Mitä tämä voi olla? (asiaa 1v10kk vierastamisesta...)

Valitettavasti en osaa auttaa, mutta ymmärrän kovinkin hyvin tunteitasi! Meidän lapsemme (1v 2kk) säikkyy kovin muita lapsia, lähinnä heidän ääniään, kuvailemasi kaltaisissa suljetuissa tiloissa. Kaupassa, puistoissa ym. paikoissa hän jää kyllä epäilevänä kuuntelemaan muiden lasten itkiessä tai kiljuessa kovaa, mutta ei silti säiky kuten esim. kerho- tai kyläilytilanteissa.



Meillä vierastusta on jatkunut jo puolisen vuotta, joten tilanne on sikäli erilainen. Välillä hän säikkyy / vierastaa enemmän, välillä vähemmän. Paljon vierastamiseen vaikuttaa lapsen vireystila ja aikuisten ollessa kyseessä heidän puheäänensä. Terävä-äänisiä naisihmisiä vierastaa enemmän kuin pehmeällä äänellä puhuvia naisia tai miehiä ylipäätään. Sinä et muistaakseni maininnut erityistä reagointia voimakkaille äänille, vaan pelkästään yleisen arkuuden muiden lasten keskuudessa. En toki ole mikään ammattilainen, mutta minusta tuntuu luonnolliselta, että lapsi jossain vaiheessa vierastaa. Ehkä se on teillä vain tullut hieman myöhemmin. Ota asia puheeksi neuvolassa, jos se sinua vielä vaivaa. En kuitenkaan usko, että kyse olisi mistään muusta kuin luonnollisesta kehityksestä. Alkavathan toiset kävelläkin myöhemmin kuin toiset. :)



Oikein iloista vappua! Sympatiani ovat puolellasi :)

Meillä on myös (kohta) 1v 10kk ikäinen mutta hän on ihan erilainen. Hän on ollut aina tosi sosiaalinen. Jossain vaiheessa alle 1 vuotiaana hänellä oli hetken sitä vierastelua mutta muutoin on ollut tosi sosiaalinen.



Käykö lapsenne hoidossa? Mä olen käynyt pojan kanssa kahdessa kerhossa jo siitä lähtien kun hän oli n. 2kk ikäinen ja silloin kun ei enää käyty kerhossa niin hän aloitti tarhan 1v 2kk ikäsenä ja siellä henkilökunta oli ihan ihmeissään kun poika oli alusta asti siellä touhuissa mukana eikä pelännyt yhtään. Hän tykkää aina mennä tarhaan eikä pelkää mitään. Mua on huvittanut semmosetki tilanteet että hän saattaa morjestaa ihan ventovieraita ihmisiä. Esim. kaupan kassalle tai vastaan tulevalle ihmiselle hän saattaa sanoa " hei" ja ihmiset ovat haltioissaan kun pieni ihminen morjestaa häntä ja he morjestavat tietty hymyillen takas. = )



Jos hän käyttäytyis niin kun teidän lapsi niin mä varmaan alkaisin käymään leikkipuistossa hänen kanssaan. Ensin hän varmaan leikkisi siellä yksin omia leikkejään mutta kun huomaa että muut lapset leikkii keskenään eivätkä he tee mitään pahaa niin ehkä hän uskaltautuis pikkuhiljaa mukaan muiden leikkeihin. Mun kaverin lapsi oli meinaan just semmonen.



Mutta mä uskon kans että kyseessä on tavallinen " vierastaminen" joka menee aikanaan pois.



Tsemppiä!

Muistelisin, että meillä taannoin hyvin samaan aikaan saman sorttista - tosin vähän lievempää. Meinaa tuolloin koitettiin kerhoilla seurakunnan kerhossa, mutta lopahti homma mm. tuommoiseen.. mitäs sinne menemään, jos lapsi tarraa kiinni, hätääntyy tosissaan niin, ettei voi osallistua leikkeihin ollenkaan ja maanittelusta suututtuu ja räjähtää tai sitten vain nököttää sylkissä niin, ettei katso edes muiden suuntaan ja esittää kuuromykkää?!



Saman ikäisensä ystävä tuolloin innoissaan säntäsi heti muiden muksujen keskelle samoissa tilaisuuksissa (yhdessä kävimme) ja ensimmäisenä oli vapaaehtoisena, lauloi, soitti, jutusteli, tanssi piiripienipyöriit etc. ; ). Huom. Siis kyseessä tosiaan kaksi samanikäistä (9pv ikäero), jotka hyvin samaan tahtiin kehittyneet tuossa paikkeilla ja myöhemminkin, kumpikin kotihoidokkeja ja tissiaddikteja ; )). - Niin ne vain on erilaisia muksut! (Pst. Kyllä se sitten tuohon toiseenkin tarttui sama eroahdistus - taisi iskeä kuukauden vaiko kaksi myöhemmin (en muista kuinka kärkkäästi hän reagoi ja ihan tarkkaan tilanteita)?!



Eli pitäisin normaalina teidän muksulle.. ; )



- Tiina -

Poika 1v9kk iässä alkoi olla äitin perään. Jos en ollut paikalla niin kyllä mummi sai vaipan vaihtaa mutta ei silloin jos olin paikalla, minun oli se tehtävä. Isästään poika ei hoito-hommissa piittaa yhtään, leikkii kyllä mutta kaikkeen muuhun huudetaan äitiä. Toisaalta mieheni on kärsimätön ja ankara, johtuu varmaan siitä.



Aiemmin poika oli paljon rohkeampi, ei ole koskaan vierastanut. Uskon että tämä on joku ikäkauteen liittyvä, ohimenevä juttu.

Puistotavat olivat, että ensin leikittiin ulkonna ja myöhemmin siiryttiin sisätiloihin. Siirtyminen onnistui silloin oikein hyvin kun olimme ensimmäisiä siellä tilassa ja muut tulivat perään.