Ahdistavinta mitä puolisosi on tehnyt?

[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 17:43"]Ymmärrän nyt miksi vaikeasta suhteesta on lähteä, kun olen sellaisessa itse. Sitä on tavallaan sellaisessa suossa josta tuntuu, että ei pääse vaan pois. Että toinen ei suostu eroamaan.
[/quote]Niin minäkin.Kun saa pelätä et mitä se toinen sit tekee jos vaan otan ja lähden.Ja varsinkin jos on yhteisiä lapsia.Voi käydä huonosti jos jää voi käydä huonosti jos lähtee

[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 17:40"]

Puhunut kaksi kertaa mun tappamisesta.Iski aikamoinen pelkotila päälle.Voi olla että toteuttaa uhkauksensa just silloin kun meinaan lähteä.Siinä siis vastaus niile jotka miettii et miks se ei lähde..

[/quote]

Varmemmin kuolet hänen toimestaan parisuhteessa kuin sen jälkeen. Mitäpä jos tekisit rikosilmoituksen laittomasta uhkauksesta, pakkaisit kamasi, ja menisit johonkin turvakotiin. Harva hullu jatkaa hulluuksiaan, kun kiinnijäämisen riski on noussut 100%. Harva myöskään saa siitä uhkailusta kicksejä, kun toinen on näyttänyt ettei voisi vähempää pelottaa.

Ollut baaritappelussa mukana ja sen seurauksena murtanut kätensä, tosin tämä tapahtui ennen kuin seurustelimme. Mutta mua ahdisti se tapa, millä mies kertoi tästä 'uroteostaan'. Suhteen alkuaikoina myös tönäisi mua humalassa mustasukkaisuuksissaan baariin, tuli juuri mieleen kun tätä keskustelua selasin.

Kahdessa edeltävässä parisuhteessa miehet on olleet itsetuhoisia ja niiden juttujen kuuntelu on ollut aika ahdistavaa..

Mä en ainakaan tiedä minne edes lähtisin.Puoliso tuskin suostuisi lähtemään.Pitäisi saada siis asunto,mutta se on vaikeaa täällä,koska pitäisi olla myös edullinen.

Hakkas ja potki, tappokuviot- kuristus, päähän potkiminen kännipäitten, pudottaa parvekkeelta pienepää riiputtaen, kännipäitten vikuroileen omistushaluissaan kännissä, ainoa uhka että minä olin liian hyvän näköinen ja älykäs. Älykkyys peloitti dippaa. Lähdin, enkä välitänyt dipan paskapuheista, valheista, mitä selitti perheelleen. Jälkeenpäinkään en kertonut dipan perheenjäsenille, että noi hakkaamset ja tapon yritykset oli eron syyt. En sanonut mitään, jälkeenpäinkään. Exä huuteli valheita, että hän vaan päätti että erotaan, perustelematta. Totuus oli, että mä viimeisen hakkaamisen kerran raivosin mustelmilla seuraavana päivänä, että sä lähdet menemään ja pakkasin muovipussiin hänen perustarvikkeet. Ainoan kerran kun uskalsin tehdä sen, riskillä, mut se toimi. Fyysisesti olen pieni nainen ja exä oli n. 130 kg, käytti täysin hyödyksi, mitä hällä oli vajaisuutta omassa älykkyydessään. Ahdistavaa oli se, että tuo ei kertonut perheelleen totuutta, miten paljon hakkasi mua. Äidileen kun kerroin, kun tuo tuli siskonsa häissä yllärinä huora-kortilla mua yllärinä haukkumaan ilman syytä- suhtautui äitensä tilanteeseeb kertoen että isänsä oli samanlainen, veti mut pois siitä uhrina itkevänä, määräs poikansa samantein nukkumaan - meni ja me juteltiiin pitkään kesäyössä, hyvällä, meille tuli sidem, en koskaan unohda ainoa.

Hain sen kerran baarista, ku sen kaverit soitti että se on ihan sekasin.. Liikennevaloissa se hyppäs autosta ja alko huutaa kaks kertaa sitä isommille miehille jotain ja hui kamala miten pelkäsin että nyt ne hakkaa ton sairaalakuntoon.. Sain sen onneks revittyä autoon ennenku mitään vakavampaa ehti tapahtua.
Kotona se sitte sammu sängyn viereen lattialle ja pakkohan sitä oli koko yö valvoa ja kattoa ettei toinen kuole oksuihinsa..
Onneks ei oo sen jälkeen ryypänny samalla mitalla! Ikää 27v.

Muutti yhteen paskamaahan ja mun piti jäädä Suomeen, mut viime hetkellä tirahti itkun, että hän ei selviä ilman mua ja niin sitä mentiin, yök. Vieläkään en ole niistä vuosista selvinnyt. :(

On olemassa.

Ex teki seuraavaa: Veitsi kurkulla, raahasi tukasta, mursi peukaloni, seurasi autolla joka paikkaan, uhkasi tappavansa, murtautui nettiini, petti.

Uhannut tappaa minut, uhannut tappaa itsensä, kutsunut huoraksi ja ämmäksi jne useampaan otteeseen, nostanut mut kurkusta seinälle sekä painanu kurkusta lattiaan ja hakannu päätä lattiaan, painostanu seksiin, haukkunu kavereiden läsnäollessa ja mitähän näitä nyt oli. Niin, eikä ole edes exä. 

Ollut konttauskännissä, palannut baarireissulta vasta seuraavana päivänä, muuttunut hetkittäin täysin välinpitämättömäksi kaikkea kohtaan, soittanut yöllä kännissä ja ehdottanut että hänen exänsä voisi yöpyä luonamme.

Kaivanut nenäänsä.

Ei tuo oikeasti ole mitään ahdistavaa tehnyt.

Miksi annat heitellä itseäsi seinään? Oma mies heittelee vain tavaroita, ja ahdistun siitäkin.

Sullahan kultakimpale on. Ajattelitko loppuelämän ihailla?

Känni ja huumehöyryissään yöllä tullut viereen nukkumaan. Ase vieressä ja sanoi että voisin tappaa sut koska vaan.
Emme ole enää yhdessä.

En olisi ihmisen kanssa, joka tekee minua ahdistavia asioita.

Entinen mies kävi päälle (oli onneksi niin pienikokoinen, että sain pistettyä vastaan) väkivaltaisesti useammankin kerran. Hän myös varasti minulta lompakosta käteistä rahaa ja kerran tyhjensi tilini aivan kokonaan (yritti laittaa pankkikortin ja rahojen varastamisen kaverinsa syyksi). Hän myö varasti arvokkaita esineitä asunnostani ja myi niitä eteenpäin pitäen rahat itsellään. Lisäksi hän valehteli ja teki katoamistemppuja niin, että sai aina pelätä, että onko hän kuollut tms. Hän myös petti minua MIEHEN kanssa, kun oli sekaisin lääkkeistä ja viinasta!
.
Lopulta pääsin hänestä eroon. Onneksi. Keräilin itsetuntoni sirpaleita pitkään ja opettelin luottamaan ihmisiin uudestaan. Nykyään minulla on uusi mies, joka on ihana ja kiltti. Hän ei ole kertaakaan edes korottanut ääntään minulle, eikä koskaan satuttaisi minua henkisesti, eikä varsinkaan fyysisesti.
.
Oikeasti, jos miehenne kohtelee teitä epäoikeudenmukaisesti ja on täysiä kusipäitä, niin EROTKAA! Ei ole mitään järkeä alistua sellaisen ihmisen tahtoon ja kestää kaikkea sitä paskaa mitä hän tekee. Elämä on liian lyhyt sellaiseen. On parempi olla sinkku, kuin elää sellaisen kumppanin kanssa, joka ei ole sinun arvoisesi.

Ajaa pyörällä ilman kypärää ja heijastimia.

Hillunut kaupungilla niin tuiskeessa, että oon pelännyt miten selviää kotiin.

Ei ton pahempaa ja tuokin varsin harvinaista. Ei riidellä koskaan, joskus saatetaan väitellä jos ollaan eri mieltä. En oo koskaan kuullut nimittelevän ketään.

Ilmeisesti normaalisti puolisot sitten eivät tee ahdistavia asioita...ajattelinkin, että olen varmaan kestänyt liikaa.