2 v, päiväunet, nukahtaminen
2-vuotias taaperomme on laittanut nukahtamiset jokailtaiseksi hulinaksi. Ennen nukahti itse isojen sänkyyn hienosti. Nukahtamisessa kesti noin 20 min., jona aikana lapsi jutteli ja höpötteli sängyssä ja viimein nukahti rauhallisena. Heti 2-v. synttäreiden jälkeen alkoi ihan yhtäkkiä hurjat iltahulinat. Sängystä karataan parisenkymmentä kertaa, heilutaan hypitään, riekutaan, huudetaan.... Nukuttamiseen ja nukahtamiseen menee helposti 1-2 tuntia. Aikuisen on nykyään oltava läsnä koko ajan, koska sängystä karkailu yltyi hurjiin mittoihin. Mikään rutiinien muutos ei ole liittynyt tähän hilluntavaiheeseen. Mielestäni lapsi ei ole enää tarpeeksi väsynyt illalla malttaakseen nukahtaa. Päiväunille nukahtaminen on myös venynyt entisestä 10 minuutista noin 20-30 minuuttiin. Päiväunille nukahtaminen sujuu rauhallisesti, koska lapsi nukutetaan rattaisiin ulos eli karkuun ei ainakaan pääse ;) . Lapsi on kotihoidossa ja yöunta nukkuu noin 10-11 tuntia. Päiväunta nukkuu maks. 1 1/2 tuntia. Joka päivä on herätettävä päiväunilta. Riehuntavaihetta on nyt jatkunut kohta kaksi kuukautta. Itse en mielelläni lopettaisi lapselta päiväunia vielä, mutta onkohan se ainoa keino...
Onko muilla kokemusta vastaavasta? Onkohan vaihe? Joko päiväunet pitäisi jättää pois? Milloin lapsenne ovat lopettaneet päiväunet?
Kiitokset vastauksista!
Meillä alkoi samassa iässä kotihoidossa olevan esikoisen päiväunille käynti hankaloitua (nukkui sängyssä). Noin vajaa vuosi kuitenkin meni, kunnes päiväunet jäivät kokonaan pois n. 3-vuotiaana. Välillä joitakin kuukausia meni ilman pv-unia ja välillä taas nukkui unensa...vaihtelua piisasi.. Vaikka hulluna ulkoiltiin ja "väsytin" sillä puuhastelulla, ei sillä suurempaa vaikutusta ollut.
Ilman pv-unia poikamme meni aiemmin nukkumaan ja nukkui selkeästi pitkät yöunet. Muutaman kerran sammahti jopa klo 17 poski ruokalautasella :O) Päikkärien kera yöunet olivat vain n. 8,5 h. Päiväunien aloitusaikakin venyi aina reilusti iltapäivälle n. 13-14.30 alkavaksi, riippuen mihin aikaan oli herännyt aamulla. Ja arvata saattaa, että kahden maissa nukahtanut pikkuvesseli on vaikea saada pirteänä ylös sängystä 15.30 aikaan. Ja niinä päivinä yöunille käytiin 22 aikaan. Missä oli äidin oma aika silloin, kun kuopus taas eli ihan eri rytmiä?
Välivaihe oli rasittava. Viikon sisällä hän saattoi nukkua päikkärit vaikka kahtena päivänä ja loput päivät ilman niitä. Hankaloitti monia juttuja menojen suunnittelussa, kun koskaan ei tiennyt miten just tänään nukutaan. Ja koskaan ei ollut talossa päiväaikaan rauhaisaa hetkeä vaikka lojua sohvalla hetki yksin, mut sellasta se joskus on..
Mielestäni tuon ikäisen nukkumista voi jo ohjailla, mut silti "hellällä kädellä". Monen tutun lapset ovat lopettaneet päikkärit jo 1,5 v., koska perheessä sisaruksia paljon, jotka taasen nukkuvat pitkät yöunet.
Uniasioissa on aina puolensa; mikä on millekin perheelle passelein systeemi :O)
Ups nyt äkkiä nukkumaan, jotta saa jonkun tunnin nukkua sikeesti, kunnes kuopus alkaa valittaa aamuyöstä puhkeavia hampaitaan, joita löytyy suusta pikkasen liikaa yhtäaikaa.