++++MARRASKUISET 05++++

Moro!



Onpas pikkuinen viestikenttä, hohhoijaa. Tuntuu että nämä sivut menee koko ajan vaan huonompaan suuntaan, tylsää. Vaan se siitä nurinasta ja aiheeseen...



Kesäloma on hujahtanut ihan vauhdilla ja mulla on nyt viimeinen lomaviikko menossa. Pojat lomailee sitten vielä ensi viikon kaksistaan ennen kuin työt ja tarhatouhut taas alkaa. En nyt edes muista milloin olen viimeksi kirjoitellut, mutta lomalla ollaan käyty mm Korkeasaaressa, Puuhamaassa ja sukuloitu ollaan myös jonnin verran. Uimaan on päässyt harmillisen vähän kun nämä säät ovat mitä ovat, mutta ehkä ne helteet vielä loppuviikosta tulee. Peukut pystyyn sille. :-)



Tätä sadepäivää vietettiin HopLopissa ja nyt sekä pieni että iso mies ovat simahtaneina päiväunille, sen verran otti kiipeilyt ja pomppimiset voimille. ;-) Ikeasta pitäisi olla kohta tulossa meille makuuhuoneeseen uusi kaapisto, sen kasaamisessa riittääkin hommaa loppupäivälle.



Meilläkin asuu välillä känkkäränkkä, mutta enimmäkseen utelias kyselyikäinen. Ihan valtavasti kiinnostaa kaikki mahdollinen ja kysymyksiä tulee yleensä kymmenkunta samaan aiheeseen liittyen. Alkaa tulla jo sen verran haastaviakin kysymyksiä että meinaa mennä välillä itsellä ihan sormi suuhun. Kysymyksiä tyyliin mikä on rakkaus? Sitten kun saat mielestäsi annettua siihen ihan ok vastauksen, jatkokysymys on "missä se rakkaus on?" jne. :-)



Olenkohan muistanut siitä jo kertoa että Jesse siirtyy päiväkodissa jo isompien lasten ryhmään eli 3-5v ryhmään? Onko kohtalotovereita? En pelkää niinkään sitä etteikö Jesse pärjäisi isompien seurassa, mutta ryhmäkin on isompi ja todennäköisesti myös aika lailla rauhattomampi. Jesse on kovin tarkka omasta reviiristään ja huolettaa jos sitä omaa tilaa ei sitten tarhassa juurikaan saa. Onneksi saan jatkaa töissä edelleen 6h työpäivää ja anoppikin on lupautunut hakemaan Jesseä aina silloin tällöin aikaisemmin kotiin. Kaipa se siitä lutviutuu, jännittää vaan melkoisesti miten alku sujuu... Varmasti on ainakin aika väsynyt ja kiukkuinen poika iltaisin kotona, kun tarhassa riittää entistäkin enemmän haasteita.



Vaipoista Jesse on päässyt nyt kesäloman aikana eroon, meni yllättävänkin helposti ja vahinkoja ei tule juuri ikinä kun vaan muistuttelee potalle / pytylle. Yövaippa oli vasta viime yönä ekaa kertaa pois ja kuivana pysyi hienosti. Pukeminen sen sijaan on kovin hankalaa ja epämiellyttävää vielä. Ei jaksaisi edes yrittää vaan huutelee apua melkein samantien valittaen "emmä osaa, liian tiukka, liian vaikea" yms. Jospa siellä isompien seurassa oppii sitten ihan mallista.



Syömisetkin takkuaa jonkin verran. Syö kyllä ihan hyvin kun alkuun pääsee, mutta on kovin ennakkoluuloinen jos on vähänkään erilaista ruokaa tai sellaista mitä ei ole hetkeen syönyt. Kesän ensimmäiset mansikatkin oli aika pitkään nenän edessä ennen kuin uskalsi maistaa. Ja voi sitä ilmettä kun tajusikin että tämähän onkin hyvää.. Välillä vaan itse väsyy kun pitäisi niin usein jaksaa maanitella että maista nyt edes.



Vauvakuume vaivaa kovasti edelleen, mutta ei ole tärppiä tullut. Toissapäivänä tein raskaustestin kun kovat haaveet tuntuvat jo saavan oireitakin aikaan, mutta negatiivinenhan se oli. Ja kierto ihan sekaisin että eipä ole tietoa irtoaako mulla edes mitään munasoluja.. Pitäisi yrittää jättää koko vauva-ajatus kauas taka-alalle niin pääsisi helpommalla. Jesseäkin varrottiin kuitenkin se 3v ennen kuin tärppäsi.



Tulipahan löpistyä. Tulkaahan muutkin kun on ihan uusi pinokin. Kiitos Tintta-liisalle avaamisesta! :-)



Ohessa vielä kuva meidän herkkusuu-leipurista. Taikinat meinaa aina eksyä väärään paikkaan.. ;-)
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=b821f37b-5722-11dd-8389-…!

Tänään ollut pitkästä aikaa ihanan lämmin ilma, meillä vaan tuppaa olemaan paarmoja täällä "maalla" aurinkoisilla keleillä vähän turhankin paljon, niin vie kyllä suurimman halun olla auringossa...



Meille ei mitään ihmeitä kuulu; isäntä aloittaa vasta parin viikon päästä lomankin, eli kotosalla ollaan oltu. No, viime lauantaina käytiin tyttöjen ja mun siskon ja äidin kans Lintsillä ja Venlalla oli kyllä hurjan hauskaa niissä kaikissa härveleissä, joihin alle 100cm pääsi :)



Meidän pikkuisellakin oli viime sunnuntaina ristiäiset, nimeksi tuli Veera ja kovasti Veera jo jokeltelee ja hymyilee ja Venla ihanana isosiskona auttaa hoitamisessa. Ei ole juuri mustasukkaisuutta havaittavissa.



Lomalla me suunnataan ainakin 3 viikoksi mökille Savoon, meille kun tehdään täällä kotona vähän remppaa sillä aikaa. Joten voipi olla että palailen linjoille vasta elokuun lopulla, lähden jo lasten kanssa ens viikolla reissuun.



CalZal kera tyttösten

Heipat vaan täältäin! Täällä mieli ja vatsa myllertää, 1.8 on edessä paluu töihin kolmen vuoden jälkeen. Kauhistuttaa, jännittää, tavallaan on kivaa, tavallaan mietin miten ikinäkään voin tehdä lapsilleni tämän ym. Kuulostaa varmasti nämä ajatukset tutuilta niille joilla se on joko ollut edessä tai on edessä. Eniten ottaa päähän omat työaikani (kaupan alalla), eli jos olen iltavuorossa niin näen lapset aamusti hoitoon viedessäni ja seuraavan kerran illalla myöhään. Ihan hanurista :( No, eiköhän tää tästä sitten lähde suttaantumaan kunhan alkuun pääsee.. :)



Kesä on kyllä mennyt nopeasti, harmillisen kosteasti myös! Ja nyt puhun tuosta vesisateesta ;) Onneks loppuviikoksi on luvattu hellettä, jipii :)



Ihana kuva leipuri Jessestä! Katsotaan osaisinko kanssa liittää kuvan! Kiva että Venlalla ja Veeralla "synkkaa", ei tule turhaa stressiä mustasukkaisuudesta :)



Auringonkukalle piti vielä sanoa, että niinhän sitä aina sanotaan ettei pitäisi ajatella "vauvajuttuja", mutta oleppa siinä sitten ajattelematta kun mieli toivoisi enemmän kuin laki sallii, tiedän kyllä tunteen.. Mehän yritettiin Aatua kanssa kauan, ja vihdoinkin tärppäsi kesken ensiasuntokauppojen :)



Nyt nukkumaan, jaksaa sitten taas huomenna. Natinati ja palaillaan :)
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=4a83994b-58eb-11dd-b6d2-…!

nopeasti menee päivät poikien kanssa. kyllä tässä puuhaa riittää näitten muksujen kanssa. karhunpojalla on uhma tosiaan voimistunut ziljoona kertaa vauvan syntymän jälkeen. toivottavasti pian jo helpottaisi.



toisaalta pikkuveljelle on tosi kiva useimmiten.



ostettiin poikaselle uusi turvaistuin autoon, istuu nyt kasvot menosuuntaan turvavyöistuimessa. vanha istuin kävi pieneksi, iso poika kun on. niin on myös pikkuveli, menee yläkäyrän yläpuolella omia menojaan. =) on oppinut hymyilemään, ja jutteleekin kovasti ja kääntyy selältä kyljelleen. temperamenttinen tapaus hänkin, mistä lie perinyt. ;)



miehellä loma vasta reilun viikon päästä. toivottavasti on kivoja kelejä luvassa. nyt ollaan käyty puistoissa ja omassa pihassa leikitty, korkeasaaressa piipahdettiin tänään.



univelkaa on paljon, vauva heräilee usein öisin. toivottavasti on vaan tiheän imun kausi nyt menossa.



nyt tarttee taas mennä, mukavaa kesää.



gerda

auringonkukalle tärppionnea!



CalZal: paarmat on kyllä NIIN ikäviä, sama juttu meillä ettei paljon huvita ulkoilla kun ne käy heti kimppuun kun ulos pääsee :(



aatun_äiti: Tuletahan sitten kertomaan kuulumisia/kokemuksia hoidon aloituksesta. Meillä sama edessä marraskuussa, ja jo nyt (?) mua jännittää kuinka tuon meidän neidin hoidon aloitus alkaa kun on niin arka ja pelkää lapsia ....



GerdaK:lle jaksuja uhman keskelle! Toivottavasti olet itsekin kuitenkin jaksellut väsymyksen keskellä, ja muistathan pyytää apua läheisiltä jos oikein väsyttää. Aina hetkeksi helpottaa kun saa yhden/kaksi yötä nukutuksi kunnolla, ja vaikka päiväsaikaankin sitä omaa aikaa, edes hetkeksi.



Maanantaina mieskin palaa taasen lomalta töihin. Kyllä 4 viikkoa meneekin nopeasti! Saatiin laitettua uusi muovimatto keittiöön ja ollaan oltu Muumimaailmassa, Ähtärin eläinpuistossa. Kaksin on käyty asuntomessuilla. Vielä kun pääsisi saaristoristeilylle niin koko kesän päätetyt touhut olisi tehty. Syyskuussa sitten suunnataan sinne Mallorcalle. Kukas sielä olikaan käynyt? Hyviä vinkkejä kaipasin! Millaista maitoa sieltä muuten saa, uskaltaako antaa Lotan juoda, vai kannattaako juoda pelkkää vettä/mehua matkan aikana?



Katsotaan onnistunko minäkin laittamaan kuvan kun oltiin Ähtärin eläinpuistossa...



Hellekeleistä nautiskeleva,

Tintta-liisa
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=5fc490b2-5b33-11dd-8710-…!

Mökiltä kotiuduttiin eilen. Aivot on kyllä niin ihanassa off-tilassa, että paremmasta väliä. Ollaan menty ja tultu pitkin kesää. Me ollaan sellaisia ihmisiä, että ei paljoa ehditä koskaan suunnittelemaan mitään menemisiä. Yhtäkkiä aina päätetään, että nyt lähdetäänkin johonkin.



Mulla on täällä tänään siskon poika hoidossa. Sisko jättää tänään gradunsa. Soitti äsken, että nyt on lapsi synnytetty :) Mahtavaa. Ihanaa aloittaa omatkin opinnot nyt syksyllä ja saattaa ne loppuun.



Kiitos kaikista kuvista, joita olette laittaneet esille. Ihania viikareita.



Laitan kanssa mökkifiilis kuvan Onnista.







Noema

Aivot narikassa tosiaan.
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=1a71817d-5c9d-11dd-8710-…!

Täällä ++++, yllättäen ekasta kierrosta tärppäsi ja plussa juhannuksen jälkeen. Raskautta on sulateltu muutama viikko, ajattelin et ainakin 6 kk menee ennen tärppiä. Jos kaikki menee hyvin la on maaliskuun ekoina päivinä.



Eka päivä töissä loman jälkeen, loma sujui vähän eri merkeissä kun olin eka ajatellut, mä makasin suurimman osan ajasta huono vointisena ja joka päivä käytiin Mintun kanssa mummuloissa kylässä, et saatiin Mintulle ruokaa, en oo pystynyt sitäkään valmistaan viimeiseen kolmeen viikkoon. Jäi rilluttelut vähemmälle.



Parin viikon päästä np-ultra, silloin jos kaikki ok, on vähän varmemmalla pohjalla. Katsotaan miten käy.



Touko

Toukolle onnea plussasta!!



Sitten vähän omaa napaa, nopeasti ennen töihin lähtöä. Eli töissä olen nyt käynyt vajaan viikon. Hoidossa on lapsilla mennyt hyvin, onneksi :) Paitsi nää aamut.. ELi vien lapset joka aamu samaan aikaan omasta vuorosta riippumatta. Aatu tulee antamaan suukot ja halit ja painuu leikkimään, mut EMma ei suostuisi lähtemään mun sylistä millään ja jää sinne itkemään niin loukkaantuneesti.. On oikeasti sydäntä raastavaa jättää toinen sinne noin itkemään :( Ja tiedän kyllä että neiti siitä rauhoittuu ja päivät on menneet hyvin ym, mut kyllä siinä äidinkin kurkkua melkosesti kuristaa nuo tilanteet.. Lohduttakaapas nyt tätä vetistelevää äitiä te jolla kokemusta on.. :)



TÖihin paluu on sujunut hyvin, välillä on sellanen olo että olisi vapaalla kun on töissä ;)



Tulkaapa muutkin kertomaan kuulumisia! Tämä mamma lähtee nyt myymään vaatteita, heippaheippa :)

touko79: Onnittelut plussasta!



aatun_äiti: Mukavaa kuulla töihin paluustasi, ja hoidon aloittamisesta. Voi Emmaa :(( Mä en osaa lohduttaa millään muulla tavalla, kun että tiedän että meillä varmaankin edessä sama ruljanssi marraskuussa ... Ja itkien varmasti jää hoitoon meilläkin :(( Ja siitä alkaa taas unettomat yöt ... Eli sitä on varmaan

koko perhe väsyneenä töissä/hoidossa.



Miehen töissä tosin on ollut huhuja liikkellä: aloittavat ehkä taasen viikonloppuvuorot. Eli ovat la ja su töissä 12 tuntia, ja sitten koko viikon vapaalla. Olisi toisaalta mukavaa jos tuollaiset työajat olisi miehellä, niin ei tarvitsisi viedä Lotta hoitoon kuin 2-3 päivää viikossa. Tosin viikonloppuisin ei sitten tehtäisi mitään yhdessä, etten tiedä kumpiko on parempi asia?!



Meillä on ihan mahdoton ei-kausi meneillään. Jos ollaan lähdössä jonnekin niin panee joskus ihan tahallaan vastaan, esim. käydään pissalla ensin, ei suostu nousemaan potasta. Kun on noussut ei suostu pyllynpyyhintään, ei käsien pesuun, ei pikkuhousujen nostoon jne. Aina ei tiedä miten noissa tilanteissa pitäisi toimia ... Ja väsyneenä/turhautuneen meinaa mennä hermot! Ja kukaan ei oikeasti siis usko että neidillä on mahdoton uhma meneillään kun on

edelleen vieraskorea kyläillessä ...



Ollaan käyty katselemassa nyt Lotalle isojen tyttöjen sänkyä, pinnasänky siis ollut edelleen tiiviisti käytössä. Varmaan ensi viikolla mennään se hakemaan, katsotaan millainen yöruljanssi meillä sitten alkaa ...



Ulkomaanmatkakin lähenee (lähtö 26.9) enkä tiedä tällä hetkellä haluanko vai enkö halua lähteä. Jotenkin stressaa jo valmiiksi kaikki pakkailu yms. Ne kun on aina mun kontolla, ja mun muistettavissa ottaa kaikki tarvittava mukaan. Ja kun tämä muisti ei oo enää sama kuin ennen Lotan syntymää.



Lotta on jo päivisin ilman vaippaa (paitsi kakatessaan). Yövaippa on vielä käytössä, enkä varmaan vielä sitä jätäkään pois kun on aamulla vielä vaippa täynnä pissaa.



Nyt meen petivaatteiden vaihdon kimppuun, mies lähti Lotan kanssa ruokakauppaan.



Heippatihei.



Tintta-liisa ja Lotta-uhmis

Ja anteeksi, etta saatte lukea viesitani ilman noita suomalaisia kirjaimia, meilla on lappari, jossa ei ole niita, niin nain nyt talla kertaa. Mita kaikille kuuluu? Luinkin jo tuossa taman viestin kirjoituksia ja onnittelut toukolle plussasta. Gerda oli pojan saanut, teillakin sitten miesvalta :D



Meilla on mennyt poikien kanssa todella hyvin ja ette varmaan usko, mutta asumme Hollannissa talla hetkella ja ens vuoden puolella olisi muuttoaikeita tuonne Sveitsin suuntaan. Paatettiin kerralla, etta pitaa kokeilla muita maita, kun tuota Irlanti-Suomi valia on tullut jo sahattua siihen malliin, etta kai se on uskottava, etta kumpikaan ei ole sitten se meidan maa.



Taalla on hurjan kivoja ihmisia ja ollaan tykatty olla. Ainoa mita kaipaa on tuo luonto ja sita tassa tuolta Sveitsista lahdetaan etsimaan. Siella myos etuna, etta lapset aloittaa koulun vasta seitseman vuotiaan kuten Suomessakin.



Etsin meidan keskustelua jo tuolta Leikki-ikaisista huonolla menestyksella ja ajattelin jo etta olette lakanneet kirjoittelemasta. Milloin sinne muuten siirrytaan? Onko se se kolme vuoden rajapyykki?



Meidan miehet ne tuossa kasvaa siis ja komistuu, vauvakaan ei ole enaa niin vauva, kun seisoo tuossa nojatuoliin nojaten ja huutelee aiti aiti aiti. Itsepainen on kuin muuli ja aivan eri luontoinen kuin tama vanhempi veljensa Kaapo Einari, joka tuli tassa yksi paiva luokseni ja sanoi, etta aiti mina pelkaan Hyrraa. Meilla siis kutsutaan pikku miesta hyrraksi, kun on ja kerkiaa joka paikkaan ryomimalla. Osaa siis jo kontata, mutta on kehittanyt niin menevan tyylin tuossa ryomimisessa, etta luovuttaa aina suosiolla ja ryomii eteenpain.



Heitin miehelle eilen pommin mietittavaksi, etta mitas jos yritettas kolmatta, kun hyrra on lahenemassa kahta vuottansa (nyt siis 9 kuukautta eli aikaa on viela). Parasta ennen leima, kun kuultaa jo tuossa otsassa ja se kolmas niin kiusaa ajatuksena.



Terkkuja kaikille marras-05:lle ja mameille :x

Toukolle hurjasti onnea plussasta! Hienoa! Toivotaan, että kaikki menee hienosti loppuun saakka. Paljon plussaonnea myös sitä toivoville :)



LeCheilelle myös onnea uuteen kotiin ja kotimaahan :)



Kiirettä pitää mukamas. Paljon ollaan mökkeilty ja surrattu muutenkin. On ollut ihanaa elää vapaudessa rutiineista koko kesä. Nyt on taas toisaalta jo ihan mukavaa palata ruotuun. Mies aloitti työt eilen, joten päivystys jatkuu ja pitää pysyä suurin osa ajasta 30 min päässä Helsingistä.



Onnin uhma on ollut jo viikon verran laatumaan päin. Ihan selvästi alkaa olla rauhoittumassa. Huh huh. Sisu on iloinen veikkonen :)



Onni laskee jo pieniä yhteenlaskuja. Ei olla todellakaan harjoiteltu/opetettu, mutta laskeskelee itsekseen tavaroita. Esim kaupassa pikkukärryjä, kotona omenoita jne. Numeroita ei tosin osaa vielä enempää kuin 1-10 :) Ajattelin ostaa synttärilahjaksi Onnille magneetti aakkoset, joilla on sitten kiva leikkiä ja samalla tulla tutuiksi kirjainten kanssa.



Mies etsii onnille harjoitusautoa, jolla voi opetella alkeet ohjailusta ja kaasun painamisesta. Onnille ostetaan mikroauto täytettyään neljä. Seitsemänvuotiaana saa aloittaa kilpailemisen, joten ehtii harjoitella hyvin. Ja vaihtaa harrastusta, mikäli ei kiinnosta ;) Isä on ainakin ihan hokissa :D Onnin saa illalla rauhoittumaan hyvin, kun sanoo, että pitää syödä ja nukkua hyvin, että kasvaa ja sitten saa mikroauton. Nyökyttelee päätä ja johan puuro maistuu.



Nyt Sisu heräsi, joten bye bye!





Noema

Moi pitkästä aikaa!



Kyllä on hiljaiseksi käynyt jo meidän marrasten pino, mutta itselläni ei ainakaan edes ole nämä uudet sivut vielä toimineet moitteetta. Ja mukamas kiirettä piisaa niin on hiukan harventuneet täällä vierailut.



Meillä on edelleen poikasella reipasta uhmaa. Huutoa ja läpsimistä, ei, ei, ei haluu jne.



Vaipoista yritettiin et oltais päästy irti, mutta ei ottanut vielä tuulta alleen. Nyt pidetään taukoa ja koitetaan joskus myöhemmin uudelleen.



Tutit vietiin muutama päivä sitten oravavauvoille. Oltiinkohan viimeiset meidän porukasta jolla edes tutti oli enää käytössä. Nukkumaan mennessä vain, mutta oli nyt jo aikakin luopua siitä. Samalla vietiin vauvankin tutit pois, se kun ei oo niistä koskaan oikein perustanutkaan. Yllättävän hyvin on muuten mennyt, mutta nukahtaminen on huomattavasti pitkittynyt.



Nyt tarttee mennä taas...



Mukavaa viikkoa kaikille, ja toukolle onnea plussasta!!



Gerda

meiltä lähti tutti kanssa vasta heinäkuun lopussa.



Oltiin mökillä ja viikon mittaan oltiin puhuttu siitä, kuinka tutit voisi antaa kalavauvoille. Lähtöpäivänä Onni sitoi teipillä kivet tutteihin kiinni ja sitten soudettiin yhdessä järvelle.

Onni antoi suukon jokaiselle tutille ja heilutti perään "heippa tutti". Meillä lähti myös samalla Sisun tutti. Muuten olisi alkanut varma varastelu. Onni otti asian tosi hyvin ja oli oikein reipas. Minulta kyyneleet valuivat veneessä. Mies hoiti puhumisen ja mä katselin toiseen suuntaan pyyhkiessäni kyyneleitä, ettei Onni huomaa ;) Ihan uskomatonta millaiseksi sitä on itse muuttunut. Juu, tunteellista oli, minulle siis :D





Noema

Ihania juttuja teillä tuteista luopumiseen liittyen=) Meillä ei tutti koskaan kelvannut, joten ei ole moisia kokemuksia meillä.



Heti alkuun on pakko hehkuttaa, että tänään on ollut ihana päivä pojan kanssa! Miehen kanssa todettiinkin tänään, että ihan kuin uhma olisi taittumassa. Elo on jotenkin epätodellisen sopuisaa=) Poika menee kiltisti nukkumaan jo klo20, nukkuukin jopa klo 7 saakka, eli yöunet on pidentyneet, vaikka päiväuniakin nukkuu edelleen pari tuntia. Ruoka maistuu hyvin, sisällä ei ole yltiöpäistä riehumista ja tavaroiden heittelyä, pukeminen sujuu suosiolla jne.



Tänään on pojan kanssa touhuttu leikkaamisen ja liimaamisen merkeissä. On aivan innoissaan näiden uusien juttujen opettelemisesta. Vielä toki leikkaaminen on hankalaa ja semmosta silppuamista, mutta yhdessä sitten leikellään kuvia. Liimaaminen sujuu kyllä. On tehty pojalle omaa leikekirjaa; valitsee itse lehdistä kuvia ja niitä leikellään ja liimaillaan. Hienoja ja omaperäisiä kuvavalintoja on ollut=)



DVD:t meillä on olleet viikon arestissa. Vaikkei poika koskaan ole niitä paljoa katsellut alkoi kuitenkin AUTOT-dvd mennä jo hieman yli. Heti kun aamulla sai silmänsä auki oli eka kysymys: "pannaanko autot-elo?". Nyt ei ole kaivannut kun eivät ole enää kaapissa. Sen sijaan on ostettu pojalle satu-cd-levyjä joissa on ne kirjaset mukana. Viihtyy niiden parissa kivasti. Myös musiikkicd:t on taas kovassa käytössä ja lorukirjat.



Kirjoitelkaahan muutkin lastennne lempitouhuista, mikä mahtaa olla in?



Meille on keväisen keskenmenon jälkeen aloitettu taas hoidot. Ensimmäinen yrityskerta ei tuottanut tulosta, lopputuloksena sen verran erikoiset menkat, että epäilen josko olisi mennyt taas kesken heti alkuunsa=( Aloin nimittäin vuotaa kovasti keskellä yötä kp35, tähän astisen elämäni menkat alkaneet aina 1-2 päivän tuhrulla. Sori tarkat selostukset=)



No jossa tässä tilanteessa jotain hyvää on, olen iloinen että pääsin keskenmenon jälkeen jotenkin julkiselle puolelle ujuttautumaan, ainakin on kaikki nyt halvempaa.



Vauvoja riittää elämässä silti, meillä on nyt ihana 3 viikon ikäinen kummityttö, ensimmäinen sellainen meille ja ollaan aivan intoa täynnä.



Mukavaa lauantai-iltaa kaikille, me täällä odotellaan täällä isiä töistä kotiin sekä saunaa ja sen päälle jätskiannoksia=)



Manna