Miten pitäisi suhtautua kun srk-kerhossa lapsi lyö toisia
Käyn vauvani kanssa seurakunnan äiti-lapsi piirissä. Melkein joka kerta siellä on sama äiti kahden poikansa kanssa. Isompi näistä (n.2,5vuotias)
on arvaamaton. Saattaa lyödä lelulla päähän lähellä olevaa lasta, ihan yhtäkkiä, ilman mitään riitaa. Itkuhan siitä syntyy lyödylle.
Pojan äiti ei kiellä kunnolla. Joskus saattaa jotakin sanoa, että ei saa lyödä, mutta ei koskaan käske lasta pyytämään anteeksi, eikä muutenkaan puutu tilanteeseen jämäkästi. Olen jo ajatellut, että seuraavaksi ojennan itse tätä poikaa.
Mikä olisi tässä tilanteessa viisasta?
Kommentit (19)
rasittavaa, kun tämän yhden lapsen takia joutuu koko ajan olemaan haukkana oman ja toistenkin lasten suhteen. Omani jo konttailee muiden joukossa ja on joutunut joskus näiden lyöntien kohteeksi.
Ihmettelen, miten äiti ei puutu poikansa käytökseen enemmän.
on parempi olla puuttamatta. En vielä tiedä tuosta uhmasta mitään, kun omani on niin pieni. Olisko se tosiaan niin, että äiti koittaa olla kuin huomaamatta?
(Jos lapsi osaa puhua niin voit sanoa että pyydä anteeksi.)Lisää vielä ettet halua hänen lyövän enää ketään.
Kyllä se on niin että jos oma äiti osaa asettaa rajoja se on jonkun muun tehtävä. Sinulla on siihen oikeus onhan tuo lapsi muksinut omaasi. Äidin pitää suojella lasta.
Outoa jos kukaan ei puutu asiaan, vastuu on myös niillä ohjaajilla ja heidän pitäsi puhua tälle äidille säännöistä.
Jääkööt kotiinsa jos eivät osaa olla kunnolla.
Vierailija:
(Jos lapsi osaa puhua niin voit sanoa että pyydä anteeksi.)Lisää vielä ettet halua hänen lyövän enää ketään.Kyllä se on niin että jos oma äiti osaa asettaa rajoja se on jonkun muun tehtävä. Sinulla on siihen oikeus onhan tuo lapsi muksinut omaasi. Äidin pitää suojella lasta.
Outoa jos kukaan ei puutu asiaan, vastuu on myös niillä ohjaajilla ja heidän pitäsi puhua tälle äidille säännöistä.
Jääkööt kotiinsa jos eivät osaa olla kunnolla.
Mikä ihme juttu tuo on, että ei halua huomioida ettei uhmaa entistä enemmän!??? Okei, jossain pienessä härnäämisessä mitä lapsi tekee vain ärsyttääkseen, mutta lyöminen!!! Mä voin jättää huomioimatta jos uhmis esim. kävelyllä jää seisoskelemaan ja katsoo selvästi miten reagoin (tulee kyllä kun jatkaa vaan pokkana matkaa), mutta minkäänlaista lyömistä/läpsimistä/potkimista yms. en suvaitse ollenkaan missään tilanteessa! Sillähän se lapsi oppii kun sitä opettaa! Kyllä meilläkin lapsi välillä voi lyödä, mutta tosi harvoin ja osaa myös pyytää anteeksi.
että ongelmat yritetään vaieta kuoliaaksi -nepä eivät kuolekaan vaan pomppivat silmille satavarmasti jatkossakin.
JOKAIKISEEN lyömiseen PITÄÄ puuttua, ja heti. Ja jämäkästi. SE on kasvattamista ja vanhemmuutta, ei hyssyttely ja pään pensaaseen pistäminen.
Minä komentaisin vierasta lasta aivan varmasti -en rumasti enkä ilkeästi, eihän tuon ikäinen vielä ymmärrä tekoaan ja sen seurauksiaan, mutta se juuri pitää lapselle opettaa. Jos äiti ei sitä tee, minä tekisin.
Mutta tuon ikäinen ei tosiaankaan vielä tajua, että miltä löyminen toisesta tuntuu.
Meillä oli viime talvena vähän samanlainen tilanne, kun oma esikoisemme oli 2,5 vuotias. Olin kuopukselta äitiyslomalla ja olimme vuoden kotona. Esikoisemme käyttäytyi seurakuntakerhossa vähän samalla tavalla. Pitkän kotonaolon takia esikoinen ei oikein osannut leikkiä toisten kanssa ja saattoi joskus jopa yrittää lyödä. Itse tosin vahdin lasta ihan haukkana. Kielsin heti lyömisen jälkeen ja lähdimme jopa pari kertaa kerhosta kesken pois.
Tämä vaihe oli kuitenkin ohimenevä. Tätä kesti vain muutaman kuukauden. En tiedä, että oliko kieltämisellä mitään erityistä vaikutusta, sillä välillä tuntui että lapsi vain nautti saamastaan huomiosta ja innostui riehumaan entistä enemmän. Monella 2,5 vuotiaalla tuntuu olevan ihan samanlaisia kausia, jotka menevät itsestään ohi.
Ei kannata suhtautua kovin tuomitsevasti tällaisiin lapsiin ja vanhempiin. Oma lapsesi saattaa käyttäytyä joskus ihan samalla tavalla.
Jokaisen äidin tehtävä olisi valvoa oman jälkikasvunsa tekemisiä, mutta valitettavasti osa meistä ei välitä tai kokee kerhon levähdyspaikkana, jossa kasvatusvastuun voi huoletta jättää toisille...kokemusta on.
Eli jos lyöjän äiti ei puutu asiaan, voit itse ihan hyvin kieltää lasta. usein jopa ulkopuolisen antama kielto toimii tehokkaammin kuin oman äidin.
Alle 3v ei ihan oikeasti tajua lyömisen sattuvan eikä ymmärrä anteeksi pyytämistä.
Höpsis. Tasan tajuaa, jos asia selitetään. Meillä on ihan selvä juttu, että ketään ei lyödä, ei tahallaan eikä vahingossa. Ei edes itseään (joskus turhautuneena yrittää läpsiä itseään naamaan). Lapsi on 2 v 8 kk ja jo pitkään on tajunnut tuon homman.
Anteeksipyyntöä ei tietysti ymmärrä samalla tavalla kuin isompi, mutta minusta sopimisen opettaminen on ihan ok jo tuossa iässä.
Ap:hän kertoi, että äiti kieltää lastansa. Kyseessä on kuitenkin UHMAIKÄINEN.
Itseäni ärsyttää sellaiset äidit, jotka ovat puolustamassa omia lapsiaan sellaisissa tilanteissa, joihin vanhempien ei tarvitsisi puuttua. Kerhossa näkee juuri näitä äitejä, jotka puuttuvat lasten keskinäisiin leikkeihin " se oli Auliksella ensin" " Pekan vuoro on kyllä nyt leikkiä sillä junalla" . Eihän lapsi opi koskaan puolustamaan itseään, jos vanhempi sekaantuu jopa lasten keskinäisiin leikkeihin. Kinastelu ja pieni nujakointikin kuuluu asiaan. Jos taas kyseessä on häiritsevä löyminen ja jatkuva huonosti käyttäytyminen, niin siihen tietenkin pitää puuttua. Mutta sekin on etupäässä lapsen omien vanhempien asia.
Mä jossain vaihees olin niin kypsä koko touhuun et olin oman lapseni lähellä et tää kyseinen terrori ei voinu tehdä mitään. Voi että et vieläkin puistattaa koko kakara. Tämän äiti kyllä komensi ja kaikkensa yritti, mut jollaine taval ajattelee et pitäis muksunsa kotona:/
Siitä vaan ei yksinkertaisesti tule mitään, jos vanhemmat ovat puuttumassa lastensa normaaleihin leikkeihin. Tietenkin siinä tapauksessa pitää puuttua, jos meno menee mahdottomaksi. Itse vaan tiedän erään yhden lapsen vanhemmat, jotka jotenkin ylisuojelevat lastansa ja soittelevat illalla toisten lasten koteihin päivän tapahtumista. Toiset vanhemmat ovat tästä jo vähän huvittuneitakin. Pieni kina vaan kuuluu lasten leikkeihin, eikä lapsi osaa ajatella rationaalisesti käyttäytymistään. Vanhemmat saattavat lapsen kertoman perusteella saada tilanteesta ihan erilaisen kuvan.
" Joskus saattaa jotakin sanoa, että ei saa lyödä, mutta ei koskaan käske lasta pyytämään anteeksi, eikä muutenkaan puutu tilanteeseen jämäkästi."
Tämä lause ap:n tekstissä on tärkeä, joten muiden on puututtava.
Olen nähnyt että äiti on vieressä kun poikansa mäiskii eikä sano mitään, olikohan tämän äidin mielessä ettei voi kieltää koska lyö kovemmin jos häntä kielletään. Tämä lapsi on pihamme hankalin tapaus ja siitä kuuluu ansio vanhemmille jotka eivät osaa kasvattaa lastaan. (Minä kiellän tuota lasta ja se toljottaa kuin hoonmoilanen, taitaa olla vajaa)
Uhmaa ohimenoa odotellessa voi jollekin käydä huonosti.
sillä periaatteella että jokainen katsoo oman lapsensa perään. Ei ne ole mitään paikkoja, jossa äidit saa levähtää ja juoruta toisten äitien kanssa. Jotkut näyttää kuvittelevan, että ohjaajat ovat siellä lasten kaitsemista varten.
Vierailija:
Ap:hän kertoi, että äiti kieltää lastansa. Kyseessä on kuitenkin UHMAIKÄINEN.Itseäni ärsyttää sellaiset äidit, jotka ovat puolustamassa omia lapsiaan sellaisissa tilanteissa, joihin vanhempien ei tarvitsisi puuttua. Kerhossa näkee juuri näitä äitejä, jotka puuttuvat lasten keskinäisiin leikkeihin " se oli Auliksella ensin" " Pekan vuoro on kyllä nyt leikkiä sillä junalla" . Eihän lapsi opi koskaan puolustamaan itseään, jos vanhempi sekaantuu jopa lasten keskinäisiin leikkeihin. Kinastelu ja pieni nujakointikin kuuluu asiaan. Jos taas kyseessä on häiritsevä löyminen ja jatkuva huonosti käyttäytyminen, niin siihen tietenkin pitää puuttua. Mutta sekin on etupäässä lapsen omien vanhempien asia.
Kyse ei nyt todellakaan ollut mistään " se oli Auliksella ensin" -leikeistä vaan siitä, että 2,5v lyö toista lasta lelulla päähän. Ja kohtaana myös vauva! Ei siinä nyt mitään kauhisteltavaa ole jos lapsi uhmaa. Ei ap sitä kauhistellut, että miten 2,5v ei tajua olla lyömättä vaan sitä kun sitä ei kielletä. " saattaa välillä sanoa jotain" ei mun mielestä ole ihan riittävää kieltämistä tässä tapauksessa.
esirukouksin nuorta kriminaalia ja hänen perhettään.
hän kertoi, että kerhoissa tapaa hyvin erilaisia lapsia. Osa on ujoa, osa vilkkaita ja siltä väliltä. Kaikkien lasten sosiaaliset taidot eivät ole hyviä, johtuen juuri siitä että lapset ovat kotihoidossa, eivätkä välttämättä ole kovin paljoa tekemisissä muiden lasten kanssa. Jossainhan näiden kotihoidossa olevien lastenkin on opeteltava sosiaalisia taitoja.
Tää on taas niitä MINÄ OLEN PAREMPI ÄITI -keskuteluita.
-Poistuu äkkiä toiselle palstalle-
samanlainen tapaus. Äidillä oli kaksi poikaa, joista vanhempi (vähän yli 2 v) käyttäytyi samalla tavalla. Äiti kyllä kielsi poikaa todella ahkerasti. Anteeksi pyydetiin jne. Kieltäminen auttoi joskus, joskus ei. Äiti ihan selvästi häpesi poikansa käytöstä ja lopettivatkin kerhossa käymisen muutaman kuukauden jälkeen.
Itseäni ei olisi haitannut, vaikka he olisivat kerhossa käyneetkin. Kehossa lapsi olisi varmasti pitemmän päälle oppinut vuorovaikutustaitoja.
Nyt lapsi on samassa päiväkodissa ja on ihan normaali ja mukava poika.
En ottaisi stressiä siitä, jos 2 vuotias lyö, enkä menisi syyllistämään vanhempia. Enemmän olisi huolissani siitä, jos vielä 4 vuotias lapsi ja hänen äitinstä käyttäytyisi samalla tavalla.
Huolehdi omasta lapsestasi, ettei hän joudu kärsimään. Toinen äiti hoitaa varmasti asian omalla tavallaan.