Korvakierteestä? Milloin putkitus...? Kokemuksia?
meillä on 3-vuotias pojannassikka, joka on sairastellut harvakseltaan korvatulehduksia. Eka taisi olla 1v2kk:n iässä. Päiväkoti alkoi syksyllä ja nyt tänä vuonna onkin ollut jo kolme tulehdusta. Tk-lääkäri ehdotti kääntymistä korvalääkärin puoleen ja näin olin ajatellut itsekin tehdä. Ajattelin varata jälkitarkastuksen korvalääkärille ja silloin varmaan selviää paljon asioita, mutta olen huomannut, että saman kokeneiden neuvot ovat arvokkaita =)
Olen kuullut, että jotkut, jopa korvalääkäritkin suosittelevat, että odotetaan kesän yli, ennen kuin tehdään toimenpide? Onko näin? Poistetaanko aina kitarisa samalla? Meillä tulehdus on aina parantunut välillä eli liimakorvasta ei ole kyse.
Mites itse toimenpide nukutuksineen? Entä riskit? Komplikaatiot?
Olisin kokemuksistanne kiitollinen!
Kommentit (7)
Meillä esikoinen sairastui korvakierteeseen olleessaan tasan 1v. Tulehduksia oli joka nuhasta, pahimmillaan 2-3 kuussakin... Ja antibioottia sai koko ajan. Jokainen tulehdus parantui kuurista, mutta uusi nuha iski ja taas meni korviin...
Noin 8kk kuluttua ehdotettiin tuubeja. Samalla poistettiin kitarisa, koska se oli iso ja märkäinen.
Kuopus on nyt tasan vuoden ja hänellä on ollut talven aikana 2 pahaa molempien korvien tulehdusta. Antibioottikuureja tarvittu 4, koska ensimmäinen tulehdus ei parantunut kuin vasta kolmannella yrittämällä. Yöt ovat tosi levottomia ja vatsaparka koetuksella...
Korvalääkäri ehdotti tuubitusta viime kuussa ja se tehtiin saman tien, vaikka kesä onkin vastassa. Tuntuu siltä ettei Suomen kesästä koskaan tiedä- ainakin vielä on nuhaa kovastikin liikkellä. Poika sai viime viikolla nuhan joka nyt on mielestäni jo kuivumaan päin - ja toistaiseksi korvat OK! :)
Riskeistä sen verran, että nukutus on tietysti aina jonkinlainen riski, vaikka näissä tuubituksissa onneksi tarvitaan vain pieni humautus. Itse olen ehdottomasti tuubien kannalla - jos ne auttavat, on pienen olo paljon parempi kuin korvakipuisena ja ainaisten antibioottikuurien uhrina!
T: Hemppu, 2 korvalapsen äiti
Sai ensimmaisen tulehduksen 4 kk iassa ja sen jalkeen oli jatkuvasti antibioottiresistentteja tulehduksia. Liimakorvakin ehti jo kehittya. Putket laitettiin kiireellisesti pari viikkoa sitten, ja poika on ihan ' muuttunut mies' . Ruoka maittaa ja on paljon hyvantuulisempi kuin aikaisemmin. Myos puhe alkoi heti kehittya.
Mielestani on parempi putkittaa liian aikaisin kuin myohaan.
Pojalla oli viime syksynä useita korvatulehduksi. Menimme lopulta yksityislääkärille ja hän totesi pojalla olevan liimakorva ja putkitus olisi hyvä suorittaa. Parin viikon jälkeen putkitus suoritettiin ja hän tuli nolon näköisenä sanomaan leikkauksen jälkeen, että korvat olivat siistit ja ilmeisesti putkitus oli ollut aika turha toimenpide.
Pari viikkoa leikkauksen jälkeen pojalta lähti tapaturman yhteydessä toinen putki pois ja sitä ei laitettu takaisin. Koko talvena ei kuitenkaan ollut yhtään korvatulehdusta.
Meillä siis putkitus turhaan.
Luulen, ettet tiedä, onko lapsellasi liimakorva vai ei, koska ette ole käyneet korvalääkärillä. Mekin kävimme ensin terveyskeskus-, yksityisellä ja lastenlääkärillä, kunnes menimme korvalääkärille. Siellä selvisi, ettei muilla kuin korvalääkäreillä ole välineitä, joilla näkee välikorvaan. Meille oli sanottu mm. että korvatulehdus on parantunut, vauva ei nuku, koska sillä on liian kuuma jne.
Korvalääkäri kertoi, että lapsella on liimakorva, korvat ovat olleet monta kuukautta tulehtuneet. (Muut lääkärit eivät nähneet tilannetta laitteillaan!) Koska alle vuoden ikäiseltä ei leikata kitarisoja, meillä putkitettiin ensin. Korvat pääsivät parantumaan ja tulehdukset saatiin antibiooteilla kuriin. Nenän alueella oli kuitenkin jatkuvasti tulehduksia, jotka loppuivat, kun kitarisat poistettiin.
Eli lykkyä tykö ja menkää ihmeessä korvalääkärille!
Meillä putkitus edessä ylihuomenna (hui!) Tyttö on 1v 9kk ja tulehduksia on tämän vuoden puolella ollut jo 5 joihin syöty 6 antibiottia... Joku kysäisi, että minkälaiset putket laitetaan, enkä osannutkaan sanoa siihen mitään. Tietääkö joku onko putkia erilaisia ja minkälaiset kannattaisi laittaa?
Tiedän olevan ainakin muoviputkia (normaali tapaus) ja kultaputket. Kultaputket on kalliimmat, mutta ne pysyvät paremmin paikallaan. Lisäksi kannattaa huomioida, että putkia (ainakin kultaputkia) on eri kokoisia. Mitä isompi putki, sitä varmemmin putki pysyy auki tulehduksen tullessa, mutta on toisaalta isompi riski siihen, että tärykalvo ei palaudu putken irtoamisen jälkeen.
Meidän kahdelle korvaongelmaiselle laitettiin kultaputket ennen joulua (silloin 2v8kk ja 8kk) , mutta meillä ne eivät korvakierrettä lopettaneet. Putket ovat tukkeentuneet joka ikisen flunssan(=korvatulehdus) yhteydessä, ja molemmilla tytöillä korva on jouduttu puhkaisemaan tukkeentuneen putken vierestä useita kertoja muutaman kuukauden aikana. Ensi viikolla vaihdetaan nukutuksessa putket suurempiin ja 1-vuotiaalta poistetaan lisäksi kitarisat.
Itse putkitustoimenpide ei ole kummoinen, onhan nukutus tietysti jännittävää, mutta ihmeen nopeasti meidän tytöt siitä humautuksesta heräsivät (varmaan vartti toimenpiteestä). Vähän aikaa olivat muissa maailmoissa, mutta jo 1/2 h jälkeen heräämisestä ihan omia itsejään.
Wupsu
Rauli Mäkelän kirja irti tulehduskierteestä. Monella korvaongelmaisella lapsella voi itse asiassa olla muutakin ongelmaa kuin vain ne korvat, mm. allergoita. ja ihan aina ei tarvitsisiskaan putkittaa. Meillä poika sairasti mentyään päiväkotiin kolme korvatulehdusta peräkkäin ja sen jälkeen päätin, että nyt riittää antibioottien syönti ja kävimme herra Mäkelän vastaanotolla. Hän kirjoitti reseptin ensihoitolääkkeitä (luonnonlääkkeitä) jos tulehdus tulee ja käski syömään maitohappobakteereja. Ei ole ollut korva tulehduksia, joten emme ole " päässeet" kokeilemaan ensihoitolääkkeitä.