**Elokuisten viikko 26 **

Ja muutenkin tuntuvat sivut taas tökkivät. Käyvät hitaalla juhannuksen jälkeen?



Meidän pikkumies arpoo aina joka päivä, että selviääkö yhdillä unilla vai tarvitseeko kahdet unet. Välillä on (varsinkin matkustaminen) sen vuoksi haastavaa, kun ei aina tiedä, miten saisi päivän sujumaan parhaiten. Onneksi yksillä unilla nukkuukin usein sitten paremmin tai myöhempään, joten ei tarvitse olla koko ajan hyssyttelemässä. Paljon tulee myös verrattua esikoisen vauva-aikaan. Paljon on samaa, mutta myös niin paljon erilaistakin.



Nyt on pakko taas poistua.



Västis

Me vietettiin rauhallista juhannusta Naantalin muumimaailmasssa ja Turun caribiassa ja mukavaa oli. Kaikki pysyttiin terveinä ja muutenkin vauhdissa mukana ja nyt taas jaksaa tätä arkea ahertaa :)



Allergiakuulumiset ovat meillä seuraavanlaiset eli reilu viikko sitten tehtiin pojalle vehnäaltistus ja tulos oli se mitä itse arvelinkin eli ei käy vehnä, ruis eikä ohra meidän pojulle ja reaktio oli sen verta raju, että joutuivat antamaan adrenaliinipiikin peppuun, että saivat allergiareaktion loppumaan. Näin ollen ei saisi tulla edes vahinkoaltistusta kyseisille viljoille, koska todennaköisesti edessä olisi sairaalareissu. Hengenahdistusta ei kuitenkaan onneksi tullut. Vuoden kuluttua uusi altistus. Muuten ruokavalioon on tullun lisää tuorekurkun verran eli bataatti/poro/luumu/kukkakaali/parsakaali/kurkku/quinoa linjalla edetään. Tällä viikolla ois vuorossa viinirypäle.



Hulinaa kotona riittää kun esikoinen lopetti hoidon viikko sitten ja nyt on kotosalla siihen asti kun palaan elokuun puolivälissä töihin ja pitäis raskia laittaa tuo pikkuinen myös hoitoon... tai pieni ja pieni... kohtahan tässä vietetään jo 1v synttäreitä :D



Poju muutenkin vilkkaan oloinen eli odottelen milloin hoksaa päästää tuesta irti ja alkaa harjoitella kävelyä. Muutenkin on hoksaavainen poika kun huomattiin tässä viime viikolla esikoisen kanssa,että pikkuvelikin haluaa osallistua lelujen siivoamiseen ja niin poika pisteli legoja laatikkoon ja muitakin leluja paikalleen, kun vaan jotain sai käteensä... näinköhän saatiin meidän perheeseen ensimmäinen miespuolinen siivooja ;)



Nyt tarvii alkaa valmistautumaan lasten heräämiseen, kun taas saa laittaa rastin seinään, kun sain molemmat nukkumaan yhtä aikaa...



t. huhtikuunvauva



ps. Laitetaan sisaret toivetta tuonne sääpuolelle, että alkaisi vähitellen nuo sateet loppumaan ja helteet kehiin!!!!

muuten ei kyllä oo pahemmin valittamista,eli kaikki on hyvin =)

juhannus tuli oltua anoppilassa.siellä on olla kuin lomalla,mutten osaa "olla" missään montaa päivää,vaan tekee mieli kotiin arjen puuhiin.kaksi yötä oltiin ja sitten kotiin,ja kylläpäs kotona on mukavaa!



helpomaa kyllä olisi jos päivä paistaisi,sisällä kun tahtoo pikkumiehellä mennä pidemmän päälle vinkumiseksi kun en jaksa kokoaikaa aktionia järjestää.

esikoinen lähti isäni kanssa uimaan =) mukavaa että saa purettua energiaansa lempipuuhansa parissa.



huhtikuunvauvalle: hyvä kun saitte allergioita selville,vaikkei varmaan kovin helppoa ole kenelläkään ruoka-ainerajoitetulla

meillä tämä poika lehmänmaitoallerginen, simppeliä vielä kun syö purkista vaan soseita ja soijakorviketta,mutta pelkään jo kun siirtyy samaan ruokaan miten muistan olla tarjoamatta juustoja, käyttämättä ruoassa tav.maitovalmisteita ja katsomalla jokaista etikettiä että on maidotonta.

tosin on suoliperäinen eli mitään kamalan vakavaa ei tapahdu jo näin pääsee käymään.



väsymys galluppi?

västäräkki2 kertoi olleeensa enemmän ja vähemmän väsynyt,jos en nyt väärin tulkinnut?

minä olen aika pirteällä päällä päivästä toiseen,mutta nyt kesäaikana uneni on jotenkin aika levotonta.en tiedä mistä johtuu.tulen toimeen jollain 5t yöunella eikä päivänmittaan iske väsymys ollenkaan.mene 00-01 aikaan nukkumaan ja heräilen muutamia kertoja,pyörin ja ihmettelen vaihtelevasti joka yö.

no,eikait siinä mitään,kun en väsynyt ole =)



pikkumies nukkuu ihan hyvin.jokusen kerran parkaisee omia juttujaan yöllä nopeaan,muttei mitään hihku,itke tai valvota kun tooooodella harvoin. aamulla syö (tosin ei aina enää) 07 aikaan ja jatkaa uniaan.



syödäänkö muilla tuttia?

meillä pikkumies hoksi tutin vasta kuukausi sitten.löysi lelujensa seasta,kun oli pieni sitä koitettiin hänelle tunkea moneen otteeseen =)en tiedä oliko järkeä antaa.mutten näe mikseikään.ei nuku sen kanssa,enkä anna unille,mutta kun tarvitsee lohtua se pelastaa,tai kun automatkat on yhtä huutoa,niin tutti hiljentää.joten näen sen hyvänä kapistuksena kyllä.



kaipa tästä vois sadepäivää lähteä kauppaan viettämään =) nappaan bussin ja sillä huristellaan muutama pysäkin väli kauppakeskukseen.tuollaiset tunnin kauppasessiot onnistuu pikkumiehen kanssa ihan kivasti,ja pikkumatkat bussilla,ilman huutoa.tykkää keikkua ostoskärryissä ja huudella ja riekkua =) tarkkana pitää olla,kun tahtoo punkea itsensä pois.ehkä tuo valjaisiinsitomisvaihe olisi paikoillaan jo.



mies tekee koko kesän töitä.enkä kyllä kaipaakaan että olisi lomalla.meiltä ei onnistu kovin pitkä pätkä että ollaan kaikki täällä saman katon alla hösäämässä.näin on parempi,tätä tavis arkea =)



neitiniiskunen ja pikkumies kohta 10kk (apua ja jotkut jo 11kk)



ps.ystäväni sai viime viikolla pojan =) menen sitä katsomaan tänä iltana pikaisesti.näin jo kuvan,ja totesin miehelle,että näitä ei kyllä meille enää ikinä. hui hitsi,mua ei kyllä vauvakuume vaivaa ikinä enää!!!

... tuleekohan se oikea kesä???



Juhannuksenjuhlinta meni oikein mukavasti, kun säätiedotteet menivät onneksi pieleen. Saatiin grillailtua itse ja kavereiden luona. Oli hauskaa, kun kotona pihamaalla katoksen alla istuskellessamme nautiskelemassa kelpo punkkua ja miehen loihtimia grilliherkkuja (noh, istumassa näiden kanssa on melko paljon sanottu: koko ajan oli haettava Samulia jostain, kun nuohosi tonttiamme maatasossa huimaa vauhtia puolelta toiselle - on pakostakin punkkiharava, kun ei pysy aloillaan rattaissa eikä sylissä vaan tahtoo maahan mönkimään...) meillä oli privaatti hanuristikin paikalla virittämässä vanhuksia juhlatunnelmaan: Mikael, joka on jo aikoja sitten palautunut alkutilaansa Nuuskamuikkusesta omaksi itsekseen, pumppasi upeaa kurttuaan, josta oli haaveillut jo puolisen vuotta ja jonka juuri kummitädiltään sai, oli onnistunut löytämään hienon leikkihaitarin - joss aon KOVA ääni. Melkoiset pelimannisävelet nyt soivat sisällä vähän väliä. Pari päivää on ollut hiljaisempaa, kun tämä äiti oli pönttö ja otti harmonikan kirkukohtauksia ja älyttömiä lyöntiyrityksiä viljelevältä nelivuotiaalta toviksi pois...



Nyt sitten ripsii, vihmoo joo ja tuulee. EI ole iloa tuosta jumalattomasta ufostakaan, joka laskeutui pihamaalle toissapäivänä: vielä muutama viikko sitten uhosin jossian, että meidän pihalle ei moista vempelettä tule ikinä, ovat niin rumia, isoja, kalliita ja hengenvaarallisia. Ja aivan älytöntä, että jokaisella pitää nykyään olla oma jättitrampoliini pihassa. Vaan kuinkas sitten kävikään: Juhannuksena kaikissa kyläpaikoissa oli pömpeli pihalla ja lapset eivät muuta tehneetkään kuin pomppineet, oli maar helppoa olla! Niinpä sitten sunnuntaina mies alkoi epäröiden puhua vempaimen puolesta - ja haki lopulta melko oma-aloitteisesti paketit peräkärryllä kotiin ja aloitti koontatyön. Jos ei olisi tätä penteleen sadetta, pomppisivat muksut siinä koko ajan. TArkkana tietty tulee olla ja noin, vaan kyllä tämä taitaa helpottaa edes jossain määrin noiden kahden tappelua, purkakoot ylienergiaansa mieluummin siellä kuin sinnikkäillä yrityksillä tappaa toinen. Siis en tajua tuota kaksivuotiasta pikkuista neitsykkääkään, misät oppinsa ottaa: Tässä yksi päivä näin, miten oli peittänyt veljensä koko pään isolla höyhentyynyllä, makasi itse pimpsa pitkällä tyynyn päällä hajareisin ja totesi karhean kovalla äänellä: "Nyt pidetään hauskaa!"



Pimpsoista puheen ollen, nyt meilläkin kestoillaan! Kestoilija olen minä itse. Ystäväni, kestovaippa-aktiivi, otti ja tekaisi minulle muutaman kokeilukappaleen, ja ihastuin vallan kestositeiden veluurin pehmeyteen, imukykyyn ja näpsäkkyyteen: Ei hautonut, haissut, tullut ihottumaa ja pikkuhaavoja terävistä reunoista, eivät karvaparat tarttuneet siivekkeiden teippiin, kuten kertisten kanssa mulla usein on. Mies tuhahteli kehuilleni, mutta valistin häntä kuvaillen pimpsan kyllä herkkänä tuntevan eron! Juuri toi ystävä mulle tilauksestani kahdeksan sidettä lisää. Kyllä nyt kelpaa...



jOku kertoi pikkumiehensä pitävän tavaroiden järjestelemisestä. Sama meillä; Samuli käyttää kaiken aikansa ujuttamiseen, sujauttamiseen, tunkemiseen, pistämiseen, asettamiseen, piilottamiseen, tyhjäämiseen, uudelleen täyttämiseen jne. On kadottanut sata tuttia ja hammasharjansa. Aina, kun olisi löydettävä jokin hänelle kuuluva kapistus, sukka tai tutti tms, kannattaa käydä läpi talon kaikki pikkukolot, kenkien sisäosa, lelulaatikoiden uumenet jne. Ja aina löytyy näistä piiloista sinne ujutettuja kamppeita, se on taattu! Palikoista riemastuu tosissaan. Juuri eilen illalla ei olisi väsynyt palikoiden uudelleen sijoitteluun ja laittamiseen takaisin looraan.



Hankalia aikoja elämme päiväunien suhteen: ryökäle nukkuu vain yhdet tätä nykyä ja haluaisi aloittaa ne ennen yhtätoista, mikä tarkoittaa, etten ikinä pääsisi täältä mihinkään ja ettei mulla olisi pientäkään hengähdystaukoa itselleni näin päikkäriaikaan. Koetan pidellä ukkelia hereillä, mikä taas on joinain päivinä melko tuskaa - tänään vaikkapa.



Viikon kuluttua olemme jo kesän lomamatkallamme. KÄydään eka Treella delfiinejä tsekkaamassa, mikäli massojen läpi sinne itsemme saamme, ja sitten pikkulapsiperheiden pyhiinvaelluspaikkaan Muumimaailmaan. toivon siis kovasti kunnon kesän koittavan mitä pikimmiten!



Voikaa hyvin, uskomatonta, että näin kesäkuukin jo kääntyy lopuilleen... Melko hurjaa tämä ajan kiito...



Vitanova kera karjukomppanian

Alotin eilen kirjottamaan mutta tuli joku juttu että jäi sitte hommat kesken...



Eilen sitte oltiin Jooelin kans päksissä. Tarkoitus oli että menemme kuulemaan torstain prick-testien "tuloksia" jotka jo siis tiesimme...mutta mutta...onneksemme meille sattui sellanen lääkäri joka alkoiki sitte kyselemään muita juttuja ja kuunteliki ihan tosissaan...tutki pojan ja sanoi ihon olevan selvästi allergikon iho (jota toinen lastenlääkäri yksityispuolella tuossa keväämmällä sanoi ihan hyväksi ku rasvaamalla tämmösenä pysyy...??) joten siitä tiemme kävi verikokeisiin josta toiselta otettiin pienen inahduksen saattelemana (labbistäti oli varautunu hirveeseen huutoon ja taisteluun ku otti kaverin mukaan) 4pulloa verta pikkumiehen ihmetellessä että mitä ne mua oikein tökkii....sen jälkeen takasi polille ja aloitettiin vehnäaltistus ensin pieninä annoksina joista ei mitään oireita tietty tullu ku suolella meillä ollaan oireiltu...muutaman tunnin jälkeen päästiin kotiin altistusta jatkamaan....Ilta meni siinä että toinen oli todella kärtynen ja itkunen, maha väänsi ja ilmaa tuli, kakkaa tuli kaks kertaa putkeen (mitä ei ole sitte viikkoihin sattunu) toinen ihan kova ja toinen limainen tevos...Noh yö oliki sitte ihan oma lukunsa...olin jo kerenny unohtaa ne meidän yölliset jutut kuukausia sitte...eli nyt ähellettiin ja itkettiin, pyörittiin ja hyörittiin, syötiin ja lohtutissiteltiin jne...eli nyt voin sanoa että kyllä väsyttää! Aamupäivällä yritin hoitajaa kiinni tuloksetta ku jäi epäselväksi että mite tuota altistusta jatketaan ku oireet tulee...noh piti sitä annos sitte kuitenki antaa nyt 0,5dl annamannaa...katotaan tuossa muutaman tunnin päästä mitä tuosta tulee...



Mutta onneksi siis VIHDOINKI päästiin näissä jutuissa eteenpäin. Olo on niin huojentunut jo pelkästään siitä muna-allergia löydöstä että en mää ihan pipipää taida olla (siis että olen kuvitellut kaikki oireet yms).. hirvittää vaan että onko sitä kuinka paljon tuota pikkumiestä kiusannut omat syömiseni ku kukaan ei ole mua kehoittanut dieteille ennen ku eilen...tosin eilinen lekuri vihjas että imettämisen voisi jo lopettaa....ei kuulemma enää ole lääketieteellistä hyötyä siitä...hmmm...katotaan nyt sitte...ainaki tuon munan jätin pois kokonaan ruuastani...eli munatonta elämää vietän siis (kaksmielisenä aatellen en nyt ihan kokonaan kuitenkaan munatonta elämää :DD sori tytöt)



Huhtikuunvauva: teilläki onneksi löytyöjä ja uusia ruokia, hienoa! Hurja tuo teidän altistus, huh huh!! Onneksi oli apu lähellä!



Me vietettiin juhannus ihan vaan kotosalla, tosin lauantaina kävimme korkeasaaressa. Mun vanhemmat tulivat tänne veljeni kanssa ettei ihan perheemme kesken tarttenu olla...



Meillä ei syödä tuttia ei...vaan peukkua...ja ihan antaumuksella...kovasti olen aina suusta sitä ottanu pois ku hereillä on ja ei lohtua siitä tarvi vaan aika helposti se suuhun menee...onneksi ei kuitenkaan nuku peukku suussa, korkeintaan nukahtamisvaiheessa vaan, siitä se aika äkkiä kyllä lopsahtaa pois...



Meillä kovasti ootetaan isukin lomaa...en tiedä vaan milloin sen pitää...heinäkuun puolivälissä aiko alottaa mutta en usko ennen ku näen ja koen sen...alkaa jo aika väsynyttä porukkaa meillä olemaan sen verran paljon on tuo reissanu että loma kyllä tulee ihan tarpeeseen...ite pidän loman sitte samaan aikaan sanokoon asiakkaat mitä hyvänsä! siksi myös tuota ajankohtaa kaiholla odotan!



Liikkumisesta: meillä mennään kans hurjaa vauhtia taaperokärryllä ja pöytää myöten, ilman tukea seistään jo pitkiä aikoja, mutta askelia ei vielä tohita ottaa, saas nyt nähä millon mennään :)



Tavaroiden järkkäämisestä: meillä pikkumies tätä ihan kivasti tekee...nimittäin keittiön ja wc:n puolella...ensin vedetään kaikki laatikosta pois ja sitte oman mielen mukaan osa tavaroista takasi jotka ei ole suussa makoisia tai muuten kivoja esim. muovipussirulla taikka leivinpaperirulla levitettynä...vispilä on muuten tosi kiva puru-ja imeskelykapine ja kieltähän on erittäin mukava sinne väliin työntää :DD



Nyt täytyy mennä laskujen maksuun...

Hauskaa lomamatkaa lomailijoille, toivotaan teille hienoja ilmoja!



nani ja Jooel 10kk+2vkoa

Esikoinen pesee vielä pihalla painepesurilla isukin kanssa mattoja, kaksi pienempää toljottavat kaksivuotiaan lempparia, Krokotiili Genaa ja Muksista. Nämä kiltit hahmot eivät perheen kovista kiinnosta vaan pikkujekkuja alituiseen tekevä ilkikurinen mummo, Isokomero. Alma käyttää elokuvan lauseita monissa arkipäivän tilanteissa ja muistuttaa aina, mitä kiusaa Isokomero kullekin tekee...



Piti tulla velä tsemppaamaan teitä allergikkojen äitejä. Kyllä pitää kaikkea olla vaikeuttamassa muutenkin touhukasta arkea, huh! Eli tsempitystä ja voimia Huhtikuunvauvalle, Nanille ja muille. Inhottavaa tuo altistuskin, panna pikkuinen kärsimään... Miten näitä allergioita onkin näin paljon tänä päivänä!? Itse olen kironnut tätä koivuallergiaa ja nyt tänäänkin äitini koiranpentua hoitaessani (penteleen pureskeleva ja kaikkialle pissivä vekara!) sain myös riehujaispörröstä allergiaoireita. Itsellä moiset pikkunuhat ja muut kestää kuitenkin sata miljoonaa kertaa paremmin kuin huomata, miten kovasti pieni lapsi kipuilee perusruoka-aineista. Hattua nostan teille kaikille, jotka joudutte lukemaan kaikkien kaupan sapuskojen tuoteselosteet, kokkaamaan erikoisruokia. lohduttelemaan pientä vaivoissaan ja käymään näissä testeissä ja varovasti kokeilemaan reaktioiden pelossa hissukseen jotain uutta. Kun on tässä ihan tosiaan vauhtia ja vaarallisia tilanteita, sairasteluja yms. aivan ilman pahoja allergioitakin! Sympatiaa ja tsemppeja!



Pesuetta kylvettämään ja nukuttamaan lähtevä Vitanova

Allergiataisteluihin tsemppiä muille! Itsekin sen kanssa joutuu usein vastakkain tämän vauvan kanssa. Nytkin on leussa ja vähän poskissa allergiasta karheutta.. Uusia ruokia on vähän tullut mukaan, mutta silti aika vähillä täälläkin mennään. Nyt vielä on reissuja jne edessä, jolloin on vaikea aloittaa uusien ruokien kokeiluja.



Meidänkin pikkumies on jo ensi viikolla 11kk. Enää elokuuhun mekin ollaan tällä palstalla ja sitten pitäisi jo siirtyä pois vauvoista. Hurjaa.. Itsestä tuo pikkumies tuntuu kyllä ihan vauvalta varmasti vielä syksylläkin.



Monihan lähti töihin jo. Mites on sujunut? Ja oli ainakin yksi odottajakin. Miten raskaus on mennyt toista pientä hoitaessa?



Itse olen aina välillä väsynyt, johtuu välillä huonoista yöunista. Joko menen liian myöhään nukkumaan tai en saa unta tai lapset herättelevät. Sitten välillä taas hyvät yöunet korjaavat olon. Muuten olen kyllä henkisesti virkeämpi, kun itsellä on omaa tekemistäkin ja vähän muutakin puuhaa kuin kotityöt.



Västis

Jooel otti eilen ekat haparoivat askeleensa ilman tukea! Kyllä oliki niin pollevaa poikaa ku tajus sen itekki ja ku me hälle taputettiin...voi sitä onnistumisen riemua! Kyllä siinä äitille itku tuli...nyyh..ei oo siis kohta meillä vauvaa enää



Kiitos tsempeistä allergioiden kanssa! Kyllä tää on ollukki ihmeellistä aikaa ku ei meillä kumpikaan isommista pojista ole allergikkoja...ite olen lääkeaine- ja lisäaineallergikko, joka ilmestyi mulle tuossa reilut 10v sitten, nyt siis kaikki bentsoehappojohdannaiset ovat mulle melkoista myrkkyä mutta onneksi niitä pystyy todella helposti välttämään, piikilläkään ei ole tarttenu käydä vuosikausiin :) kaikkein kauheinta oli kerran ku mulla vaihteeksi hiivatulehus ja sitte menin tuonne sisuksiini sellasen käsilääkkeen tunkemaan ja en ajatuksissani lukenut tuoteselostetta (hyvä minä!!) voi kauhia sitä kutinaa ja poltetta..huuh...no oppia ikä kaikki, nyt en enää koskaan sisääni tunge sellaista minkä tuoteselostetta en ole lukenut...



Noh altistus siis jatkuu...eilen meni vähän paremmin sen osalta että pahemmilta itkuilta ja mahanväännöiltä vältyttiin, mutta eipä tuo maha sitte enää toiminukkaa eli sama homma ku sillon ku viljoja käytettiin niin maha ei toimi lainkaa (meillä siis on maha toiminu joka päivä sen jälkeen ku viljat jätettiin aikoinaan pois)...yö meni kans vähän helpommin ei lohtutissiäkään tarvinnu ku kolmisen kertaa mutta kyllä siellä sängyssä ähellettiin ja pyörittiin ja hyörittiin kovasti...tänään sai jo desin annoksen ja kyllä tunti sen jälkeen oli niin itkuinen poika ettei loppua meinannu tulla...voih.. aikani vaunuja vispattua onneksi nukahti...eilen kerkes jo tuntua että ihanaa, ei tää poika taida ollakkan yliherkkä vehnälle ku niin hyvin lopulta päivä meni, mutta tää päivä taas on ihan erilainen...otappa tästä nyt taas selvää...



Meillä muuten se muna on ollu ilmeisesti kaiken pahan alku ja juuri, sen verran on munaa maidon kautta saanu koko ajan että aika paljon varmaan nuo lehahdukset on johtunu siitä...tai niin mää ainaki oon nyt näin aatellu, vielähän emme ole saaneet tuloksia niistä verikokeista...eli tää on siis vaan mun aatoksia ja päätelmiä...ens viikolla ollaan taas viisaampia..



Tosiaan itestäki tuntuu että nuo allergiat on vaan lisääntyneet viime vuosina...kattelin telkkarista yhen allergokin haastattelun tai olikohan se lastenlääkäri...joka tapauksessa..niin se oli sitä mieltä että nykyään on liian hygieenistä...eli hänen mottonsa oli että antakaan lasten syödä sitä multaa ja antakaan heidän tunkea kätensä multaan...ja tutkittuhan on että maalaistalon lapset ovat vähiten allergisia ku he saavat paljon erilaisia altistuksia jo kohdussa kait...



Nuo on muuten tosi hankalia nuo reissut ku mitään valmista sosetta ei vain pysty käyttämään ja ku omat pöperöt ei päivää enempää säily viileässäkään...onneksi meillä vielä tissutellaan on pelastanu monta nälkää se.



NO tulipa nyt paljon allergia-asiaa...on vaan nyt niin pinnalla täällä kotona voitte varmaan ymmärtää...



Tosiaan ois niin mukava kuulla vauva2006 (muistinkohan oikein?) vointeja ja raskauden etenemistä...



Mun tie muuten vie lääkärin pakeille...silloin kirjoitin siitä mun kivasta vuotosessioistani...niin eipä se kuulkaas ole loppunu sitten vieläkään...eli tuhruttanu on siitä asti...tiedän olen ollut toooosi hidas mutta jotenki sitä ei ole vain huvittanu lekuriin ronkittavaksi mennä...sitä vaan on jotenki optimistisesti aatellu että kyllä se loppuu/eihän sitä paljoa tule jos vaan pikkarisuojan tuhrii silloi tällöin mutta tää haittaa meidän niin ihanan aktiivista petiharrastustamme (sori tuhmat ja ällöt puheet)....eli mentävä se on....



Vitanova: hienoa että olet innostunut kestoilusta! mulla oottaa kans nuo Jooelin vaippojen jämät ompelua varten jotta sais aikaseksi niistä ommella itellekki kestot...on ne niin vaan kurjia nuo kauppojen siteet, tosiaan on muutamat karvat saaneet kokea karvaan kohtalon tarttumalla niihin tarroihin ja huomaamattasi vedät pikkarit vaan alas...auuh...täytyypä yrittä tässä repiä aikaa ompelutouhuihin....samaten se Västiksen "mainostama" kuukuppi olis kyllä kokeilemisen arvoinen



nyt kyllä täytyy mennä, nauttikaamme kesästä sellaisena ku sen nyt vaan on...onneksi kuitenki on hiukka lämpimämpää ku talvisateiden aikaan... :DD



nani kera kävelemistä harjoittelevan Jooelin 10kk15pv

Kirjoitin äsken pitkät pätkät ja nyt se katosi jonnekkin.. Tiedä sitten ilmaantuuko se kohta vai katosiko jonnekkin kauas bittiavaruuteen. Onko vika käyttäjässä vai tökkiikö nämä sivut näin kovin vieläkin..?!



Piti vielä voimia toivotella allergioiden kanssa painiville!! Ei kyllä käy yhtään kateeksi. Itse olen niin surkea kokki muutoinkin, että vielä jos olisi kamalasti rajoituksian ruoka-aineiden suhteen.. Kai sitä keinot keksii kun vain on pakko!!



No nyt loppui lastenohjelmat joten tämä porukka lähtee nyt pihalle!! Siellä kun näkyy aurinkokin nyt paistavan!!!!!!!!!



Aurinkoista torstaita kaikille!!!



pönttö-örvelö

täällä kotona ollaan ainakin vuosi vielä.

mieli tekisi koulunpenkille sen jälkeen.kauhistuttaa vaan ajatus pääsykokeista,koska kaikki tieto on kyllä haihtunut päässä tässä kotona ollessa, olin lasten välissä tosin 2v työelämässä.mutta pää tuntuu todella tyhmältä ja tyhjältä sitten kouluaikojen.yhteenvetona siis etten ikinä kuunaan päivänä voi päästää mihinkään kouluun!!!



tosiaan jotkut eloisten äipät oli jo menneet työelämään kokonaan,olisi kiva kuulla miten on mennyt,puolin jos toisin,ja oletteko vieneet päiväkotiin pikkuisianne,ja miten siellä on mennyt?

ja vissiin useampi äiti meni sitten kesän jälkeen työnpariin.



meillä on esikoinen 5v (poika) hurahtanut pokemoneihin =) meillä on pihalla parilla lapselle pokekortteja,ja nyt on sitten poika niiden lumoissa.ostin hänelle yhden paketin kortteja. 5.50e 10kpl, törky hinta.mutta ihmeekseni huomasin että kaikki ovat edelleen 5pvn kuljetuksen jälkeen tallessa.



meillä on koko pienen miehen elämä rauhoittunut tuon tuttilöydön myötä =) mikä ihana kapistus.se on sen ajan murhe miten siitä joskus eroon päästään. nyt olen aamuyöstä sen antanut pikkumiehelle,ja eipä ole enää syönyt,ja on nukkunut todella rauhallisesti koko yön. siis heureka!



meillä on tiistaina painokontrolli.ihan kiva nähdä miten on kasvanut tässä välissä.aika herkästi ottavat kaikenmaailman kontrolleihin.itse en ole millään lailla huolissani.mun puolesta saa painaa mitä tahansa,kun on virkeä vauveli.



jahas,kohta alkaa uusia eloisia syntymään.aika paksuja oltiinkin mahoinemme vuosi sitten =) itse en kyllä kaiholla ollenkaan muista sitä aikaa.kiitos riitti =)

mutta varmaan jatkamme jutustelua sitten tuolla taaperopuolella.on ollut todella ilo ja henkireikä tämä palsta.etenkin syksyn ja talven synkkinä hetkinä,kun univelkaa oli todella paljon, itkutti ja väsytti,vauva itki vatsaansa,oli koliikkia ja kaikkea..ootte ollut kyllä korvaamattomia,ja aina on ihana lukea toisten samassa tilanteessa olevien juttuja!



kohta ystävän luo kylään lähtevä neitiniiskunen ja pojat 10kk ja 5v+

aikast aurinkoisella mielellä kaikki=)

Hei vaan kaikille taas pitkästä aikaa! Ulkona sataa, taas. Ai että tuo ainainen sade voi olla tylsää. No pitää vaan toivoa että se kesä vielä meillekin tänne tulee.

Onneksi me ollaan lähdössä elokuun lopulla kahdeksi viikoksi Kreetalle. Meidän perhe lomailee ulkomailla aika useasti, johtuen mieheni työstä. Oma firma, joten lomaa saa pidettyä "parhaiten" kun on saavuttamattomissa. NÄin on sitten 24/7 meidän kanssa, takuuvarmasti. Aina olen nauttinut lomistamme, ihania muistoja jo esikoisen kaikilta matkoilta ja nyt tämä Kreetan reissu on sitten meidän elokuisemme kolmas ulkomaanmatka. Aika konkari jo! Elokuussa ikää on sitten jo se vuosi ja touhut on varmaan sen mukaiset. :)

Meidän tyttö on kävellyt jo yli kuukauden, taisi lähteä kävelemään siinä 9 kk hujakoilla. Nyt menee jo kovaa ja kynnykset ylittää reippaasti. Tasapaino on kehittynyt paljon. Ulkona tykkää kaivella maata ja tunkea kiviä suuhun. Keinuminen on myös kivaa.

Meillä nukutaan kahdet päikkärit edelleen, ei millään muuten jaksa koko iltaa hereill. Nukkumaan mennään n. klo22 ja aamulla herätään m. klo07.30-8. Esikoisen hoitoaamuina herätys on aikaisemmin. Niitä on onneksi vain pari viikossa.

Imetyksen lopetin kesäkuun alussa ja täytyy sanoa että meidän tytöstä tuli jotenkin tyytyväisemmän oloinen heti. En tiedä oliko oma maidontuotantoni jo hiipumaan päin vai mikä oli syynä. Kerrasta poikki mentiin meillä ja hyvin alkoi kelpaamaan maito pullosta. Haittapuoli on kyllä se että nyt pitää rahdata kaupasta Nania, mutta josko tässä pikkuhiljaa alettais maistelemaan oikeaa maitoa. Syksyn lomalle aion ottaa Nania kuitenkin mukaan että saa siellä kuumuudessa juotua jotain.

Minä palaan työelämään vasta lokakuussa 2009 joten yli vuosi on vielä jäljellä tätä ihanaa kotona oloa. Mielelläni kyllä lukisin jo töihinpalanneiden juttuja siitä miten arki on lähtenyt sujumaan ja miten pienet ovat viihtyneet hoitopaikoissa.

Vaikka eihän nuo ole kohta enää niin pieniä, se yksivuotispäivä lähenee kovaa vauhtia! Siinä onkin totuttelemista...!

Aiotteko järjestää isojakin juhlia?

Meillä on tuolla melkein 5 v alkanut ilmenemään aika kovia mustis puuskia nyt kun pikkusisko osaa liikkua ja pääsee vaikka minne. Erotuomarina saa olla! Välillä harmittaa kun joutuu isoa koko ajan komentamaan mutta sellaista se kai on kahden lapsen kanssa. Lisää lapsia meille ei tule, minulla on aika samanlaiset ajatukset siitä kuin neitiniiskusella. Ei enää itkuisia vauva-aikoja meille.

On tuolla tytöllä kyllä muuten temperamenttia vaikka muille jakaa. Jos kieltää tai ottaa esim kaukosäätimen kädestä pois, niin ai taivas sitä huutoa. Suuttuu kunnolla ja osaa näyttää sen. Rattaissa ostoksilla viihtyy vain jos sää järsiä samalla jotain (paperia, lelua, syötävää, kengänpohjaa). Automatkailu sentään sujuu, enää ei huudeta autossa. Vielä ei olla vaihdettu isompaan istuimeen, kai sekin olisi tässä edessä joku päivä.

Vitanovalle: sinun juttujasi on aivan mielettömän ihana lukea!

Västis: muistan kun joskus viime vuoden puolella laitoit että minun tyttöni vaikuttaa paljon esikoisesi laiselta, taisit olla oikeassa! Vaativa tyttö! Reissussa viihtyy, kotona taapertaa itsekseen mutta puuhaa pitää olla.

Yöt on vielä rauhattomia, mutta ne helpottuivat meillä kun tuo imetys loppui. Nyt nukkuu jopa aamuun asti pinniksessä. Kerran kaksi saa yöllä käydä silittelemässä. Parkaisee joskus aika montakin krt yön aikana, syytä en tiedä. Ihan unissaan on.

Mutta nyt on mentävä syömään jotain kun tuo tyttö vielä tuolla ulkona nukkuu vaikka sataakin.

Pitusa ja tytöt 4v9kk ja 10kk

Meillä sitte lopetettiin eilen se vehnäaltistus...oireita "riittävästi". Eli samat oireet tuli ku keväälläki ku niitä levottomia öitä ja kitinöitä ihmettelin...Nyt näkyi myös poskissa punaisena helotuksena ja kuivuutena. Toistaiseksi ainaki tuon muna-allergian lisäksi vehnäallergia on nyt totta. Erona tuohon munaan on että sitä ei poisteta mun ruokavaliosta vaan se mielummin jätetään jotta Jooel saa koko ajan pienen altistuksen sitä kautta. Eli nyt sitte olivat sitä mieltä että imetystä jatketaan...Vielä me ootellaan pari viikkoa niitä verikokeita...Meillähän vehnä ei näkyny lainkaan niissä ihotesteissä, suolisto-oireinen siis on tämä poika.



Meillä Jooel on kotona, vaikka töitä siis yrittäjänä teen. Työt teen yleensä silloin ku pikkumies nukkuu tai ompa tuo ollu sylissäki ku töitä olen tehny...helppoa ei kyllä välillä ole ja olen kyllä ollu niiiiiiiiiiiiiiin kade teillen välillä joilla ei tällasta riesaa ole ja ootte olleet ihan äippä"lomalla"



Meillä on sama homma ku Pisallaki eli jos miehen haluaa omakseen lomalla on hänet vietävä jonnekki pois....tänä vuonna vaan ei kuulemma halua lähteä joten katotaan mitä tästä nyt sitte tulee jahka joskus sinne asti päästään...johan tuo sano että pari hommaa ainaki joutuu lomalla tekemään...kivaa...ei ole ite yrittäjä, isällänsä on töissä (ja naimisissa), työpäivät ovat luokkaa 10-15h päivässä....jo 11vuoden ajan...väsyttävää...



Västis: Kiitos postista!



Neitisiiskunen: voi pokemonit...meillä on niitä kortteja pitkin huushollia ollu jo varmaan kohta kymmenen vuotta ja aina vaan ne välillä tulee käyttöön...en edes uskalla laskea montako sataa euroa niihin on uponnut....en ymmärrä miten ne voiki kiinnostaa jotaki :/ (tarkotan tällä noita omia poikia...)



Nyt tyhjeni nuppi ku tuota samalla imetän.

Aurinkoista viikonloppua toivottaen (ja toivoen)



nani ja pojatX4

Kertokaa, millä kierteellä niitä hyvin nukkuvia napukoita tehdään! Nyt kun isommat ovat päiväunilla, melskaa Samuli tälläkin hetkellä olkkarinpöydän lehtitasolla. Heräili ulkona joka ääneen - ja lopulta vain toljotteli vaunuissa hereillä eikä aikonutkan enää ummistaa silmiään...



Kiitos, Pisa, kommentista! Mä kyllä luulen, ettei kovin moni jaksa jättiturinoitani lukea, vaan hyvä, jos jotakuta miellyttävät. Ü



Nyt on pakko hehkuttaa: Kerrankin on ollut oikein ihanan herkkis ja onnellinen olo äitinä ilman sen karmeampia sivumakuja, syyllisyydentunteita ja muita juonteita.

Eilen aamulla karhumainen köntys, 10 kk, heräsi kainalostani. Hänellä oli puhjennut yön aikana neljäs hammas, ja sillä pallero sitten ryhtyi tomerana pureskelemaan ja kuolaisilla huulillaan pussaamaan kasvojani ja toisteli: "Äiti, äiti!" Sama napukka sanoi eilen ekan kerran oikeassa kohdassa ei, ja tänään on jatkanut tällä linjalla.

Sitten on tuo tapaus Alma 2 v. Mähän olen siis se äideistä, jonka vimmastunut, matala ääni kantaa kauimmas, joka ottaa ja kimpaantuu usein ja kunnolla eikä pää ole kestää jatkuvaa ärsyttämistä, kiusaamista, nipistelyä, ulvontaa jne. Potuttaa välillä niin kovasti, että niin usein räjähdän, joudun olemaan poliisina ja diktaattorimaisesti komentelevana ilkimyksenä sen pullantuoksuisen, aina lempeän ja lapsikatrastaan varman helläotteisesti ohjaavan (olemattoman?)esikuvani sijaan. Niinpä nuo kaksivuotiaalta nyt ryöppyämään ruvenneet kehut ovat olleet jokseenkin yllättäviä ja hellyttäviä: Kun puen päälleni aamuisin rintsikat tai pikkuhousut, joissa on häivähdyskin pitsintapaista, tuijottaa ALma mua ihaillen ja sanoo: "Oi miten ihanat! Toosi helluset! Äiti, sä olet ihana prinsessa!" Tai kun vaihdan hälle taas kuivia housuja jäkättäen (meillä jatkuu edelleen tämä kuivaksiopettelu, uuhhh...), tuijottaa hän mua mietteliäänä ja toteaa itse äidillisesti: "Voi minun pikkuinen äitini! Oma rakas!" Öhhh... jäävät siinä muorin nalkutukset pakostakin pussinpohjalle. Tulisielu tuijottaa mua tiiviisti nappisilmillään, pussaa suulle ja halaa lujaa - ja lähtee taas kohti raisuja seikkailujaan.



Tämmöisillä pieni ihminen elää taas pitkään... Ü



Voi, mä voin vain kuvitella, miten ihania ovat pikkuiset, jotka jo kävelevät tässä iässä! Samuli hokasi vasta pari päivää sitten konttaamisen, oli riemastuksissaan. Sen sijaan meillä juuri kävi eräs tasan vuoden vanha neiti sisaruksineen. Sisaruksensa ovat varsin isokokoisia, mutta tämä pikkunappi todellakin minikokoa, 68 cm ja kahdeksisen kiloa. Ja siinä se seisoskeli ilman tukea pienillä minikokoisilla säärillään ja ihan mikroskooppisilla jalkaterillään terassikatoksemme reunamilla, oli huikea näky, kuin jokin piirrettyjen lusikkamummo erikoispienissä mustissa kiiltonahkakengissään! Samuli sen sijaan tuntuu välillä Speden leffan jättimäiseltä koeputkivauvalta, kun on melko iso, mutta silti niin vauvaa ja mamoa että. Huvittava tapaus sekin.



Joku kysyi joskus muuten tutista: Syödään, ei tulisi elämästä ilman tutteja yhtään mitään!

11.8 alkavat opettajien työt veso-päivällä. Meikkiskin menee kokoukseen, jos hoitohommat järkkääntyvät. Vaan mähän pidän vain kaksi tuplatuntia viikossa ensi vuoden. Mies sen sijaan jättää teollisuuden (tänään läksiäiset, saapa nähdä koska ja miten palaa juhlakalu kotiin...) ja aloittaa amiksessa koneistuksenopettajana myös elokuusta! Tuli valituksi ihan yllättäen pestiin, jonka lomapitoisuuksia ei pidä lainkaan pahana. Noh, selvinnevät hälle työn rankkuustekijätkin kokemuksen myötä. Ja itse opekoulutuksin tulee siis tässä vielä ton inssiopiskelun päälle, jee...

Aa, eräs pieni ilmestyi häiriköimään, lopettelen täältä tähän...



Vitanova

Uusi yritys..



Olin lasten kanssa reissussa junalla vähän kauempana kotona kavereiden luona. Oltiin kahden yön reissussa ja junamatka kesti yhteen suuntaan vajaa 5 tuntia. Onneksi matkat sujuivat suhteellisen hyvin ja junanvaihtokin sujui, kun löytyi avuliaita ihmisiä. Tämä pikkuherra nimittäin nukahti juuri kantopussiin ennen junanvaihtoa ja oli pieni hikihelmi otsalla, että miten saan kassit ja lapset junasta toiseen. Matkat menivät tosi hyvin, mutta kotona alkoi reissuväsy purkautua. Sainkin jo pikkumiehen unille ja esikkokin pitäisi olla valmista kauraa pian, ellei aloita väsymysriehuja. Reissussa jäi vähän unet vähiin ja tänään sitten onkin ihana päästä omaan sänkyyn nukkumaan.



Meidän pikkumies vasta kävelee tuettuna. On ihan uusi juttu, että tarvitsee tukea vain sormista, ei enää tarvitse kainaloista kannatella. Ja on niin tyytyväinen itse tästä uudesta taidosta. Hymy huulilla tepastelee, on äidin selkä taas kovilla, kun ei taida olla vauva yhtä pitkä kuin siskonsa tämän taidon hokattuaan ja nyt joudun kumartelemaan, kun kävelyttää.



Tämä minun osa-aikatyöni on kyllä tosi kivaa vaihtelua. Ainoa haittapuoli on se, että ilta-aikaan painottuvat kutsut saavat minut (ainakin tässä alussa) käymään vähän kierroksilla, joten uni ei tuu ihan niin nopeasti kuin pitäisi. Nyt ei siis tarvitse mitään hoitojärjestelyjä miettiä, kunhan mies vain kotiutuu tarpeeksi ajoissa kotiin. Se ei vielä ole ollut ongelma. Mies on ollut aika tyytyväisen oloinen tästä omasta työ/harrastuksestani. Saa vähän pirteämmän vaimon (siis henkisest pirteämmän) ja en ole sitten tässä kotona koko ajan vahtaamassa, miten lapsia hoidetaa ja meneekö vaippa päälle nyt oikein vain nurinpäin.



Nyt täytyy kai purkaa noista kasseista edes osa.



Västis ja pikkumies pian 11kk

meidän pikkumiehellä todettiin eilen molemmissa korvissa korvatulehdus TAAS.tai toinen on mutta siitä aikaa 1,5kk ja silloin joutui kaksi kuuria syömään =( voi kökön kökkö jos se nyt on sitä että joka nuhan jälkeen tulee tulehdus.

eikä ookkun VAAN nuhainen,ei mitään muuta.ja sama oli viimekskin,



matkusteleville: miten ihmeessä te teette tuota,siis matkustelette.vai otanko mä liikaa stressiä.mikäs siinä olis etelään lähtiessä.mä en vaan pysty suoriutumaan siitä matkasta.meillä pikkumies ei tod.oo helppo.eihän se kotonakaan ole 15s kauempaa paikallaan.koko ajan aktionia ja tekemistä oltava.entäs sitten lentokoneessa.ja unet on 1,5t luokkaa,mutta sitä ennen usein raivotaan ja kunnolla. kyllä mä tarvitsisin jonkun yksityislennon =) uskon kyllä ettei tämä mun kirjotus toki ole vierasta luettavaa,ehkä vaan näen ne ongelmat isoina =)

mutta niin mieluusti mä kyllä lähtisin jonnekin tosi lämpöön!!!



västäräkki2: miten selviää 5t junamatkasta =) mä en selviäis siitäkään.meillä on 1,5t mummulaan,jonka matkaamme autolla.junalla ois kiva mennä sinne,ja esikoisen kanssa niin ollaan tehtykin.mutten jaksa sitä showta.kokoajanhan siinä saa toista kantaa tuonkin ajan (Saati 5tuntia) =)

...hyvä että olet innostunut kutsujen pitämisestä =) sama se mikä se henkireikä on.ilman henkireikää mä olisin jo ajat sitten polttanut itseni piippuun ja kaikilta ois hermo riekaleina.mulla on aina ollut se jumppa mun henkireikä,ja sitä odotan aina kuin kuuta nousevaa n.4krt viikossa.ihanaa!



meidän pitäs pitäs lähteä puuhamaahan,matkaa 170km,mennään kyllä silläkin kustannuksella että on hermot riekaleina jos ja kun pikkumies kiljuu suurimman osan matkasta.kun ei voi oikein päikkäriaikaan lähteä,kun pitäisi voida tuolla temmeltää ihan se koko päivä,eikä vasta puolesta päivästä.että kääk! tässä on ihan tarpeeksi matkustelua jo meille tällä erää.

sanoin jo miehelle että miksei lähde esikoisen 5v kanssa etelään viikoksi.olis tekemistä,lämpöä,rentoutumista,eikä tarttis aatella mitään.mä kyllä lähtisin.

meillä mies on yrittäjä hänkin ja tuttua on tuo suunnaton stressi välillä,ja kun töitä on tuttua ne 24t/vrk työpäivät.joten hänellekin hyvää tekisi juuri tuo kokonaan pois kotoa -loma. (mutten taida saada häntä minnekään)



taas on todella harmaata.eilen päivällä alkoi sataa vettä,ja yölläkin vihmoi kaatamalla.nyt ei sada,mutta märkää on tooosi märkää ja tylsän kamalan näköistä yök.ja eihän tätä kesää oo kun jotain 7vkoa virallisesti jäljellä =( kun elokuun lopulle se alkaa automaattisesti syksyynpäin kääntyä.voi rähmä.



neitiniiskunen ja korvista kipeä pikkumies TÄNÄÄN 10kk!!!

Eka kirjoitus tällä viikolla...KAMALAA!!!!!

Oon kyllä käyny lukemassa, mutta viikko on ollu jotenkin niin "kiireinen" etten ole ehtiny kirjottaa!

Nyt ei millään hatarapää muista mitä kaikkea piti kommentoida...Jotain koitan kuitenkin.



Neitiniiskusen pikkumieheele onnitteluja 10 kk iästä!!!

Ja pikaista paranemista!



Saana on kovassa kuumeessa. Eilisen oli väsyny ja illalla olikin 38,5 kuumetta ja aamulla kuudelta 39,4!

Koko päivän onkin sitten nukkunut ja valittanut! Pitää sellasta pientä valitus ulinaa.

Toivottavasti huomenna voidaan paremmin?!



Ihania kohteliaisuuksia Vitanova saa osakseen :D !

Meillä Ella kans välillä kehuu muille esim mun laittamaa lettiä päässään ja tänään kehui mummulleen `kuinka IHANIA jauhelihapihvejä äiti eilen paistoi...

Välillä tuntuu, että olen ihan suht kelvollinen äiti?!?



Jos olette lööpeistä lukenut lasten pakkosyötöstä yms tarhassa, niin se tapahtui mun syntymäkunnassani.... :(

Asumme sieltä 15km päässä nykyään ja äitini siis vieläkin siellä... Tosi kamala juttu!!

Mistä sitä tietää paljonko jutusta on totta, mutta kai osa nyt ainakin kun oikeudessa asti asiasta ovat?!

Tuntuu vaan kurjalta ajatella, että omat muksut menevät tarhaan 2kk päästä...

Onneksi siellä on hoitajani yksi ystäväni, joten hän nyt tuskin pakkosyöttää tms lapsiani ja varmaan keroo jos jotain sattuu!!



Kummisetä vie Ellan viikon päästä Särkänniemeen ja jessus, että reissua odotetaan... Toivottavasti viikko menis pian, että odotus jo päätyis.



Tulispa nyt helteet, kun muksuille ostettiin uima-allas ja ei näin kylmällä voi kyllä uimaan päästää...



Nyt Saana vaatii puuroa!



T:ensi viikolla aktiivisempi Mona ja Saana huomenna 11kk!!!!!!!