*** Toukokuisten uusi viikko 20.2. ->***

Kohta ollaan oltu viikko mummolassa ja huomenna ajellaan sitten kotiin. Huh, kyllä tässä kyläilyssä on omat kommervinkit, vaikka täällä ei juuri mitään tarvikaan tehdä. Mummo haluaa hoitaa ensimmäistä lastenlasta koko ajan:-) Hankalaa tässä on se, että pitää käydä vieraisilla sen seitsemässä paikassa ja lopputulos on se, että lapsi roikkuu äidissä kiinni entistä pahemmin. TUntee varmaan olonsa jotenki turvattomaksi. Muutenkin kun on tuota eroahdistusta ilmassa..TÄnään mulla on pieni työkeikka täällä kotipaikkakunnalla, vähän kyllä jännittää, että miten esitelmän pitäminen suuren yleisön edessä onnistuu!



Mitähän täällä oli keskusteltu? AInaki työssäkäynnistä. Se ei ole meillä ajankohtasta, mulla kun ei ole paikkaa mihin palata. Jos sitte vaikka syksyksi sais jotain. Nyt ei ole kyllä kiirettäkään kun A on vielä niin pieni. Hirvittäis laittaa päiväkotiin lasta joka ei puhu eikä kävele.



Tuosta päästäänki sitte liikkumiseen, eli meillä kyllä seistään, mutta kävely tapahtuu puita pitkin tai taaperokärryn avulla. Jotenki tuntuu, että ei A ei lähde kävelemään vielä aikoihin, sen verran varovaista liikkuminen on. Löi varmaan liian monta kertaa pään seisomaan opetellessaan:-( Eipä sillä, että olis kiirettäkään. Vauhia riittää kyllä konttaamallakin.



Juomisista sen verran, että en ole opettanut lainkaan nokkamukin käyttöä vaan annoin suoraan lasista. Opettamisen alotin varmaan joskus viiden kuukauden iässä. Nyt juominen onnistuu jo todella hyvin. A juo maidon välipalalla ja illalla pullosta, aamupuurolla, lounaalla ja päivällisellä lasista. Muita maitotuotteita en ole vielä antanut, mutta varmaan aika pikasesti alotan. Ei tarvitse sitten niin kovasti miettiä, että meneekö sitä maitoa riittävästi! Yöllä meillä ei ole syöty enää aikoihin, mutta muutama tutinlaitto yleensä tarvitaan.



Mitäs sitten vielä..Oli puhetta tempperamentistä. Täällä nousee myös käsi pystyyn. Tempperamenttiä löytyy pojalta joskus liikaaki ja äidin kieltoja testataan jatkuvasti. Joskus tuossa 8 kk ikäisenä huomasin, että omaa tahtoa alko löytyä enemmän.



Lopuksi galluppia päiväunista: JOko olette harkinneet siirtymistä yksiin päiväuniin? Meillä nimittäin tuntuu, että iltanukahtaminen on koko ajan vaikeampaa. Ennen poika nukahti itekseen omaan sänkyyn, mutta nykysin pitää nukuttaa syliin ja nukahtaminen siirtyy helposti entisen ysin sijaan jopa yli kymmeneen. Olen sitte miettiny, että pitäisikö tuota päivänukkumista alkaa rajoittaa..



Nyt lopetan tämän romaanin:-) AUrinkoista päivää kaikille!



Walpu ja A (30.4)

Meillepä ei sovikaan viikon päästä tapaaminen, sattuu juuri se ryhmäneuvola olemaan 2.3. klo 14 iltapäivällä... Olin jo unohtanut sen, ja kun menin kirjoittamaan toukotapaamista kalenteriin, siellä olikin jo neuvola-aika! Voi harmi! En tätä neuvolaa oikein viitsisi siirrelläkään, kun noita ryhmiä ei ilmeisesti niin usein ole. Ja aika on vielä niin sopivasti just kun J täyttää 10kk.



Aloin eilen miettiä, olisiko J:n aika muuttaa omaan huoneeseeen. Nukkuu nyt pinnasängyssä (ja aamuyön äidin kainalossa) meidän makkarissa. Ajattelin että jos yösyötötkin vähenisivät samalla. Nyt niitä on kaksi. Toisaalta meidän toinen huone on ihan asunnon toisessa päässä, eli pelkään että kuulenko pojan kutsua sielta asti, ennen kuin huutaa kurkku suorana.



Ja pitäisi hankkia J:lle uusi turvaistuinkin, kaukalon jää kuitenkin pian pieneksi ja annamme sen J:n uutta serkkua varten takaisin miehen veljelle. Ollaan ajateltu Britaxin two-way eliteä, pitkän käyttöiän vuoksi. Ja meillähän ei omaa autoa ole -vielä, joten istuimen tulisi mennä helposti erilaisiin autohin. Mies sai sentään ajokortin ajettua pari viikkoa sitten =).



Nyt leppoisaa loppuviikkoa, toivottelee sannael ja J (höyhensaarilta)

tuli tuossa mieleen, kun ollaan ensi viikolla lähdössä mummolaan ja matka kestää 2,5 h niin kuinka teidän vauvat viihtyy autossa? meidän neiti ei viihdy ollenkaan autossa vaikka usein kyydissä onkin ja tuolla mummolassakin käydään kerran kk. Yleensä huutaa tunnin, nukahtaa puoleksi tunniksi ja huutaa taas loppumatkan,jee!

Mekin ollaan ostettu jo istuin( Graco duo XTP), muuten hyvä, mutta jos neiti sattuu nukahtamaan niin pää retkottaa alaspäin..=( alkaa kaukalo olemaan jo vähän pieni, mut nukkumisen kannalta parempi.

Meillä etupenkillä airbag, joten neiti matkustaa takana..ja äiskä yrittää viihdyttää=) Ihana matka taas edessä..

Mehiz ja neiti (19.5)

Pitkästä aikaa taas minäkin kirjoittelen muutaman rivin. Luen ahkerasti kuulumisianne, mutta aina siinä vaiheessa kun meinaa kirjoittaa tuntuu ilmaantuvan jotain puuhaa...



Samansorttiset vaiheet tuntuvat miltei kaikilla vauveleilla olevan. Omaa tahtoa löytyy, liikkuminen lisääntyy, hampaita tehdään. Näin myös meillä. 8-kuisena tyttömme oppi yhtäkkiä ryömimään, istumaan ja istumaan nousemisen, sai ekat alahampaat ja yrittää väenvängällä punkea jaloilleen, jotka eivät pidä alkuunkaan... Juttua tulee, mutta siinä ei ole päätä eikä häntää. En siis ole huomannut minkäänlaista merkkiä siitä, että neiti ymmärtäisi käsitteitä millään lailla. Oman nimensä tajuaa, mutta ei äitiä, isää, muusta puhumattakaan. Hei hei -heilutus onnistuu, mutta ei tule silloin kun joku lähtee, liittyy siis vain siihen, että me sanomme hei hei ja tyttö heiluttaa :o). Konttausasento on nyt pop ja pyrkimys edetä siinä asennossa kova. Tyyli on hyvin persoonallinen...



Nukkuminen maistuu edelleen öisin oivasti, mutta päivällä vaihtelee. Aamupäiväunet otetaan aina n. 1-2 h, mutta kakkosunien kanssa voikin sitten olla tuskaa. Tarvitsisi ne vielä, koska muuten pitäisi illalla päästä jo seiskan aikaan yöunille. Sitä minä taas en halua, koska muutoin on herätys aamulla kukonlaulun aikaan. Kuuden aikaan otettuna iltapäiväunet taas venyttävät yöunille menoa kovin myöhäseen, kymmeneen ja yli. Se taas tuntuu kovin myöhäiseltä ja äidille ja isälle ei jää yhtään omaa aikaa. Parasta olisi jos aamupäivästä jaksaisi valvoa vähän kauemmin ja ottaisi vaan yhdet unet. Tasapainoillaan nyt parhaamme mukaan...



Syöminen sujuu ihan kivasti, aamu-ja iltapuuro, lounas ja iltapäivävälipala. Maitoa yritän tyrkyttää, mutta imeminen on minusta aika vähäistä. Max kaksi-kolme kertaa päivässä imee kunnolla ja pari kertaa maistelee. Muuta nestettä en sellaisenaan ole antanut, kun mieluusti vielä vähän aikaa imettäisin. En siis tiedä saako tyllerö tarpeeksi nestettä, mutta ei kai hän kasvaisi jne. jos ei saisi...



Pari kertaa on kohdattu kunnon raivarit nimenomaan silloin kun pitäisi käydä unille. Olen miettinyt, että mitähän niissä tilanteissa oikeaoppisesti pitäisi tehdä :o). Itse en jaksa " pelleillä" kovin kauaa, eli mieluummin otan tytön leikkimään vielä toviksi ja laitan unille kun näyttää uudestaan nukuttavan kuin kuuntelen kauheaa rääkymistä ja hyssyttelen loputtomiin. Varmaan väärin... :o). Kyllä sekin jo harmittaa, kun otetaan joku tavara pois jne. Mutta sellaista en ole huomannut ettemmekö saisi leikkeihin puuttua.



Minusta elo vauvan kanssa vaan paranee koko ajan, kun hän oppii uutta jne. mutta kyllä aina välillä tulee miettineeksi, että kyllä sellainen vastasyntynytkin oli aivan älyttömän ihana ja niiiiin pikkuruinen :). Tyttö tuntuu jo isolta. Joten toivottavasti meillekin pikku kakkonen joku päivä suodaan...



Ihanaa loppuviikkoa kaikille!

Tuosta turvaistuin asiasta rupesin kirjoittelemaan. Meillä kans hankalaa kun on mulla oma auto ja miehellä auto, joka vaihtuu jopa pari kertaa viikossa (on töissä autoliikkeessä ja omaa autoedun). Tähän asti ollaan liikuttu aina miehen autolla. Minä ajan omallani vain päivisin. Kaikki nää isommat istuimet on tosi ärsyttävän hankalaa asentaa autosta toiseen. No, minä sit kyselin yhdestä liikkeestä, mikä istuin on vaivattomin asentaa ja niiden mielestä Britaxin freeway. Se on pelkästään selkä menosuuntaan asennettava istuin. Se istuin (en nyt nimeä enää muista..) mitä olette kattoneet voi asentaa molemmin päin. Tarkoituksella otimme sitten tuon freewayn, ettei tule kiusausta kuljettaa helpolla asennuksella kasvot menosuuntaa. Mutta saa nähdä aletaanko nyt käyttää enemmän mun autoa...

Meillä tyttö viihtyy autossa oikein hyvin ja kerrassaan mainiosti. Ollaan reissattu tytön kanssa paljon ja aika pitkiäkin matkoja.(400km-600km)

Yritetään aina ajoittaa reissut niin, että rytmi pysyy samana ja esim päikkäri ajat ajoittuu juuri sopivasti. Tyttö siis nukkuu oikein mainiosti autossa on aina nukkunut ja kunhan vaan leluja ja viihdykkeitä on tarpeeksi mukana ja mikä tärkeintä ei tytölle ei tule kuuma niin hyvin menee. Meillä tyttö matkustaa pitkillä matkoilla ihan vaan sisävaatteissa ja esim villasukissa ja ohuessa kypärämyssyssä, sekä meillä on autossa ohut villapeitto mikä laitetaan tarvittaessa päälle. Auto on kuitenkin lämmin ja turvaistuimen materiaali hiostavaa synteettistä materiaalia niin pelkillä sisävaatteilla pärjää. Näillä systeemeillä meillä onnistuu reissuaminen.



Meillä on ollut turvaistuin käytössä kohta jo 4kk. Turvakaukalo kävi yksinkertaisesti niin pieneksi,että pakko oli vaihtaa turvaistuimeen. Niin ja saman tien myös tyttö alkoi viihtyä autossa ja matkat muuttui entisestä huutamisesta rauhallisiksi ja mukaviksi. Turvaistuin on Cracon(?) joku malli. Sen saa kuitenkin helposti säädettyä istuvasta asennosta enemmän makuu asentoon lapsen ollessa istuimessa. Oikein näppärää, sekä siinnä on pään sivuilla sellaiset tuet, että ne estävät pienen pään retkattamisen ja tukevat mielestäni päätä ja niskaa oikein hyvin. Ollaan oltu tosi tyytyväisiä tuoliin. Oli kyllä kallis, mutta ostos kannatti. Ainut miinus on tuolin aika hankala kiinnitys autoon eli ei ihan pikku jutun takia tee mieli sitä irrotella ja vaihtaa eri autoon.



Tyttö oppi tällä viikolla vilkuttamaan ja taputtamaan.:) Suloista!! Tänäänkin, kun käytiin kaupassa, apteekissa ym. asioilla kaikille ihmisille piti vilkuttaa ja taputtaa ja esitellä uusia taitoja. Ja kun tyttö huomasi,että hei näinhän saa huomiota ja hymyjä niin nytten vilkutellaan ja taputetaan koko ajan ja kaikille. :)



Tyttö muuten oppi taputtamaan, kun samalla, kun katsottiin Dr.Philiä ja tyttö seurasi sitä tarkasti ja yhtä äkkiä alkoi taputtaa, kun yleisö ohjelmassa taputti ja siitä lähtien se on ollut ihan ykkös juttu.:)



Kyllä tää äitinä olo on ihanaa ja ihmeellistä! (joskin myös välillä hyvin uuvuttavaa)



-Tuuli@- ja typy (6.5)

Sen vielä ajattelin lisätä, että me ollaan ajateltu ostaa kakkos autoon joku ihan oma istuimensa tai saadaan mahdollisesti tutuilta heidän vanha istuimensa. On nimittäin niin rassaavaa tuon tuolin siirtely autosta autoon ettei jaksa.



-Tuuli@-

autoreissulle, kaikki keinot kokeillaan! Istuimesta vielä, et meillä siinä Gracon istuimessa on myös pään sivulla ne tuet, mut neidin pää ei oikein yletä niiden väliin.. olisi varmaan kannattanut ostaa se malli jossa on se kallistus mahdollisuus. No odotamme neidin kasvamista ja otamme istuimen sitten käyttöön..

Mehiz ja kiukkuinen neiti 9kk =)

Taas on ehtiny vierähtää aikaa siitä ku viimeks oon kirjotellu. Käyn kyllä lueskelemassa näitä useemmin...



Kuulostaapa tutuilta teidän ongelmat, varsinki toi EROAHDISTUS...Maisa vierastaa tosi paljon kaikkia muita paitsi äitiä, isiä ja isovanhempia, joita näkee noin kerran viikossa. Neuvolassa ja lääkärissä huuto alkaa heti ku joku vieras uskaltaa koskea. Kotona äidin on oltava vieressä kokoajan, aina ku meen vessaan tai toiseen huoneeseen, alkaa kauhea huuto. Kun hommailen jotain keittiössä, tyttö roikkuu lahkeessa ja itkee jos en huomioi kokoajan. En jaksa pitää tyttöä enää rintarepussakaan, enkä varsinkaan sylissä, joten hän sitten roikkuu lahkeessa. Jos olemme miehen kanssa molemmat samassa huoneessa Maisan kanssa ja minä lähden esim vessaan, tyttö huutaa niin kauan että isi ottaa syliin tai alkaa leikkimään. Onneks tää vaihe on väliaikanen, alkaa olla aika rasittavaa... :)



Maisa oppi pari viikkoa sitte nousemaan tukea vasten seisomaan, vaikka olin ihan varma ettei opi vielä pitkään aikaan...Tyttö ei konttaa ollenkaan, ryömii vaan (senkin oppi vasta vajaa 8kuisena) ja nousee kokoajan ja joka paikkaan. Mä saan vaan kokoajan pelätä että kaatuu ja lyö päänsä tai jotain. Kyllä se kaatuileekin, lähes joka kerta mutta ei oo onneks vielä pahasti telonu itteensä. Muutama naarmu vaan naamassa :)



Tytöllä ei ole vieläkään yhtään hammasta, tuleekohan ne ikinä?? :) Enkä osaa noista ikenistä sanoa että onko niitä tulossa vai ei...Se on kyllä järsiny sormeaan jonku aikaa jatkuvasti, ja aina samalla puolella suuta, että ehkä sinne joskus jotain tulee. En oo ainakaan kuullu kenestäkään jolle ei ois ikinä tullu hampaita :)



Tytöllä on ollu nyt jo pitemmän aikaa syömälakko päällä, en tiiä mikä auttais...joskus saattaa syödä päivässä vaan noin puol purkillista sosetta, joskus menee noin kolme purkkia päivässä. Puuro menee aika hyvin, mutta nyt oon alkanu epäilee että kaurapuurosta tulee allergiaa...täytyy vissiin kokeilla tattaria tai jotain. Tyttöhän on allerginen lähes kaikelle, nyt syö vaan maissia, kalkkunaa, possua, parsakaalia ja kukkakaalia. Ja välillä annan mustikkaa tai aprikoosia, vaikka niistä tuleekin paljon käyttettynä ihottumaa.



Nyt taidan lähteä, ettei mies hermostu ton lapsen kanssa :)



henna ja maisa 9kk



ps. vauvakuume vaivaa täälläkin...

Kun kuulostaa niin kaikki jutut kuin omasta elämästä repäistyiltä!

Eroahdistus alkaa meillä vähitellen hellittää ja olinkin jo henkisesti ihan sykeröllä kun lapsi itkee perään ja roikkuu lahkeessa. Kuukausi ollaan melkein istua nökötetty olkkarin lattialla kun pitää olla ihan kiinni äidin tukassa. Selvä väsymyksen tai tissintarpeen merkki on kun neiti imaisee alahuulensa suuhun (ei ole ollut tuttia joten Emma kehitti oman alahuulilohdutuksen)ja hiplaa minun hiuksiani.

Miehelle on myös ollut raskasta kun hän ei kelpaisi lapselle yhtä hyvin kuin äiti. Hienosti pärjäävät kuitenkin kahdestaan kunhan livahdan ulos ja näkymättömiin...

Emma KÄVELI tänään itse useamman kuin kolme askelta joita on treenailtu tämä viikko!Uskomaton vauhti päällä neidillä. Seisoskeltu on jo reilu kuukausi ja nyt alkaa tasapaino olla jo niin hyvä että humpsahduksia sattuu tosi harvoin. Ja kävelyttää täytyy edelleen niin että selkä on jumissa. Olen nyt yrittänyt välillä sanoa ettei kävelyttäjä lähde ja siitä meinaa tulla iso itku...Muuten ei kamalasti kiukutella ja olen ihmettelen kiitollisena sitä miten nopeasti Emma on hoksannut kielletyt asiat. Kukat ja muut koristukset saavat olla rauhassa ja koiran kuppeja ei enää kaivella. Kaukosäätimet mies haluaisi kieltää kun Emma selkeästi tajuaa miten kapula vaikuttaa mölytoosaan. Telkkari saadaan päälle ja kanavia vaihdeltua mutta jos sekoaa Emman painelusta niin on huono kone. Vahdin vain ettei kaivella pattereita suuhun.

Kahvipöydässä Emma kerjää makoisia ja on pannahinen jo opetettu että keksi on parempi kuin riisikakku...Me ei sitten syödä sellaisia mitä Emmakaan ei saa. Olisihan se epäreilua...

Emma onkin kova tyttö syömään ja maistelemaan kaikenlaista. Aamulla menee iso satsi puuroa ja nyt yritän antaa kaksi lämmintä ruokaa ja vain yhden välipalan kun meinasi alkaa hedelmäsoseet maistua paremmin kuin oikea ruoka. Ja illalla vielä iso satsi puuroa.

Tänään neiti veti välipalaksi kokonaisen päärynän ja illemmalla vielä koko purkin vauvanjogurttia. Kaikki muutkin ateriat upposivat hyvällä halulla...Ja silti vain on niin hoikka tyttö. Ensi viikolla 10kk neuvola ja vähän mietin ollaanko edes 9kg saavutettu vielä...

Tissimaitoa menee vielä muutaman kerran päivässä. Öisin en ole imettänyt hetkeen ja yöunetkin ovat palautuneet taas hieman levollisemmiksi. Joskus sitä tosiaan miettii että tuleekohan sieltä maitoa laisinkaan mutta kun neiti tyytyväisenä nukahtaa tissille viimeinen maitotippa poskella niin sai kai sitten kyllikseen:)

Yöunille nukahdetaan yleensä tissille mutta kiltisti nukahtaa kyllä ilmankin niin olen minäkin saanut pari vapaailtaa.

Mutta nyt on suorittava pehkuihin. Viikonloppu edessä!

t. Katja ja Emma (kohta 10kk)

Toivottavasti se tarkoittais myös pitempiä yöunia. Viime viikolla Daniel heräsi joka aamu viiden, puol kuuden aikoihin. Zzz... Usein kyllä nukahti vielä tunnin, puolentoista tunnin jälkeen vielä tunniksi viereen. Olen itse sen verran huono nukkuja, että itse en saa enää unta. Muutenkin tuntuu että omat yöunet ovat tällä hetkellä haakusessa. Heräilen tunnin välein ja saataan olla yöllä valveilla tuntitolkulla. Onko muita joilla samanlaisia ongelmia? Usein ajattelen että poika pian herää ja stressaan sitä. Inhottavaa. Alan olla aika väsyksissä. Tänään poika nukku seitsemään. Tuntu tosi luksukselta. (tosin änelehti useasti, johon heräsin, ja kävin laittamassa tutin pari kertaa.) Päivisin nukkuu kyllä paljon, kolme neljä tuntia kahdessa erässä. Onkohan liikaa tässä iässä?



Perjantai lauantai välisenä yönä poika heräsi kolmelta huutamaan. Kun me loppujen lopuksi viideltä tajusimme antaa pojalle panadolia hän nukahti viereen. Aamulla oli seitsemäs (!) hammas suussa! Danielilla on etuhampaassa tumma läiskä. Tietääkö kukaan mistä voisi johtua? Olemme pesseet hampaita ahkerasti kerran päivässä, eikä olla annettu pojalle pusuja suulle jne. Eihän läiskä voi olla reiän alku? :(



Olimme lauantaina mieheni kanssa leffassa katsomassa Walk the Line elokuvaa. Kannattaa mennä katsomaan. Sopii sekä naisille että miehille. Olimme miehen kanssa ekaa kertaa yhdessä elokuvissa pojan syntymän jälkeen. Appivanhemmat hoitivat poikaa. Oli tosi mukavaa.



Imetyksestä kysymys:

Te, jotka ette vielä ole antaneet korviketta. Tuntuuko teistä vielä että maitoa riittää? Itsestäni rinnat tuntuvat välillä tosi tyhjiltä, enkä enää saa maitoa pumpattua. Annatteko jo muita maitotuotteita, vauvajugorttia, ruokaa jossa maitojauhetta jne...?



Olemme tänään menossa naapurille kahveille. Kiva kun lähistöllä asuu samanikäinen poika ja äiti.



Hyvää alkanutta viikkoa,

Mamma ja Daniel, pian 9kk

Minttu on vierastanut 4 kk iästä lähtien enemmän ja vähemmän. Kun 9 kk tuli täyteen (reilu viikko sitten) alkoi ihan mieletön eroahdistus. Lahkeessa roikutaan koko ajan kitisten tai sitten istutaan sylissä. Omasta sylistä isän syliin nostaminen on mahdotonta. Kaikkia vieraita ujostellaan kovasti ja aurinkoinen typy on nyt kovin vakava ja itkuinen. Tiedän et kuuluu ikään, mut onko muilla näin voimakasta eroahdistusta?



Lisäksi on tullut tää rimpuilu, joka hiukan on onneks jo helpottanut. Eli hoitopöytä EI, syöttötuoli EI, keinu EI, rattaat EI ym. Huh. Ja syöminen on ollut yhtä takkuamista jo pari viikkoa. ITTE pitäs vaan syödä eli sormiruoka kelpaa tai sit on keksittävä jotain tosi viihdyttävää syömisen ajaksi. Ja -20 käyrällä mennään et pientä stressiä syömiset tuottaa. Hampaat on tuloillaan ylös (eli vasta kaksi on puhjennut). Näitä ylähampaita on tehty kauan. Onko muilla vastaavaa?



Kerrottakoon (jottei pelkäksi valitukseksi mene), että kävelyn edistymistä on mukava seurata. Paria askelta ilman tukea on otettu jo parin viikon ajan ja tahto kävellä on kova.



Me ei olla viel aloteltu hapanmaitotuotteita mut lähiaikoina ois tarkoitus... Imetän edelleen, myös yöllä kerran. Tästä johtuen meilläkin aamuyöt risaisia ja sitten ylös noustaan kello 6.



Helpotusta eroahdistukseen toivoen,



Äipykkä80 ja Minttu

Taisin unohtaa täällä mainita, että oltiin lähdössä reissuun Ruotsiin ja siellä vierähtikin sitten viikko sukulaisia kierrellen. Kivaa oli ja reissu meni kaikin puolin ihan huippu hyvin. Tyttö on oikein reipas ja sopeutuvainen pieni reissunainen. Ja meidän nukkumisetkin loksahti ainakin väliaikaisesti taas tuolla reissussa ollessa paikoilleen. Tyttö teki reissun päällä toisen ylä etuhampaan ja poti oikein kunnon räkätaudin, mutta silti oli oma aurinkoinen ja iloinen itsensä.



Hampaita on nytten yhteensä 6kpl ja yläposkihampaat pullottaa aikalailla ja ikenet on kipeät. Voi elämä voin vain kuvitella miten kipeät nuo poskihampaat on kun meillä noiden yläkulmahampaiden tekeminenkin oli pitkä ja kipeä prosessi. Pitääkin muistaa tänään käydä suppoja lisää apteekista.



Meillä tyttö ei ole ikinä vierastanut ja on oikein yltiö rohkea muutenkin, mutta samaa eroahdistusta, josta Äipykkä-80 kirjoitti on meilläkin. Äiti ei saa hävitä hetkeksikään näkyvistä ja läheltä tai alkaa lohduton itku ja paha mieli. Se on kyllä meillä ihan uusi piirre ja alussa oikein säikähdin, että mitä ihmettä se on, mutta liittynee tähän ikään ja siihen, kun vauvelit ymmärtävät olevansa omia itsenäisiä olentoja irrallisia äidistä.



Meillä ei edelleenkään kontata, mutta harjoituksia jatketaan. Niin ja lentoharjoituksia tehdään myös kovasti.:) Tyttö jokeltelee ja juttelee kovasti ja on kehittynyt siinä suhteessa ihan kauheasti ihan vähälle aikaa. Sanojakin tulee paljon, tosin niiden merkityksistä en oikein ole varma esim. äti ja isi, ei, ikku,nänä ym. Muutenkin puheen ymmärrys on tosi hyvää. Kai se sitten menee niin, että meillä keskitytään ensin tähän puheen opetteluun ja vasta sitten myöhemmin opetellaan liikkumiset. No äidillehän tämä sopii vallan hyvin. :) Ehtiihän sitä sitten myöhemminkin juoksentelemaan pikku taaperon perässä. Tyttö on muuten todella vilkas ja energinen, että pahoin pelkään, että tulee samalainen huimapää ja menijä, kun minäkin olin pienenä. Valjaat, jos toisetkin kuluivat käytössä, kun minä opin kävelemään.



Minäkin vielä imetän, mutta minulla tulee maitoa vieläkin niin runsaasti, että en ole siitä huolissani, että se ei riittäisi enemmänkin siitä, kun joinakin päivinä tyttö ei pahemmin kelpuuta rintaa ja ei syö korvikettakaan. Toisina päivinä taas on vähän väliä rinnalla ja maito huikilla. Olen antanut välipalla sitä vauvojen jogurttia ja välillä tehnyt puuron korvikkeeseen. Hapanmaito valmisteitahan suositellaan annettavaksi 10kk:n iästä. Eli parin viikon päästä aletaan pikku hiljaa maistelemaan niitäkin sitten.



Nyt heipat ja palataan taas.



-Tuuli@- ja typy (6.5)

Ihanaa, kun oli taas pino odottamassa, ku palstan aukaisi! On tähän pinoiluun jo niin tottunut, et mitä tulisikaan päivistä ilman tätä? Täältä saa niin paljon vertaistukea ja huomaa muillakin samoja juttuja. Lisäksi meidän pinossa on niin ihania ihmisiä. Kyllä se kannustaminen vaan paljon merkkaa! Eli siis KIITOS kaikille toukokuisille pinoon osallistuneille! :) Pidetään yhtä!



Meillä meni täs muutama yö taas tosi hyvin muutamalla herätyksellä. Viime yö oli taas jotain muuta. Tuntu, et ainakin kymmenen kertaa ois herättänyt. No, lohduttelen itteäni, et eiköhän tää jossain vaiheessa lopu.. Eilen Dani jostain syystä nukkui liian lyhyet päikkäri eli heräs kesken unien. Koko ilta oli kitinää ja jatkui näköjään sit yön yli. Jospa tänään olis parempi päivä.



Toukokuu20: Minä vielä myöskin imetän, enkä korviketta anna. Aamulla saa kyllä jauhepuuroa, missä maitojauhetta. Mulla välillä tulee tosi paljon maitoa, nii et rinnat oikeen piukeena ja välillä rinnat tuntuu tosi tyhjiltä (niinku nyt..) Kyllä musta silti tuntuu, et vauva saa tarvitsemansa maitomäärän. Imetän aika useasti päivässä ja lisäksi vielä yöllä 2-3 kertaa. Vauvajugurtteja en ole antanut ku kerran. Aioin kyllä aloittaa heti 10kk iässä hapanmaitotuotteet ja vähitellen siitä sit aloitan ihan oikean maidon kokeilun. Imetyksen ajattelin lopettaa vähitellen tuonne vuoden paikkeille. Ensin jätän päiväimetyksiä pois ja maidontulon vähennyttyä ilta- ja yöimetyksiä. Näin on siis suunnitelmissa meillä. Saa nähdä, kuinka käytännössä sitten. Meillä kun ei ole tuttia ja imemisen nautinnon saa vaan tisutteluista..



Eroahdistuksesta: (Unohdin jo sun nimimerkin... sorry..) Meillä ei mitään hirmu pahaa eroahdistusta ole. Mutta edellisen kanssa oli just tommoista, ku teillä. Ei edes isän syli kelvannut. Oli muutenkin arka lapsi ja kylässäkin saattoi istua mun sylissä vaikka 2 päivää... Kyllä ne ohi menee. Vaikka se on raskas kausi äidille, oon itte ajatellut, et paremmin menee ohi, ku sylittelee ja antaa aikaa. Toiset lapset on vaan herkempiä, ku toiset.



Meillä muuten jo kontataan!! Toki vielä ryömiikin. Kovasti harjoittelee myös seisomista ja välillä unohdetaan pitää kiinni. Tukevasti kyllä seisoo ja harjoittelee jalkojen siirtämistä. Kyllä ne meidän vauvat on jo niin isoja! :)



Mukavaa viikkoa kaikille!

Ninni-pinni & Dani 9kk

Tosta tuuli@n kirjoituksesta tuli mieleen, et meilläkin Dani on kova poika " puhumaan" .. Ymmärrettävää tekstiä kyllä ei tule, mutta koko ajan suu käy pojalla ja tavuja tulee.. Samoin nyt on alkanut huomata, et Dani ymmärtää joitakin juttuja mitä sille kertoo. Ihanaa, ku saa seurata tätä pienen ihmisen kehitystä :)

Kävin lueskelmassa pikaisesti viime viikon toukopinon ja sen innoittamana kiinnostuin tuosta Lokakuisten jupakasta. Kaivelin pinon ja ei voi muuta sanoa, kun, että huh huh!!



Yhdyn Ninni-pinnin sanoihin. Meillä on ihana pino ja mukavat mammat. Jatketaan samaan malliin. Niin ja kaikki uudetkin on aina tervetulleita mukaan.:)



Nyt menen..



-Tuuli@-

IMETYS/SYÖMINEN:

Olen myös ajatellut siirtyä suoraan hapanmaitotuotteisiin 10 kuukauden ikäisenä. Siitä sitten vajaa vuoden ikäisenä tavalliseen maitoon. En tiedä miksi olen ollut niin tarkka tämän maidottomuuden takia. Yksi syy on varmasti alkuaikojen masuvaivojen jäätämä " pelko" . Ajattelin kuitenkin tässä 9kk:den iässä alkaa antamaan vauvajugorttia ja vauvanruokia, jotka sisältävät maitojauhetta. Välillä kuitenkin mietityttää riittääkö maito. Meilläkään poika ei aina jaksa kiinnostua imemisestä. Kiinteitä menee kuitenkin ihan hyvin, 1 iso + 1 pieni purkillinen kasv.-lihasosetta, kaksi annosta puuroa ja 1 purkillinen hedelmäsosetta/muussattuja hedelmiä. Sormiruoasta Daniel ei vielä ole kiinnostunut. Maissinaksut ovat ok, kurkku yäk ja leipä " mitä ihmettä tää nyt on...?" . Mandariininlohkoja vois kokeilla seuraavaks. Onko muita vinkkejä?



EROAHDISTUS:

Hieman sellaista on ilmassa. Välillä halutaan äidin tai isän syliin turvaan, mutta useimmiten kaikki ihmiset on ok. Aika reipas poika on, mutta eikö tuo kuuluu kehitykseen?



PUHUMINEN:

Mamamamaa, pappappapapaa ja baabubaabu tulee, mutta ei paljon muuta. Pärisyttää kyllä, mutta missä muut tavut viipyy???

Meillä ei vieläkään ole kuin kaksi hammasta alhaalla, kovasti odotellaan uusia hampaita. Minäkin vielä imetän, aamuisin kun neiti herää ja muutaman kerran päivällä ja sit illalla. Vauvajugurtteja olen antanut jonkin verran ja hyvin maistuu kun malttaa syödä..

Syöminen on kyllä yhtä taistelua, pari lusikallista menee ja sit menee suu tiukasti kiinni, maitoa kyllä vetää sitten nokkiksesta. No unet pysyny ennallaan, joten en ota stressiä tuosta syömisestä..tää vissiin kuuluu tähän ikään kun muillakin tuntuu olevan samanlaista.

Kovasti täälläkin jutellaan, vaa,vaa,vaa ja maa,maa yms.. hauskan kuulosta. tukea vasten muutamia askeleita ottaa ja vauhdilla konttaa.

mutta siinäpä meidän kuulumiset.

Ja tosiaankin täällä toukoissa on minunkin mielestä mukavaa porukkaa ja tänne viitsii kirjoitellakin sellaisetkin, jotka harvemmin kirjoittelee esim. minä..

mutta päivän jatkoja!

mehiz ja neiti 9kk ( 19.5)

että herra ryömii kyllä vauhdilla ympäri kämppää ja noseekin jaloille auttaessa. Konnttausasentokin on löytynyt, mutta D ei vielä ole keksinyt, että niinkin voi liikkua. Ehkä meillä tämä liikkuminen tulee ennen puhetta. D on liikkeessä kaiken hereilläoloajan, ja joskus unissakin. ;)

Jospa minäkin pitkästä aikaa pinoutuisin. Olen samaa mieltä kanssasi Mehiz, että tänne on kiva pinoutua vaikka vähän harvemmin minäkään kirjoittelen. Mukavaa on ollu porukka täällä toukokuisissa.



Meillä on menny yöt ihan riehumiseksi. Hirveesti on Pinja oppinut liikkumaan ja unissaankin sitten konttaillaan ympäriinsä ja seistään pinnasängyssä. Nyt ei enää unipussikaan neidin menoa hidasta. Pinja konttaa ja nousee tukea vasten seisomaan. Nyt on uusi villitys mennä portaisiin. Pääsee jo muutaman rappusen kiipeämään ylöspäin. Saa siis olla silmät selässäkin. Aina isompien lasten perässä ois ylös ,menossa. Ja isommat tietenkin menisivät yläkertaan leikkimään, ettei Pinja tuhoa leikkejä.



Pinjalla oli pari viikkoa sitten korvatulehdus. Lääkekuuri onneksi helpotti ja nyt neiti ei enää ole ollut räkäinenkään. 2 hammastakin puhkesi vasta. Niiden puhkeamista Pinja ei kitissyt pahemmin.



Minä edelleen imetän ja nyt on alkanut minustakin tuntumaan, ettei maitoa tule tarpeeksi. Parina iltana olen antanut pullosta lisäksi korviketta ja hyvin on uponnut. Melkeen koko 2 dl menee kerralla. Ajattelin, että jos ois rauhoittanut öitäkin, kun ei ainakaan nälkäänsä huuda, mutta samalla tavalla heräilee ja tissille rauhoittuu vasta. No, olen lähdössä hiihtolomalla lasten kans mummolaan, enkä jaksa ennen lomaa alkaa unikoulua pitämään, sitten loman jälkeen varmaan ois sen vuoro, jos yöt eivät meinaa rauhoittua. Lisäksi annnan jauhepuuroja ja niissähän on myös maitoa.



Oikein paljon onnitteluja kaikille plussanneille. Hieman olen kateellinen. Ois se niin ihanaa kokea taas se kaikki....Niin ne vaan alkaa nää toukokuiset vauvat olemaan jo isoja vauveleita.



Mutta nyt kotihomiin. Illalla ois jumppa. Hyvää hiihtolomaa kaikille niille joilla se on jo alkanut. Meillä ois ens viikolla.



Pipsa