Voisitko kuvitella lapsesi käyttäytyvän näin? Miten reagoisit?
-menevän esiintymislavalle kesken esityksen?
-kiipeävän marketin kolikkolaitteeseen silloin kun toisen lapsi on siinä maksullisessa kyydissä?
Tällaista tuli vastaan kun oltiin reissussa Muumiesitystä katsomassa. Ihmettelin suuresti lähinnä vanhempia, sillä lasten käytös ei saanu aikaan minkäänlaista reaktiota. Kun lapsi kerran haluaa, niin lapsihan saa..?
Ihan hävetti niiden vanhempien puolesta, jotka KESKEN ESITYKSEN antaa lastensa kävellä pitkin näyttämöä. Eikö juuri tuollainen tilanne ole hyvä paikka opettaa miten teatterissa tai vastaavassa paikassa käyttäydytään? Taisi muumitkin olla hieman hämillään..
Ja sitten tuo toinen tapaus, oman lapseni riemu siitä, että pääsi koneen kyytiin vesittyi siihen kun joutui sanomaan mukaan änkeävälle täysin vieraalle lapselle " mun vuoro, mun vuoro" . Lapsen äiti katseli hymyillen kauempaa. Lopulta itse kielsin tätä lasta, jolloin äiti riensi pelastamaan oman kullannuppunsa mulkoillen mua vihaisesti.
Samanlaista käytöstä aikuisten osalta olen saanu esim Linnanmäellä kun vieras lapsi on laitteesta poistuttuaan juossut sinne jonon ohi uudestaan äidin vaan hymyillessä penkiltä. Sitten kun olen ihan nätisti sanonu lapselle, et kuule, mene jonon perälle, me ollaan jonotettu jo kauan ja on meidän vuoro" , äiti rientää paikalle ja käyttäytyy kuin olisin tehny suuren rikoksen hänen lastaan kohtaan.
Olenko tiukkapipo vai..? Mielestäni lapsillekin kuuluu opettaa käyttäytymissääntöjä, vai aikuisilleko niitä pitäisikin opettaa?
Kommentit (20)
Minusta teit lähinnä palveluksen lapselle ja hänen äidilleen kieltämällä. Minua ärsyttää tällaiset " hälläväliä" -linjan omaavat vanhemmat.
Tietenkin ihmisillä on eri käsitys asioista, mutta käytöstapoja pitäisi silti olla sen verran, ettei nyt toisten vuorolla tungeta sekaan tms.
jossa on useampi paikka - vaikka kyydistä maksaisinkin.
Sietäisi hävetä tuollaisten vanhempien. Minä, minä, minä ja muista viis.
Samaan kolikkolaitteeseen istumisesta voisi toki keskustella ennen kyydin alkua ja moni lapsi (ja maksava vanhempi) voisi suorastaan ilahtuakin seurasta. Monet lapset kuitenkin arastelevat vieraita lapsia eikä minun lapseni ainakaan tuollaisesta kutsumattomasta seurasta nauttisi.
Ei tulisi mieleenkään. Toki lapset saattavat saada päähänsä mitä merkillisimpiä ajatuksia mutta ei niitä kaikkia kyllä saa toteuttaa... Eli on täysin minun ajatusmaailmani vastaista.
Jos itse olen maksanut jonkun karusellilaitteen ja toinen lapsi katsoo vieressä niin luultavasti kysyn haluaako hänkin mukaan. Jos oma lapseni katsoo toista joka on karusellissa niin saa katsoa mutta mukaan ei kiipeä ellei toisen vanhemmat pyydä.
ja se vieras roikkui laidalla yrittäen tunkea oman lapseni syliin suunnilleen, kun viereen ei mahtunu..
ja mun mielestä näissä tapauksissa ei ole kyse siitä, et voi kauhea mitä lapsia, sillä lapsethan on käyttäytyny lapsille ominaisella tavalla, vaan ennemmin ajattelen, et voi kauhea mitä vanhempia :o)
Hirveän usein nykyään törmää ajatteluun, et oma lapsi saa tehdä suunnilleen mitä tahansa jos lapsi itse haluaa. " huokaus" Millaisia aikuisia näistä sit kasvaa..
mutta eipä ole onnistunut, kun meilläkin kunnioitetaan noita yleisiä käytöstapoja. Esityksissä ei olla vielä oltu, mutta mm. yksissä häissä sai vauhdilla kyydin ulos rauhoittumaan, kun rupesi säntäilemään ja kiipeilemään lavalle, jossa oli juonto ja ohjelma jatkumassa.. Vaikka olisi ollut tärkeä meidän vanhempien paikalla olla ja kivakin, niin pidimme paljon arvokkaampana juhlatilaisuuden juhlarauhaa. Sen sijaan vastaavissa tilanteissa olen nähnyt vanhempien antavan lastensa riehua.. ja riehua..
Jos joku tuolla tavalla koittaa samaan laitteeseen tunkea, niin jos ei vihjaisevasta katseesta tai kommentistani lapselle/vanhemmalle tapahdu mitään. niin yksinkertaisesti nostan lapsen pois ja kehoitan odottamaan vuoroaan. Ja tämän olen muuten kerran käytännössä tehnyt. Saman saa tehdä kuka vaan lapselleni, mutta enpä usko, että on tarvis.. ; )
- Tiina -
En tiedä minkäikäisestä lapsesta on kyse esimerkissäsi, mutta ei meillä ainakaan poika (2v4kk) saa riehua miten haluaa.
Siis ilman muuta esiintymislavalle ei mennä, kun siellä on esitys käynnissä. Tuollaisen pitäisi olla itsestään selvää vaikka kyseessä olisi lasten esityskin. Juuri kävimme katsomassa Titi-nallen konsertin ja olishan se ollut aika huippu jos lapsia olisi juoksennellut siellä lavalla (nooh, välillähän Riitta pyytää lapsia lavalle mutta se on eri juttu).
Ja tuo kolikkolaitejuttu, niin ei tietenkään ängetä toisen maksamaan kyytiin ilman lupaa. Varsinkin jos laite on yhden hengen. Tänään oltiin juuri leikkipaikassa (ostoskeskus) jossa noita on ja kyllä minä kävin nappaamassa pojan kiinni ja kerroin, että pitää odottaa vuoroa kun lähti näpelöimään laitetta jossa toinen oli VAIKKA kyseessä ei ollut edes se, että olisi ollut laitettu maksu, vaan toinen vaan istui siinä laitteessa.
Kolikkolaitteista muuten, niin meillä poika huutelee ja huuteli tänäänkin, että " tyttö istuu tähän viereen" =) Joten siis vaikka meillä maksetaan laite, niin viereen saa tulla, jos viereen mahtuu ja joku siihen haluaa, koska meillä poika tykkää siitä, että on " kaveri kyydissä" . Vaan silti en päästä häntä änkeämään muiden kyytiin.
Minusta et ole yhtään tiukkapipo! Itse en ole (vielä) törmännyt vastaaviin tilanteisiin 2,5-v. esikoisen kanssa, mutta kuullut olen näistä.
Itsestäni tuntuu uskomattomalta, että jotkut vanhemmat antavat lastensa käyttäytyä näin eivätkä näe siinä mitään väärää. Vanhemmillahan vastuu silloin on, minusta lasta on turha syytellä.
Kumpikaan em. ei ole hyväksyttävää käytöstä, mutta molemmat tilanteet ovat aika monelle lapselle harvinaisia. Meillä lapset pääsevät kuitenkin aika harvoin esityksiin (nekin lähinnä pvk kanssa) ja kolikkolaitteisiin.
Lapsien reagointia voi ola joskus vaikea ennakoida ja pienillä jaloilla pääsee lujaa ja kauas. Kun lisäksi on useampi lapsi vahdittavana on aikuisen/aikuisten valvontaa jakamassa moni.
Yllätyksiä sattuu lapsiperheessä (se lasten spontaanius niin ihanaa onkin) vaikka tenavat eivät olisikaan raivopäisesti ympärijuoksevia pikkuhirviöitä. Kyllä siinä vanhempaa usein viedään ja vain kovahermoiset kestävät mukana.
Erittäin harvoin on omalle kohdalle sattunut lasten taholta vakavasti paheksuttavaa käytöstä. Me aikuiset olemme asia erikseen, mutta lapsellekin pitäisi antaa aikaa oivaltaa asioita itse eikä vaatia millisekunnin reagointivastetta aikuisten neuvoihin.
Kyse olikin lähinnä siitä ettei aikuiset reagoinu lasten käytökseen. Ymmärrän kyllä miksi lapset tekee kaikenlaisia hauskoja spontaaneja tempauksia mut sitä en ymmärrä miksei kasvattajat näe vastuutaan..
Ja nimenomaan vanhemmilta. Tätä näkee lisääntyvässä määrin nykyisin, moni vanhempi tykkää persiiltään hymyillen huudella jotain ilman todellista aikomustakaan rajoittaa lastaan oikeasti. Ja lapsi tietää sen!
Itse olen elämässäni tullut siihen pisteeseen että minä puutun vieraiden lasten toimiin jos käyttäytyvät niin törkeästi että esim. oma lapseni (tai jonkun muunkin lapsi) joutuu siitä muuten kärsimään. Siis siinä tapauksessa ettei lapsen oma äiti/isä hoida tilannetta vastuullisesti.
Eli kiellän napakasti ja tarvittaessa nostan rauhallisesti lapsen pois tilanteeesta. Ja vähät välitän mulkoiluista yms. Tarvittaessa olen valmis keskustelemaankin tällaisen leväperäisen vanhemman kanssa asioiden laidasta.
Lapsella on oikeus saada tietää miten eri paikoissa ja tilanteissa käyttäydytään oikein, ja se on vanhempien velvollisuus näyttää ja kertoa se lapselle.
Yllä selostamasi tapahtumat saavat mulla ihan niskavillat pystyyn ja kädet menee nyrkkiin, niin raivostuttavaa! Tuollaisessa tilanteessa nimen omaan vanhemmille pitäisi antaa selkäsauna!
En voisi koskaan kuvitella lapseni käyttäytyvän tuolla tavalla, vaikka sillä olisi kuinka " villi luonne" tahansa. Ojentaisin ojentamasta päästyänikin, koska vaikka kuinka kovalla kädellä kasvattaisin, uskon vakaasti, että elämä tekisi sen aikanaan paljon kovemmalla kädellä, jos minä en nyt siihen pystyisi. Teit ihan oikein ojentaessasi toista, niin olisin tehnyt minäkin ja olen tehnyt niin myös aiemmin.
Jos vanhemmat eivät opeta lapsilleen tapoja, heidän on hyvin vaikea oppia käyttäytymään yhteiskunnassa ja muiden mukana. Kaverit hyljeksivät, jos toinen on koko ajan temppuilemassa jotakin omiin nimiinsä puhumattakaan, mitä vastaava käytös aiheuttaisi esim. työpaikalla. Ja jos lasta ei saa kuriin 3-vuotiaana, se on täysin mahdotonta enää 13-vuotiaanakaan.
Sori vaahtoaminen, tämä on yksi " lempiaiheitani" .
tulee nähtävästi ekan miehen mielipide, tapa miten lapsille huudetaan kielletään ja torutaan on juuri vääränlaista kasvatusta kaikesta sanotaan vaan negatiivista. Ihan juuri niikuin sinutkin on kasvatettu, ja senpä takia mainitsemasi tapaukst saivat sinun kiehumaan eli olet todellakin tiukkapipoinen ja niikuin suurin osa kansasisaristasi.
tuo, että äiti istuu ja katsoo hymyillen. Olen huomannut ihan samanlaista käytöstä. Vanhemmat pitävät oman lapsensa käytöstä suloisena, tekee hän mitä tahansa. Siis katsovat suorastaan ihaillen, mitä oma kulta keksiikään. Tässä pitäisi mielestäni tehdä ero sen suhteen, minkä ikäinen lapsi on kyseessä. 1-vuotiaalta ei voi odottaa samaa mitä 3-4-vuotiaalta (en tällä tarkoita sitä, että 1-vuotiaatkaan saisivat terrorisoida ympäristöään miten tahansa). Itse olen viimeksi ollut 4-vuotissynttäreillä ja mielestäni tapaan kuuluu, että lapseni antaa oman lahjansa sankarille. No, heti kun pääsimme ovesta sisään, synttäriVIERAAT (n. 3- ja 4-vuotiaat) tulivat repimään lahjojamme pois kassista. Vanhemmat eivät puuttuneet tilanteeseen mitenkään, joten kiskoin kassimme pois lasten käsistä ja sanoin tiukasti, että me annamme lahjamme itse ja sankarille. Että tiukkis on tullut minustakin...
Kyllä vastaavassa tilanteessa minä ainakin toimisin vähääkään välittämättä lasten vanhempien mielipiteestä, eli jos jonkun ulkopuolisen lapsi tarvitsee ohjausta ja kenties kieltämistä esim. häirittyään tai kiusattuaan muita, voin hoitaa asian kyllä ilman vanhempiensa lupaa :)
Ihan saman kohtalon ovat meilläpäin kokeneet keskellä tietä pyöräilevät varhaisteinit, kävelytiellä mopoilevat murrosikäiset ja lumipalloilla ikkunaa pommittavat naperot ym. niin mikä etteivät vähän pienemmätkin. Mielestäni se on vanhempien oma häpeä jos eivät ymmärrä että lapset tarvitsevat myös rajoituksia joten mulkoilkoot rauhassa.
ja mietin huomaako tytön äiti (lussutti popcornia ja vaikutti pitkästyneeltä). Kun ei huomannut, sanoin tytölle voitko istua koska vieruskaveri tässä ei oikein näe. Tyttö katsoi minua hoomoilasena mutta istui. Eikä äiti lotkauttanut korvaansa. Kyllä minusta vanhempien pitää seurata ja huolehtia lastensa toiminnasta ja käytöksestä, varsinkin jos se haittaa muita!!!
Että siinä mielessä olen mielelläni tiukkis ja olisin menetellyt samoin kuin ap. (Ja todennäköisesti en valitettavasti olisi osannut pitää suutani IHAN kiinni...)
" tässä
tulee nähtävästi ekan miehen mielipide, tapa miten lapsille huudetaan kielletään ja torutaan on juuri vääränlaista kasvatusta kaikesta sanotaan vaan negatiivista. Ihan juuri niikuin sinutkin on kasvatettu, ja senpä takia mainitsemasi tapaukst saivat sinun kiehumaan eli olet todellakin tiukkapipoinen ja niikuin suurin osa kansasisaristasi."
Kuka huutaa lapselle ja toruu. Kyllä käytöstapoja pitää opettaa ihan huutamattakin. Valitettavasti on asioita joista pitää kieltää. Mä en itse hyväksy vapaata kasvatusta että lapsi saa
tehdä ihan mitä hän haluaa. Mulla on niin kaameat kokemukset parista esikoisen kaverista joilla " vapaa kasvatus" .
Ihan kun tässä oltais jotain nutturapäisiä mummoja jotka huutaa ja toruu lapsille. Minusta on merkillistä ettei jokainen ihminen ymmärrä että kun on esitys käynnissä niin lavalle EI mennä. Miten lapset, jotka oppivat tuollaiset käyttäytymismallit, ikinä voivat tulla toimeen tässä yhteiskunnassa. Lasten täytyy saada ilmaista itseään, juosta, " riehua" ja tutkia, mutta tunti pari täytyy pystyä olemaan ilman että on huomion keskipisteenä. Ja lapsi voi oppia tämän vaan vanhemmiltaan. Musta vanhemmat jotka antavat lapsensa käyttäytyä noin tekevät lapselleen kunnon karhunpalveluksen.
.. ja kertoa, että joku äiti siellä muumijutussa otti jopa kuvia lapsukaisestaan, kun tämä niin seisoi siellä Muumimamman vieressä lavalla.. :O
Ihanaa, että en ole ajatuksineni yksin, vaan monen muunkin niskakarvat nousee tällaisesta pystyyn. Ja edellä käytyyn " huutavat lapsilleen" juttuun, niin ei kai lapsen komentaminen ole sama asia kuin huutaminen, kyllähän asioita voi selittää lapselle YSTÄVÄLLISESTIKIN. Pääasia ettei anneta näiden isänmaan toivojen ihan pellossa kasvaa :o)
Olen samaa mielta kanssasi mutta ei myòskaan saa olla liian tiukkapipoinen. Kerran poikani tònàisi erastà poikaa kirjastossa ja pojan àiti otti heti poikansa pois vaikka emme ehtineet edes pyytàà anteeksi. Nainen vain mulkoili pahasti. Luulen etta kàytòstavat puuttuvat usein myòs vanhemmilta joten lapsilta niità on vaikeaa odottaa.