvä vkossa jotain erityistä. JA tietenkin aina juhlissa ja synttäreillä sai myös maistaa.



Kuopus sai sitte jo selkeesti varhemmin satunnaisesti maistaa murun herkkua silloin tällöin, ja nyt kun ikää nuorimalla on 2,9v. niin karkkipvä on launataina myöskin, kuten esikoisellakin, lukuunottamatta edelleen juhlia ja synttäreitä.



Meillä vaarina on hammaslääkäri (mun isä) joka tutkii säännölliseen hampaita, ja hyvinä ovat pysyneet. Ei vaurioiden vaurioita ole vielä tullut, ja ei kuulemma tulekkaan kun hampaita hoidetaan hyvin.

Karkit kuulemma vähemmän tuhoavat hampaita kuin esim. tuoremehut ja sokeroidut mehut.

JA esim. maito ennen nukkumaan menoa on myös yksi pahimmasta päästä jos ei pese hampaita heti perään (tätähän tehdään paljon jo alle 1 vuotiailla).



mutta siis meillä syödään ja nautitaan karkeista ja ym herkuista ;D

Ei ole mitenkään kinunnut sen jälkeen. Aina välillä annan pikku murusen jos itsekin syön. Siis ihan palan, joka on lapsen sormenpään kokoinen. Ja vain yhden palan per kerta. Eli nyt 1v ikään tullessaan on saanut ehkä n. 5 kertaa karkkia maistaa. Ja ihan kaikenlaista karkkia, eikä vaan suklaata.

Mutta ei ole otettu tavaksi.