Elämän ja käytännön ohjeita omaan kotiin muuttavalle

- Pidä huolta, että vuorokausirytmisi säilyy suunnilleen samana, vaikka kukaan ei ole vahtimassa.

- Maksa aina kaikki laskut ajoissa.

- Jos jostain poikkeuksellisesta syystä johtuen et pysty maksamaan jotain laskua, ota heti yhteyttä saajaan ja tiedustele mahdollisuutta pidempään maksuaikatauluun. Pidä kiinni sopimuksesta.

- Omista mieluummin vähän liian vähän, kuin liian paljon tavaraa. Kierrätä.

- Osta iso pussi erivärisiä ja -kokoisia kumilenksuja. Niitä tarvitsee yllättävän monessa tilanteessa.

Ap

No en tiedä, onko nämä niitä joita olisin halunnut kuulla tai tarvinnut ohjeeksi, mutta nämä tuli mieleen:

- maksa laskut aina ajoissa. Jos ei ole mahdollista, soita reilusti laskun lähettäjälle ja sovi maksuaikataulusta

- pidä kaapissa aina varalla ruokaa, jos sattuukin rahat loppumaan ennen seuraavaa opintotukea tms. Esim. näkkäriä, hernekeittoa, makaronia, papuja, tonnikalaa, tomaattimurskaa, ananasta, kaurahiutaleita jne. Kun käytät varastoa, huolehdi että ostat heti uutta, kun rahaa tulee. 

- kaiken ei tarvitse olla heti tip top ja täydellistä. Tämä ei ollut ongelma silloin 90-luvulla, silloin kaikki tuntuivat pärjäävän niillä sukulaisten nurkista saaduilla huonekaluilla ja astioilla, mutta nykyään tuntuu, että nuorilla pitää koti olla heti kuin sisustuslehden kannesta > pikavippi- tai luottokorttikierre on valmis

- tee mahdollisimman paljon ruokaa itse, älä osta eineksiä. On terveellisempää ja edullisempaa

- Kun saat rahaa (palkkaa, opintotukea tms.), mene samana päivänä ruokakauppaan ja osta keittiön kuivamuonakaappeihin täytettä. Juurikin noita mainittuja säilykkeitä, makaroneja, hiutaleita sun muita. Osta myös vessapaperia, siivousaineita, pyykkipulveria sun muuta. Seuraa isojen markettien tarjouksia.

- Opettele kokkaamaan itse. Hyvä ruoka ei ole kallista.

- Osta harvemmin parempaa kuin jatkuvasti huonoa ja halpaa.

- Elä velaksi vasta äärimmäisessä hädässä.

- Taloudenpito on yksinkertaisimmillaan tätä: vähennä nettotuloistasi pakolliset menot (asunto, sähkö, vakuutukset, puhelin jne.).  Jaa loppuraha niiden päivien lukumäärällä, joille sen pitää riittää ennen seuraavaa rahantuloa. Pyri säästämään edes vähäsen. Pysy budjetissa.

Älä juhli ja juo liikaa.

Älä ikinä ota pikavippejä. 

Siivoa vähintään kerran viikossa.

Nauti nuoruudesta, äläkä murehdi liikaa.

Nelonen jatkaa: varaudu! Ihmeen monille tulee "yllätyksenä" kerran tai kaksi kertaa vuodessa maksettavat vakuutukset ja sitten itketään, ettei ole rahaa. Jos maksaa harvakseltaan, lasku on iso. Kannattaa siis korvamerkitä ja säästää nekin rahat etukäteen. Kortiton kakkostili käyttötilin rinnalla on helppohoitoinen.

Valitse sellainen asunto (jos olet vuokralla), jossa on pakastin tai osta itse käytetty. Tee isompia annoksia terveellistä kotiruokaa kerralla ja pakasta loput annoskokoihin. Kerää kesäisin ja syksyisin marjoja ja sieniä, joita voit käyttää pitkin talvea. 

Älä ota lemmikkiä, ellet elä erittäin säännöllistä elämää ja ole lisäksi poikkeuksellisen vastuuntuntoinen kaikissa asioissasi. Lemmikki määrittää pitkälti päivän rytmin, eikä se monellakaan nuorella ole vielä vakiintunut. Nauti vapaudestasi ja ota lemmikki myöhemmin, kenties vasta silloin, kun taloudessa on muitakin ulkoiluttajia/hoitajia ja voitte jakaa vastuun.

Miksi niin moni varoittelee rahankäytöstä? Meillä lapset saaneet päättää omista rahoistaan 6v iästä alkaen, pankkikortit ovat saaneet heti, kun se on mahdollista. Heillä on hyvin realistinen suhtautuminen rahaan ja laskuihin.

Tsemppiä! Uskon että kaikki nuoret pärjäävät yksin koska minäkin aikanaan pärjäsin kun kotoa jouduin pois muuttamaan. Silloin ei edes ollut nettiä tms mistä kysyä neuvoja enkä edes oikein tiennyt sähkö,vesi yms liittymistä  mutta hyvin kaikki sujui joten varmasti jokainen pärjää.t.ammattivalittaja

[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 12:33"]

Miksi niin moni varoittelee rahankäytöstä? Meillä lapset saaneet päättää omista rahoistaan 6v iästä alkaen, pankkikortit ovat saaneet heti, kun se on mahdollista. Heillä on hyvin realistinen suhtautuminen rahaan ja laskuihin.

[/quote]

Hyvä teille, mutta eihän kaikilla ole ollut noin, monestakaan syystä. Ihmiset ovat lisäksi erilaisia. Aika moni varmaan varoittelee, koska on itse kokenut kantapään kautta, miten pahaksi tilanne menee, jos sössii raha-asiansa.

[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 12:38"]

[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 12:33"]

Miksi niin moni varoittelee rahankäytöstä? Meillä lapset saaneet päättää omista rahoistaan 6v iästä alkaen, pankkikortit ovat saaneet heti, kun se on mahdollista. Heillä on hyvin realistinen suhtautuminen rahaan ja laskuihin.

[/quote]

Hyvä teille, mutta eihän kaikilla ole ollut noin, monestakaan syystä. Ihmiset ovat lisäksi erilaisia. Aika moni varmaan varoittelee, koska on itse kokenut kantapään kautta, miten pahaksi tilanne menee, jos sössii raha-asiansa.

[/quote]

Minusta on parempi, että nuorena sössii asioita muutamalla kympillä ja oppii siitä kuin että opintojen alussa sössii tuhansilla euroilla.

[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 12:10"]
- Osta iso pussi erivärisiä ja -kokoisia kumilenksuja. Niitä tarvitsee yllättävän monessa tilanteessa.
[/quote]
Olen asunut vuoden yksin enkä koskaan ole tarvinnut kumilenksuja kotona. Enkä myöskään äidillä asuessa. Mihin sä niitä käytät? -N21

Lemmikin voi ottaa, jos kokee, että se on sen arvoista. Itse otin kissan, koska olen masentunut ja yksinäinen. Kissa saa minut nauramaan, se antaa läheisyyttä ja rakkautta, elämälläni on väliä, koska minun on huolehdittava kissasta, päivärytmi säilyy edes jotenkin kissan takia. Tietenkään ei kannata hankkia lemikkiä, jos on menossa paljon, eikä ole tukiverkkoa, eikä osaa säästää rahaa. Itselläni on monta tuttua, jotka ilomielin vahtivat kissaani silloin harvoin, kun matkailen. Ja mulla on aina vähintään 500 e säästössä onnettomuuksien varalle. Lisäksi jos tulee tolkuttoman suuri eläinlääkärilasku, voin lainata rahaa läheisisltä. -N21

 Itse kotoa muuttaville lapsille olen neuvonut:

-maksa kaikki asumiseen liittyvät maksut ja laskut ensin.

-yritä aina tuloista laittaa 5-10% säästöön, vaikka sukanvarteen. 

-älä missään tapauksessa ota pikavippejä! Ei missän tilanteessa, mielummin kävele pankkiin!

-älä kustanna poikaystävien ruokia jne, äläkä siipeile itsekään.

-nauti elämästä ja soittele äiskälle !

Mäkin oon nyt miettimässä ja vähän miettinyt viime vuosina omilleen muuttoa joten voisin ottaa tästä keskustelusta vinkkejä talteen.:)

T: 21-vuotias nuori mies/poika

[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 12:33"]

Miksi niin moni varoittelee rahankäytöstä? Meillä lapset saaneet päättää omista rahoistaan 6v iästä alkaen, pankkikortit ovat saaneet heti, kun se on mahdollista. Heillä on hyvin realistinen suhtautuminen rahaan ja laskuihin.

[/quote]

Koska kaikilla ei ole noin.

Minun kotonani ei koskaan puhuttu rahasta ja rahankäytöstä. Viikkorahasysteemiä ei ollut eikä omien rahojen hallintaa, että olisi oppinut. Opetettiin että rahasta ei saa puhua, koskaan, kenellekään. Pihisteltiin kaikesta ja ostettiin vaan tarpeellista ja rumaa. Voitte arvata miten pilasin omat raha-asiani kun sain oman talouteni hoidettavaksi. Ostelin kaikkea ihanaa, kun aiemmin en koskaan saanut, enkä osannut hahmottaa tulo-meno-asioita.

[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 12:49"]

[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 12:10"] - Osta iso pussi erivärisiä ja -kokoisia kumilenksuja. Niitä tarvitsee yllättävän monessa tilanteessa. [/quote] Olen asunut vuoden yksin enkä koskaan ole tarvinnut kumilenksuja kotona. Enkä myöskään äidillä asuessa. Mihin sä niitä käytät? -N21

[/quote]

Pussien tiiviiseen sulkemiseen, pakasterasioiden kannen varmistamiseen, kahvipussin sulkemiseen (mulla on paljon erilaisia kahveja, espressoa, pannukahvia, suodatinkahvia tai erikoiskahveja, eivätkä kaikki ole purkeissa), koiranruokapussin sulkemiseen nyt vaikka esimerkiksi. Tai jos kotona on pussi sipsejä tai keksejä, rullaan pussin yläosan tiiviiksi ja laitan koko pussin ympärille kumilenkin, jotta kosteus ei pehmennä sisältöä. Tänään taas tein yhdestä kumilenkistä pidemmän lenksun, jolla ripustin yhden tiskiharjan alakaapin sisään sellaiseen koukkuun, jossa se ei olisi muuten pysynyt.

Onhan noita, ehkä mulla on joku kumilenksufiksaatio. :)

Ap

[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 13:05"][quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 12:49"]

[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 12:10"] - Osta iso pussi erivärisiä ja -kokoisia kumilenksuja. Niitä tarvitsee yllättävän monessa tilanteessa. [/quote] Olen asunut vuoden yksin enkä koskaan ole tarvinnut kumilenksuja kotona. Enkä myöskään äidillä asuessa. Mihin sä niitä käytät? -N21

[/quote]

Pussien tiiviiseen sulkemiseen, pakasterasioiden kannen varmistamiseen, kahvipussin sulkemiseen (mulla on paljon erilaisia kahveja, espressoa, pannukahvia, suodatinkahvia tai erikoiskahveja, eivätkä kaikki ole purkeissa), koiranruokapussin sulkemiseen nyt vaikka esimerkiksi. Tai jos kotona on pussi sipsejä tai keksejä, rullaan pussin yläosan tiiviiksi ja laitan koko pussin ympärille kumilenkin, jotta kosteus ei pehmennä sisältöä. Tänään taas tein yhdestä kumilenkistä pidemmän lenksun, jolla ripustin yhden tiskiharjan alakaapin sisään sellaiseen koukkuun, jossa se ei olisi muuten pysynyt.

Onhan noita, ehkä mulla on joku kumilenksufiksaatio. :)

Ap
[/quote]
Aa okei. Ymmärrän. Mä taas ostan alunperin pakasterasioita, jotka pysyvät kiinni, kissanruokapusseja, jotka ovat uudelleen suljettavia ja muutenkin säilön melkein kaiken purkeissa. Kahviin ja teehen saa semmoisia muovinipsuja. Jännä kun ihmisillä on niin eri tyylejä asumisessa :D Itse en voisi käyttää kumilenksuja, kun ne on jotenkin ällöttäviä. Olen siis neuroottinen monen asian suhteen. Inhoan esimerkiksi muovisia esineitä, enkä voi sietää purukumia tai sinitarraa ym. -N21

[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 13:02"]

[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 12:33"]

Miksi niin moni varoittelee rahankäytöstä? Meillä lapset saaneet päättää omista rahoistaan 6v iästä alkaen, pankkikortit ovat saaneet heti, kun se on mahdollista. Heillä on hyvin realistinen suhtautuminen rahaan ja laskuihin.

[/quote]

Koska kaikilla ei ole noin.

Minun kotonani ei koskaan puhuttu rahasta ja rahankäytöstä. Viikkorahasysteemiä ei ollut eikä omien rahojen hallintaa, että olisi oppinut. Opetettiin että rahasta ei saa puhua, koskaan, kenellekään. Pihisteltiin kaikesta ja ostettiin vaan tarpeellista ja rumaa. Voitte arvata miten pilasin omat raha-asiani kun sain oman talouteni hoidettavaksi. Ostelin kaikkea ihanaa, kun aiemmin en koskaan saanut, enkä osannut hahmottaa tulo-meno-asioita.

[/quote]

Mutta eikö ole hieman myöhäistä kertoa sille kotoa muuttavalle, että hei, nää kaikki tavarat ja vuokrat ja sähköt maksetaan rahalla? Tämä asia pitäisi olla siellä taaperovaiheessa jo esillä!

Osta paperipuristimia. Kumilenksut ovat epäkäytännöllisiä, kuluvia ja vanhanaikaisia! Googlaa "paperipuristin" ja kuvahaulla löytyy. Se mustaa ja terästä sisältävä malli on paras.

[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 13:15"]

[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 13:02"]

[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 12:33"]

Miksi niin moni varoittelee rahankäytöstä? Meillä lapset saaneet päättää omista rahoistaan 6v iästä alkaen, pankkikortit ovat saaneet heti, kun se on mahdollista. Heillä on hyvin realistinen suhtautuminen rahaan ja laskuihin.

[/quote]

Koska kaikilla ei ole noin.

Minun kotonani ei koskaan puhuttu rahasta ja rahankäytöstä. Viikkorahasysteemiä ei ollut eikä omien rahojen hallintaa, että olisi oppinut. Opetettiin että rahasta ei saa puhua, koskaan, kenellekään. Pihisteltiin kaikesta ja ostettiin vaan tarpeellista ja rumaa. Voitte arvata miten pilasin omat raha-asiani kun sain oman talouteni hoidettavaksi. Ostelin kaikkea ihanaa, kun aiemmin en koskaan saanut, enkä osannut hahmottaa tulo-meno-asioita.

[/quote]

Mutta eikö ole hieman myöhäistä kertoa sille kotoa muuttavalle, että hei, nää kaikki tavarat ja vuokrat ja sähköt maksetaan rahalla? Tämä asia pitäisi olla siellä taaperovaiheessa jo esillä!

[/quote]

Kaikkien kotona niitä nyt ei kuitenkaan käydä läpi taaperovaiheessa. Parempi siis myöhään kuin ei milloinkaan. Minä olen kiitollisuudella vastaanottanut aikuisena ohjeita taloudenpidosta, kun en kotona saanut mitään opetusta. Onneksi kaikki eivät oleta, että kaikkien kotona opetetaan ja vaikene kokonaan, vaan olen esim netistä saanut lukea hyviä vinkkejä ja ohjeita. Keskustelua asioista tarvitaan. 16