OMA AIKA

Hei!



Olen 7-kuukautta vanhan vauvan äiti. viime ajat kotielämääni on suurenevassa määrin häirinnyt oman ajan puuttuminen. Mieheni hoitaa kyllä mielelläään lastamme, mutta silti minusta tuntuu, että viimeinen vastuu on minulla. Omat menoni peruuntuvat automaattisesti, jos mieheni aikataulut muuttuvat. Koska mieheni on töissä päivät, on se luonnollistakin, että minä hoidan äitiyslomalla ollessani lasta, mutta tuntuu ikävältä, kun oma aikani on erikseen sovittava ja neuvottava ja kovin montaa omaa juttua en voi enkä kehtaa viikkoa kohti mieheltäni pyytää. Vanhemmilta ja sisaruksilta saamme silloin tällöin hoitoapua, mutta itse koen välillä rasittavana muiden ihmisten sotkemisen viikkokuvioihin. Olen syksyllä palaamassa töihin ja etukäteen jo hirvittää se, miten tulen jaksamaan työelämän ja äitiyden paineet. Miten te muut äidit olette hoitaneet oman aikanne? Vai onko niin, että pienen lapsen äiti ei voi omaa aikaa vaatia? Ehkäpä elämäntilanteeni on vain sopeutumiskysymys?



Huhuilu