Milloin taaperon (1v3kk) rävellyskausi loppuu??
Menee päivä päivältä ihan mahdottomaksi tuo tytön touhu... Toki tiedän että tämän ikäiset voivat olla erittäin uteliaita mutta milloin pitää huolestua, onko tyttö jotenkin ylivilkas? Mitään en saa tehtyä hänen hereilläoloaikana... tyttö tyhjentää roskiksen 2 VÄHÄN VÄLIÄ --> siivoan, tyttö räplää tietokonetta ---> otan pois, tyttö kiipeää pöydälle ---> otan pois tai sitten putoaa jolloin seuraa hirveä huuto, tyttö menee kaapille ja syö koirien kuivamuonaa, tyhjentää matalalla olevat astiat kaapista etc. etc.
Käytännössä siis aikani menee siihen, että kuljen perässä (joskus juoksenkin) ja korjaan jälkiä sekä toitotan kokoajan EI... joka ei edes mene perille vaan tyttö nauraa päälle! Poden jatkuvaa huonoa omatuntoa siitä, että en vietä tarpeeksi henk koht aikaa 5,5v isoveljen kanssa koska lähes kaikki aika menee taaperon vahtimiseen.. =( Hermo meinaa välillä mennä, mutta tätä kai se on vilkkaan taaperon kanssa? Enpä voi tietää, koska esikoinen oli erittäin rauhallinen tapaus... =) Miehestä on tiettyyn pisteeseen asti apua, mutta ei hänkään työtä tekevänä kaikkeen pysty..
Kolmannesta lapsesta haaveilen, mutta pelkään miten jaksan jos vielä tulee vilkkaampi tapaus!
Kommentit (9)
joihin tytöllä ei ole asiaa. Ei kukaan ehdi koko ajan perässä juosta, joten veitsilaatikkokin on oikeasti vaarallinen. Ei kai koiranruuatkin niin terveellisiä lapselle ole ;) Portaisiin portit jne, niin pääsee itse vähän helpommalla. Kodin pitää kuitenkin olla turvallinen paikka myös lapselle.
Ja helpottaa se joskus, usko pois. Yleensä 2-vuotiaat ovat jo hieman fiksumpia eivätkä juokse vain päättömänä paikasta paikkaan. Jaksamista!
Se alkoi siinä 1-v. tienoilla (silloin aika paljon esiintyi myös omapäisyyttä, uhmaa) ja kesti sellasen 6 kk. Enin meno kyllä rauhoittui juuri 3-4 kk sisällä. Leikki-ikäisyys, mitä joillakin lapsilla näkyy olevan jo 1,5-v. ikäisinä, alkoi paremmin näkyä vasta 2-v. tuntumassa (eli se, että istuu yhteen paikkaan ja leikkii yhdellä tavaralla pidempään melko säännöllisesti, leikkii hiekkalaatikolla hiekan seassa eikä juokse paikasta toiseen leikkimässä jatkuvasti). Mun mielestäni nimenomaan nyt kuvailemasi vaihe, ns. touhuvaihe, oli lapsenhoidon kannalta tähän asti (2,7v) rasittavin hoitaa. Lapsella on varmaan onneksi hauskaa! Äidistä vie varmaan herkästi mehut! Suosittelen myös omaa huilaamista sen takia välillä, jos mahdollista, että jaksaa paremmin! Mutta siis ohi menee! Ei tarvitse pelätä, että lapsella olisi mitään häiriötä- mä epäilin aikanaan :-)!
Juuri huokasin muutama päivä sitten, että nyt alkaa olla kivaa, kun loppui toi nk. touhuvaihe. Meillä rauhoittuminen tapahtui n. 1v7kk maissa. Ylivillkaus oli meilläkin pelon aiheena, mutta moni sanoi juuri, että se on vaan hyvä merkki, että on utelias poika.
Poika on nyt 1 v 9 kk, ja samanikäisenä oli ihan samanlaista. Vilkas on edelleenkin, mutta rauhoittunut tietyiltä osin. meillä helpotti omaa arkea se, että kaikki kielletty laitettiin lukkoon, nostettiin kielletyt tavarat korkealle ym. ei tarvinnu myöskään kokoajan olla kieltämässä. Kieltää täytyy kuitenkin, vaikka ei vielä kunnolla ymmärrä sanan merkitystä, mutta auttaa tulevaa, kun sitten alkaa ymmärtää ei-sanan merkityksen. Voit myös tehdä esim. keittiössä yhden sallitun laatikon, jossa on kauhoja ym. mitä saa sitten tutkia. meillä oli myös tuota pöydälle kiipeilyä paljon, mutta kun systemaattisesti nostimme pojan aina pöydältä pois, ja sanoimme, että pöydälle ei saa kiivetä, niin yht´äkkiä lopetti senkin. Huomasi varmaan, että aina joutuu pois, jos kiipeää. Kyllä se siitä! Tsemppiä!!!!!
Meidän neiti 14kk ja ihan mahdoton meno päällä myös.
Nyt vaan lisäksi keksitty keittiöntuolilla keikkuminen kiipeilty hän sinne on jo kauan mutta selkänojalla kiikkuminen-onneksi ollut kohtuu pieni neiti . Mutta tänään heilu jo tosi uhkaavasti.
Videoihin työnnettu leikkiveitsi pari kertaa ,kasetin paperit . Muuta ei ainakaan vielä löytynyt toissapäivänä viedeon sisästä...mrrr
Uusin juttu on hakea tuoli. Pääsee tyhjentää kirjat korkeammaltakin hyllystä...
Ei aina tiedä itkeä vai nauraa kun pitäsi jotain saada tässä porukassa tehtyäkin.
PARAS onmennä ulos pariksi tunniksi ja väsyttää typy lumihangessa kävelyllä totaallisesti ja pistää sen jälkeen vatsa täyteen ruokaa ja unten maille.
ja mieluiten taas ulos oikein perhepäivähoitajamallilla.
Itse ihmettelen sitä että miten sitä pärjäs oikein tuplien kanssa15 v.sitten kun ei meinaa tän yhdenkään kanssa jaksaa enää juosta perässä. Silloin oli kuitenkin neljä alle 4v
Eräs kaverini jolla on pari poikaa (rauhallista ihan oikeasti vaikka äitinsä mielestä erittäin vilkkaat)piti tätä meidän neitiä 30 min ja totes mahdottomaksi tapaukseksi. Oli sinä aikana kiivennyt varmaan kymmen kertaa pöydälle istumaan.ym ym... Eikä ihmetellyt enää kun olen ihmetellyt tuota energiamäärää. Mutta kun ne tytöt on niin rauhallisia. En vaan tiedä kenellä niitä on.
Kuitenkaan en pidä ylivilkkaana vaan meidän perheessä ihan normaalitapauksena. Toiveessa on jo pieni pilkahdus siitä leikkivästä lapsesta -joskus jäänyt jo melkein 10 min paikalleen tyhjentää lelukoppaansa.
Saapi nähdä parin viikon päästä kun meidän lapsilauma menee mun ystävälleni viikonlopuksi hoitoon-tuleeko paluupostina jo samana iltana takas.;) No isommat pitävät pienmpäämyös ja onneksi ystävälläni on oikeasti kolme vilkasta poikaa .
Toivottavasti vaan onnistuu ettei väki tule kipeäksi.
Ihanaa silti lukea kohtalotovereita täällä samassa vaiheessa eläviä ihanan lapsukaisen kanssa;
Paljonko maksavat nuo kaapinlukitsijat? Pitääkin sitä harkita vakavasti! =) Muuten noiden kaappien tyhjentäminenkeittiöstä on lähes mahdotonta koska meillä alkaa muutenkin olla tilanpuutetta...
Voi mikä ihana autuus, kun tyttö nukkuu tänään jopa kahdet päiväunet! =D Nukkui silloin kun kirjoitin tuota vuodatustani ja nukkuu nyt... tosin kohta varmaan heräilee ja härdelli on taas päällä. heh!
Toisaalta naurattaa, toisaalta suututtaa... Mutta, pakko ajatella niin että tämä on nyt minun TYÖTÄNI ja oikeastaan koko lapsuusvaihe kestää vaan niin vähän aikaa että pitää yrittää vaan jaksaa kaikki kohellukset!
Lastenohjelmat alkoivat ja esikoinen alkoi katselemaan... äiti avasi tietokoneen ja istahtaa tähän vähäksi aikaa...kohta laittamaan pyykit kuivumaan ja sitten huomiseksi ruuanlaittohommia... =) Meinasin jos yrittäisin paistaa marianne-muffinseja taaperon hereilläoloaikana, katsotaan mitä siitä tulee! Ainoa hyvä keino pitää neiti paikallaan on laittaa matalaan tuoliin ja antaa esim maissinaksuja naposteltaviksi! Kun on ruokaa niin napero pysyy paikallaan kun tatti! =D
Kiitokset teille jotka jo olette vastanneet! Lisää kohtalotovereita voi ilmoittautua, piipahdan tässä aina välillä illan mittaan!
Meilläkin alkaa olla menossa ohi tuo vaihe, tyttö on kohta 1 v 7 kk. Vielä riittää kyllä energiaa mutta sitä on koko ajan helpompi kohdistaa johonkin vähemmän tuhoavaan ja joskus keksii itse leikkejä, kokoaa palapeliä, lukee kirjaa tai hoitaa vauvanukkea ihan itse ja saattaa viihtyä näiden parissa jopa kymmenisenkin minuuttia. Jos minä leikin mukana, viihtyy vaikka kuinka kauan.
Koeta kohdistaa lapsen energiaa ja tutkimushalua johonkin hyödylliseen ja kivaan, meillä Anna on ollut mukana jo kauan pyykin ripustamisessa, hakee vaatteita pesukoneesta minulle ja " ipustaa" ne valmiiksi eli puistaa auki ja ojentaa ne kuivamaan laitettavaksi. Vie myöskin kuivia pyykkejä pois, nykyään jo ihan pyynnöstä oikeaan paikkaan, eli vaikkapa omalle sängylleen. Tai sitten ei mutta eihän tässä nyt ideana olekaan sen suurempi auttaminen vaan mukana olo.
Vaipan roskiin vieminen ja uuden vaipan hakeminen, omien likaisten vaatteiden vienti pyykkikoriin, pölyjen pyyhkiminen omalla rätillä(toistaiseksi lähinnä oudoista paikoista kuten sängyn päältä...), ulos lähtiessä kenkien hakeminen ja tullessa pois laittaminen, roskapussin vienti yhdessä (pari pahvilootaa hänelläkin kourassa, meillä on roskikset autohallissa sisätiloissa eli ei tarvi pukea) jne.
Nykyään leipominen on ihan hirveä hitti, se alkoi olemaan in tuossa ennen joulua jo, nyt auttaa kovasti, kaataa mittaan laitetut sokerit ja jauhot kulhoon (ja nuolee pöydälle osuneet pois...) ja pitää kiinni vatkaimesta, sekoittaa lastalla ja tekee omia muffinsseja tai pipareita, tai siis lähinnä syö taikinaa ja sotkii mutta on siitä ainakin kerran muffinssikin saatu paistoon. Ja tuleepa samalla itse leivottua.
Joskus jo nyt on tytöstä jopa ihan oikeaa hyötyäkin, tosin pinna on vielä melko lyhyt, mutta puuhailussa mukana olemalla saa ainakin ostettua aikaa tehdä kotitöitä aktiivisen pikkuisen kanssa, jos ei muuta.
Ja lapsi tuntuu kauheasti tykkäävän, meillä on niin tarkkaa nykyään noiden roskien kanssa, että jos minä jätän jotakin roskaa lattialle, Anna käy viemässä sen oma-aloitteisesti roskiin. Isältään vei yks päivä nenäliinan kädestä, olihan siihen jo niistetty ja siten se kuuluu jo roskiin. :-)
titlu ja Anna 1 v 7 kk
eikä aina meinannut riittää. sanonkin aina, että tyttö ei oppinut kävelemään vaan juoksemaan.
lapsesi on terveen utelias:)
Voimia
Meillä tyttö myös 15 kk ja tutulta kuulostaa. Tosin on onneksi aika varovainen, että tippumisia ja kaatuiluja tulee harvemmin. Ostin lastentarvikeliikkeestä Gracon laatikon/kaapinsulkimia, jotka asennetaan viikonloppuna. Toivottavasti ne auttavat ja on yksi vahtimisenaihe vähemmän. Muuten koitan muistaa jättää tuolin kauas tietokoneesta ettei pääse kiipeämään ym. ym. Kaipa tämä joskus helpotta...