Imetys ja vauvan sylintarve AHDISTAA!
Nyt täytyy sanoa, että olen aivan kurkkuani myöten täynnä imetystä ja vauvan sylittelyä! Meillä on nyt viiden viikon ikäinen vauva, joka on päivä toisensa jälkeen viihtynyt vain minun sylissäni ja mieluiten aamusta iltaan tissi suussa. Päivällä ei juuri nuku kuin lyhyitä pätkiä tai sitten ulkona vaunuissa hyvällä tuurilla reilun tunnin. Yöllä herää 2h välein ja nukahtaa yleensä kyllä ihan ok. Tuttia ei huoli ja huonosti pulloakin. Olen vain ihan puhki ja en jaksaisi tuota jatkuvaa lussuttelua! Samoin jatkuva vauvan sylittely rassaa. 2v esikositakin pitäisi jaksaa huomioida. Lisäksi näyttää, että vauvalla on pahasti mahavaivoja ja allergiaa epäilen maidon osalta, kun esikoinen oli niin samanlainen vauvana. Nytkin oli tissillä aikansa ja viisi minuuttia nukkui (jos sitäkään) sohvalla ja nyt alkoi kitinä... *HUOH* Mitä tässä oikein voisi tehdä?!
Kommentit (11)
Oletko kokeillut kantoliinaa? Siinä on helppo pitää vauvaa lähellä ja kädet jää vapaiksi muuhun, isommankin lapsen sylittelyyn. Vauvat tietty on erilaisia, meillä ei esikoinen tykännyt liinasta ollenkaan, mutta hyvä kun sen silti säästin, pikkukakkonen viihtyy hyvin. Olen oikeastaan itsekin käyttänyt sitä nyt vasta pari päivää, tyttö kyllä päivällä nukkuu hyvin mutta illalla sitten tankataa läheisyyttä senkin edestä, iltapalat jääneet melko myöhään viime viikkoina... Linassahan voi myös imettää, tosin en tiedä miten kun meillä molemmat pullolapsia. Mutta neuvoja ja neuvojia siihen lötyy varmasti. Samoin se voi auttaa mahavaivoihin jos niiden syynä on ilma.
Muuten en oikein osaa auttaa kun ei imetyksestäkään valitettavasti kokemusta ole juurikaan. Ja kun sylittely ahdistaa, anna vauva miehelle ja mene itse vaikka lenkille tms. auttaa hetkeksi ainakin omaan oloon ja kyllä mies pärjää, jos ei niin oppiipahan ;) Saattaa jopa auttaa vähän isin sylittely kun ei ole ne tissit siinä kokoajan hollilla myös.
Jaksamisia!
t. Tuuliina
Kuopus oli ihan samanlainen - halusi olla tissi suussa koko ajan, nukkui päivisin tosi huonosti ja yöllä hyvin. Kantoliinasta oli oikeasti suuri apu - myös ulkoillessa (se helpottaa kun kevät etenee myös eli ei tarvi ulkona topata päälle niin paljon). Meillä oltiin vain osaimetyksellä, mutta tissi maistui kyllä vaikka koko ajan (ei vain herunut tarpeeksi), ja annoin tietty jotta olisi tullut enemmän tissimaitoa. Tutti ei kelvannut kuin vasta 4 kk iässä kun oppi sillä leikkimään.. Isä ei kelvannut mihinkään vaan huuto oli karmeaa jos ei äitiä ollut. Ja esikoinen oli myös viihdytettävänä. Päätinkin, että jos lapsia tulee lisää, en imetä ollenkaan, annan vain pulloa (masuvaivoista huolimatta... ;-)).
Ellei maidontulon määrästä ole kysymys, suosittelisin kyllä sitä, että antaa vauvan a) huutaa jonkun verran b) kantoliinassa jos tottuu nukkumaan (meillä nukkui siinä jopa 4 tuntia kun muuten vain pikkupätkiä jos niitäkään) imetystarve vähenee kun nukkuu välillä!
Jatkuvassa imemisessä on mielestäni sekin vika, että lapsi ' oppii' pitämään jotain suussaan koko ajan (meillä nukkui tissi suussa mielellään) ja nyt taaperona tyttö on aikamoisen ' oraalityydytettävä' eli söisi koko ajan jotain pintä eli kinuaa leipää, keksiä, purkkaa... ihan mitä vain vaikka ei ole nälkäkään. Kun tottui sitä tissiä imuttamaan lisäruoaksi koko ajan... ja saamaan joka huutoonsa ja vaivaansa aina vain tissiä, kun en muutakaan osannut ja keksinyt. Siksi siis suosittelen, että anna välillä huutaa jos vain voit... tai anna vaikka väkisin sille isälle hoidettavaksi ja lähde esikoisen kanssa tunniksi ulos, niin saatte olla kahden eikä hänenkään tarvi kuunnella sitä huutoa.
Meillä esikoinen viihtyikin liinassa hienosti ja myöskin tissi suussa koko ajan eli sikäli tämä pikkukakkonen näyttää seuraavan isomman esimerkkiä. Tämä ei vain ole oikein liinassa viihtynyt, mutta nyt aamulla sain hänet taintumaan tähän, ihme ja kumma! Esikoista kannoin liinassa ensimmäiset 5kk kunnes rupesi viihtymään vaunuissa. Hän on ollut aina huono nukkuja kylllä. Meillä meni viime yö ihan mahdottomaksi tisutteluksi :P En kyllä tajua mitä sen kanssa tekee yöllä, kun ei voi huudattakaan, että muut saa nukuttua. Tuttia tämä vauva ei tosiaan huoli.
SIMASUU: En tiennytkään, että tuo jatkuva tisuttelu voi johtaa siihen, että lapsesta tulee oraalisesti tyydytettävä :O Ilmankos meillä tuo esikoinen söisi koko ajan! Ihan jatkuvasti haluaa ihan mitä vain syötävää. Meillä menee ruoka-ajat hieman miten sattuu iltaisin, kun mies tulee myöhään töistä ja syö vasta sitten. Esikoinen on aina kärkkymässä sitten uudestaan ruokaa.
Mutta, mutta miten te olette ihan yleisesti ottaen jaksaneet tällaisten tissitakiaisten kanssa? Minusta tuntuu, että ainakin fanaattisimmilta imettäjiltä tulee noottia, kun en tätä jaksaisi...
Varsinkin aluksi tissit olivat vielä julmetun kipeät ja iho meni välillä vereslihalle, joten en kyllä pitänyt imetystä aina niin hirveän ihanana. No, me kyllä ihan opettamalla opetimme vauvan ottamaan myös tuttipulloa (tästähän aina joku ottaa herneen nenäänsä). Pumppailin maitoa aina varastoon, joten mitään korviketta ei tarvinnut välttämättä antaa (tosin opetimme vauvan myös Tutteliin, ja taas yksi rikos ihmiskuntaa vastaan).
Kokeile ehdottomasti erilaisilla tuteilla, niin huomaat, mikä tutti sopisi edes joten kuten omalle vauvallesi (siis luonnonkumi/silikoni/muotoilu yms.). Olkaa aluksi sekä sinä että miehesi siinä pullottelussa mukana, ettei vauva osaa yhdistää pullon antamista vain jompaan kumpaan vanhemmista. Sitten kun pullottelu onnistuu, lähde tosiaan ulos vaikka esikoisen kanssa tai yksin. Kyllä isi sen aikaa vauvan kanssa pärjää!
Tässä yksi ehdotus, en tiedä, miten se teidän vauvanne kanssa onnistuu, mutta kuitenkin... Tsemppiä! Kun äiti voi hyvin, voi vauvakin hyvin!
Wilkuna (kakkosen tuloon valmistautumassa rv 38)
Taisin ottaa meidän vauvan tissillä roikkumisen alun alkaenkin jotenkin rennosti, asiaan kuuluvana. Imettä' essäni luin aina kun voin tai katsoin dvd:tä - vähän tietty katkeili sisältö, mutta sehän on muutenkin nykyään ainoa tapa lukea tai katsoa leffaa!
Kyllä minusta tissittelyyn saa tuskastua, tosin minusta imettämisen _lopettaminen_ tai aloittamatrta jättäminen sen takia kuulostaa kyllä jo - miten sen sanoisi diplomaattisesti - kummaa.
Itse kun välill' tuskastun, annan välillä lusikalla vettä. Hyvin korvaa. Meidän vauva ei valitettavasti syö tuttia, en teidä olisiko syönyt jos olisi heti tarjottu.
Aloin tätä " oraalityydytettävä" - asiaa pohtimaan, kun tyttärellä on 4 kpl alle 2v serkkuja ja näistä jokainen joka jo osaa pyytää on koko ajan kinuamassa jotakin syötävää...ja näistä serkuista kukaan ei ole imetetty lapsi vaan pulloruokittu. Oma tyttäreni on imetetty ja samanlainen" syöppö" kuin muutkin. Eli olisikohan kuitenkin jotain ikään liittyvää...?
mutta nyt välillä kyllä ahdistaa, kun pitäisi saada muutakin tehtyä ja esikoinen vaatii huomiota. Ihan sääliksi välillä käy esikoista, kun äiti vaan pitää vauvaa sylissä :(
N.Orava:
Taisin ottaa meidän vauvan tissillä roikkumisen alun alkaenkin jotenkin rennosti, asiaan kuuluvana. Imettä' essäni luin aina kun voin tai katsoin dvd:tä - vähän tietty katkeili sisältö, mutta sehän on muutenkin nykyään ainoa tapa lukea tai katsoa leffaa!Kyllä minusta tissittelyyn saa tuskastua, tosin minusta imettämisen _lopettaminen_ tai aloittamatrta jättäminen sen takia kuulostaa kyllä jo - miten sen sanoisi diplomaattisesti - kummaa.
Itse kun välill' tuskastun, annan välillä lusikalla vettä. Hyvin korvaa. Meidän vauva ei valitettavasti syö tuttia, en teidä olisiko syönyt jos olisi heti tarjottu.
Meillä poika 5 kk ja mulla tuli tuo sama tunne kun poika oli 4 viikon vanha, osin johtui varmaan väsymyksestä kun tunnin välein oli tissi suussa yötä myöten ja hirveä huuto kun tissin otti pois eikä tuttikaan kelvannut. Puhuin tuosta asiasta neuvolassa ja siellä sanottiin ihan suoraan että itseään on aivan turha polttaa loppuun. Jos tuntuu ettei jaksa, niin pullo suuhun ja that´s it! Ei se rintamaito mitään ihmelääkettä ole, imettäminen on vain sellainen tabu tänä päivänä ja liian herkästi arvostellaan jos joku ei imetä, mutta mitä se muille kuuluu, en minä ainakaan tunne olevani yhtään huonompi äiti vaikka en imetä. Voimia ja kuuntele itseäsi!
..että olen samaa mieltä kuin toiset vastaajat siitä, että on hyvin tärkeä keksiä konstit mitkä vaan, että itse jaksaisit olla äitinä kahdelle. Muistathan silti, että vaikka olet väsynyt syystä, vauvasi on vasta (!!) 5 viikkoa vanha - vasta tähän maailmaan tullut. Väsyneenä aikaperspektiivi saattaa heittää, ja minuutti olla ikuisuus - tiedän itsekin. Mutta: Vauvasi KUULUU tässä vaiheessa olla takiainen - hänen kuuluu haluta olla tiiviisti äidin lähellä tankaten henkistä ja fyysistä turvaa, sylissä ja tisulla 24h vrk. Siitä rakentuu koko pienen ihmisen persoona. Isä on tärkeä, kuten esikoisen huomoiminenkin tietenkin, ja kantoliina oiva apu, eikä vauvaa vahingoita hetken ero sinustakaan, mutta sinä olet vauvallesi tärkeintä maailmassa just nyt - saada olla riittävästi just sun lähellä nämä ensimmäiset kuukaudet. Hän kaipaa sua eniten maailmassa. Ei tuo kauan kestä, ja parin kuukauden päästä voi tilanne olla jo ihan toinen! Koita jaksaa hetki vielä, vaikka tuttien, pullojen ja kantoliinojen avulla. Vauvan tarpeisiin vastaaminen ja niiden tyydyttäminen riittävän nopeasti, on tässä iässä hyvin tärkeää, eikä " siedättäminen" kuulu vielä asiaan. Älä ihan vielä tee pysyviä ratkaisuja esim. imetyksen lopettamisen suhteen. Ps. Unohda teoria " oraalityydytyksen" päälle jäämisestä..
..että ei ollu tarkoitus lisätä ahdistusta kuiteskaan :) Pienen vauvan hoito ON rankkaa, imetys joskus/ joidenkin mielestä aina hermoja raastavaa, valvominen kauheaa ja kahden lapsen äitinä olo ja tarpeiden tyydytys arjessa joskus ahdistavaa ja hyvin sitovaa. Oot pitkällä jo, kun tunnistat huonon fiiliksen ja saat sanottua niinkun asia sulla nyt on. Kyllä sä tosta selviät! Ajoittainen ahdistus kuuluu joka äidin arkeen :)
Tilanteesi kuulosti tosi tutulta. Meillä kanssa kuopus halusi olla sylissä tosi paljon. Liina pelasti meidän arjen. Vauva liinaan ja voi leikkiä esikoisen kanssa ja tehdä kotitöitä. Muutaman kerran kokeilin imetystäkin ja jopa se onnistui liinassa ja samalla pystyi esim. kävelemään. Ja itse nukuin joskus vauva liinassa tuolilla istuen pätkiä kun olin tosi väsynyt ja esikoinen katseli televisiota. Meillä vauvan jatkuva imemisen tarvekkin ehkä hieman väheni kun sai olla muuten lähellä liinassa.
Tsemppiä, kyllä se siitä helpottaa kun vauva hieman kasvaa.
t. Äiti ja pojat 2v ja 10kk