Neuvolan kommentti konttaamattomuuteen..
Poikani (8kk) on ryöminyt 6.5kk iästä lähtien ja vajaa kuukausi sitten alkoi nousta pystyyn. Konttaaminen on jäänyt siis välistä. Tällä hetkellä haluaisi vaan " kävellä" siten, että joku kävelyttää. Tuoleja ja laatikoita työntelee myös paikasta toiseen jne.
Pojan 8kk neuvolassa th oli sitä mieltä, että pojan pitäisi oppia myös konttaamaan. Toisin sanoen meidän vanhempien pitäisi sitä hänelle opettaa!! Jos konttaaminen jää väliin, voi seurata myöhemmin oppimisvaikeuksia mm. puheen kehityksessä.
Olen kyllä kuullut, että konttaamisen jääminen väliin saattaa olla yhteydessä oppimisvaikeuksiin, mutta en kyllä itse ollut huolissani pojan konttaamattomuudesta. Nyt kuitenkin jäi mietityttämään nuo th:n kommentit!!! Onko muille annettu ohjetta opettaa lasta konttaamaan? Eikös tuo konttaaminen voi tulla vielä itsestäänkin myöhemmässä vaiheessa, kun nyt on ikää vasta 8kk?
Kommentit (12)
Tyttäreni ei myöskään osannut kontata - lähti istuma-asennosta liikkeelle toinen polvi, toinen jalka ja kädet maassa, ja siitä sitten seisomaan. Kielen kehityksessä ei ole mitään vikaa - hän on kaksikielinen ja oli tänä vuonna koulun kielitestissä luokkansa parhaita (asumme ulkomailla).
Parasta olisi, jos motoriset taidot tulisivat ns. oikeassa järjestyksessä, mutta a) ei niitä oikein voi opettaa, jos lasta ei kiinnosta ja b) tutkimustuloksia ei voi yleistää.
Meillä tyttö ryömi vähän alle 9-kuisena ja nousi siitä parin viikon kuluttua tukea vasten seisomaan. Luulimme, että konttaaminen jää väliin, mutta 1-vuotissynttäreillään likka yllätti.
eli oltiin pojan 9kk:tis neuvolalääkärissä,ja lääkäri totesi mielestäni erittäin törkeästi että pojan pitäisi kontata,eteni ryömien(oli silloin viikon vajaa 9kk:tta)ikinä en ollut ajatellut että poika olisi jotenkin hitaasti kehittyvää sorttia(ollut aina menossa pää kolmantena jalkana)viikko sitten neuvolan jälkeen poju nousi seisomaan ja lähti kävelemään tukia pitkin,ja muutama päivä siitä keksi konttausen(aikaisemmin vaan heilunut ko. asennossa).Lääkärin puheista tuli kyllä paha mieli ja jäi ihmetyttämään että pitääkö pienelle ruveta asettamaan jonkunlaisia vaatimuksia.Mietin silloin että otanko herkästi nokkiini kun on kyse omasta kullannupusta,lääkäri oli kyllä nuori ja vastasikin kun kysyin että monen lapsen kokemuksella puhut,että omia ei ole mutta jossain lääkäri kirjassa lukee niin,onhan sen niin sitten mentävä:)
Eiköhän teijän pikku kiitäjästä tule ihan normaali vaikka konttaus jäisikin väliin,voihan olla että on niin kiire ettei kerkeä kontata vaan pitäisi äkkiä osata kävellä niin pääsisi kovaa:)
Minä eikä moni muu kaveri/tuttu ole kontannut ja kenenkään oppimisvaikeuksista en ole kuullut. Itse luin myös tästä tutkimuksesta, jossa painotettiin, kuinka lapsen tulisi kehittyä ' oikeassa' järjestyksessä jne. ja ajattelin, että noinkohan aina on?! Eihän noita tutkimuksia voi täysin sivuuttaa, mutta eiköhän se kokonaisuus ole tärkeämpi kuin yksittäiset erot kehityksessä tms. Itse en olisi huolissani, enkä todellakaan lähtisi lasta opettamaan konttaamaan :)
Kerroin jo yllä omasta tytöstäni mutta hänen hollantilainen serkkunsa on vielä parempi vastaesimerkki tälle " tutkimukselle" . Hän ei myöskään kontannut, ei sinne päinkään, vaan hiissasi eteenpäin pyllyllään kunnes lähti kävelemään reilusti yli 1-vuotiaana. Mutta hänpä osasi sanoa jo tosi monta sanaa ja ymmärtää vielä enemmän ENNEN kuin lähti kävelemään.
Pitää varmaan googlata mikä ihme höntti tutkimus tuo on, minä en usko siihen pätkääkään. Vai tietääkö joku, mistä se löytyisi netistä?
Päinvastoin, jos lapsi on motorisesti hitaampi, hän voi olla kielellisesti taas lahjakkaampi. Ei kaikki lapset konttaa, jokainen etenee tyylillään! Ja kyllä ne sen konttauksenkin sitten myöhemmin kaikki oppii. Meidän vaavikaan ei osoita mitään kiinnostusta konttaukseen, mutta jokeltelee innoissaan päivät pitkät - mikä on hyvä merkki kielen kehityksestä.
Minä olen jättänyt konttaamisen kokonaan pois ja siirtynyt ryömimisestä kävelemiseen. Olen oppinut 10 kk iässä kävelemään, ja ilmeisesti sen jälkeen olen oppinut konttamaan, sillä sen taidon osaan ainakin vielä...
Tämä siis tapahtunut kokonaiset 27 vuotta sitten, eikä oppimisvaikeuksia ole tähän päivään mennessä ollut.
Myöskään neitimme 10 kk ei konttaa (ryöminyt 7 kk ikäisestä) ja nousee itse pystyyn ja kävelee " puita pitkin" . Mitään innostusta ei edes näytä olevan konttauksen opetteluun, vaan seisominen on nyt POP!
10 KK neuvolassa ei lääkäri sanonut mitään konttaamattomuuteen, kirjoitti vain neuvolakorttiin " kehittyy hyvin" .
Ei lapset kehity minkään kaavan mukaan, vaan jokainen yksilöllisesti!
Älä huolestu!
Mua kiinnostaisi kovasti tietää, että missä tutkimuksessa on todettu konttaamattomuuden aiheuttavan oppimishäriöitä? Ikinä kuullutkaan, mutta vinkatkaa jos joku tietää tarkemmin.
KL
Aika paljon kehityksessä on kiinni myös siitä miten ryömii. Itse fysioterapeuttina en ole poikani (9 kk) motorisesta kehityksestä lainkaan huolissani vaikkei hän konttaakaan. Poika ryömii niin täydellisen vuorotahtisesti, eikä vaan esim. vedä itseään käsillään, että tuskin ikinä rupeaa konttaamaankaan. Nyt poikamme nousee jo seisomaan ja kävelee tukea vasten ja käsistä kiinni pitäen. Tarkoitan siis että silloin jos tämä vuorotahtinen (vastakkainen käsi+ jalka liikkuu) liikkumistapa jää kokonaan väliin, niin on mahdollista että kehityksessä on/tulee ongelmia.
ja usein jos jokin kehitysvaihe jää välistä, niin lapsi korvaa sen jollain toisella. Kuten 77mm( olikohan se nyt näin?!) sanoi, niin olennaista on juuri se vuorotahtia meneminen, mutta minun käsittääkseni tätäkin voi ja kannattaa opetella myöhemmälläkin iällä. Molemmat puoliskot aivoista aktivoituu ja hermoradat kehittyvät sitä kautta ja nämä kaikki vaikuttavat oppimisvalmiuksiin. En osaa minäkään sitä tutkimusta sanoa, mutta tällaisen käsityksen olen opiskeluajoilta jo saanut, kasvatusalalla kun olen. Luonnollinen oppimisrytmi on aina paras, mutta kukin oppii tavallaan ja omassa tahdissaan ja mikään tutkimus ei kerro juuri sinun lapsestasi. Antavat ne kuitenkin viitteitä ja apuja varsinkin meille ammattilaisille, miten lasta voi tukea jo varhain mahdollisissa oppimisvaikeuksissa.
Se, miten terveydenhoitaja tms. asiantuntija asian ilmaisee on taas toinen juttu! Järkeä ja inhimillisyyttä saisi kyllä käyttää ja antaa enemmän konkreettista neuvoa miten lasta missäkin asiassa voi tukea. Mutta viestini siis on että älä suotta huolehdi asiasta, jos muuten motorinen kehitys ja into liikkumiseen lapsella on. Ja tätä jälkimmäistä voit lapsellesi välittää vallan hyvin! Mutta tiedät myöhemmin tarttua asiaan ja kysellä tarkemmin jos jotain muuta oppimisvaikeuksiin liittyvää ilmaantuu.
Tuhannesti kiitoksia kaikille vastaajille!! Joo, en itse ole huolissani siitä konttaako poika joskus vai ei. Hänen liikkuminen kun on muutoin kovin innokkasta ja ketterää. Ihmettelin vaan sitä th:n ohjetta, että me vanhemmat alkaisimme itse konttaamaan antaen pojalle näin mallia. No, ehkäpä ei kannata stressata itseä moisella asialla sen enempää. =)=)
Ovat nyt ihan terveet ja pirteät 6- ja 3-vuotiaat poika ja tyttö, eikä ainakaan Ruotsissa asian suhteen liputettu mitenkään korkealla. Lähtivät sitten suoraan kävelemään ryömimisvaiheen jälkeen. Oppimisvaikeuksista ei tällä hetkellä voi tietenkään vielä sanoa paljoakaan, mutta ainakin vanhempi on eskarissa pärjännyt ihan hyvin.
Ihan oikeassa on th ollut siinä, että jonkun vaiheen jääminen välistä voi olla merkki jostain myöhemmin ilmenevästä ominaisuudesta. Siis VOI olla, ei välttämättä ole mitään vikaa vaikka jotain vaihetta harpattaisiin yli. Mutta tuota mahdollista seuraamusta ei voi välttää sillä että jälkijunasta opettamalla opetetaan puuttuva taito! Kysehän ei ole silloin luontaisesta oppimisesta vaan opettamisesta. Sitä paitsi ei näitä pieniä voi edes opettaa, kyllä uuden taidon oppimiseen tarvitaan ensin valmius päänupissa ja oma sisäinen ahaa-elämys ennen kuin mitään tapahtuu.