VIHAAN ANOPPIANI
Kutsui kyllä lapsensa eli mieheni kylään lapsuuden kotiin, mutta ei minua. Olemme olleet yhdessä 10 vuotta.
Itkettää ja surettaa. Hän on niin ilkeä ja kylmä ämmä minua kohtaan ollut aina. :'( En tiedä mitä tekisin. Mies saa valita kumman meistä haluaa! Onko muilla samanlaisia kokemuksia!
Kommentit (19)
Olen tosi pahoillani puolestasi :( Mies todellakin saa valita kumman teistä puolella on..toki äitiin voi asialliset välit pitää. Mutta jos äiti pääsee teidän väliinne (esim. juuri näin), niin silloin miehesi pitää valita puolensa. Avioliitto on kahden kauppa. Siihen ei kuulu väliin sukulaisetkaan. Te olette oma perheenne ja muut eivät siihen kuulu.
Haluaisitko siis ap mennä kylään anoppisi luo? Mä luulen, että vastaavassa tilanteessa en edes haluaisi vaan olisin iloinen siitä, että mieheni käy siellä yksinään.
Jos haluat, tosi kurja juttu. En keksi, kuinka voisit vaikuttaa anoppisi käytökseen. Ei varmaan auta kuin yrittää sopeutua tilanteeseen, harmin paikka.
Sinua surettaa se, että et saa mennä sanomaan ilkeälle ja kylmälle ämmälle, että tämä on ilkeä ja kylmä? Ehk olet sanonut sen jo nii moneen kertaan, että anoppia ei enää kiinnosta.
No on kyllä harvinaisen nolo anoppi!? En tiedä kannattaako kuitenkaan surra asiaa, et varmastikaan viihtyisi anopin luona, jos hän on jaksanut 10 vuotta käyttäytyä yhtä idioottimaisesti.
Meillä ei miniä ollut tervetullut tänne 10 vuoteen. Poika käy kerran viikossa, käskemättä ja vaatimatta. MIniä laittoi sen kerran valitsemaan joko lapsuudenkodin tai hänet, mutta ei sitten kuitenkaan lähtenyt, vaikka poika sanoi valitsevansa ensisijaisesti mukavammat ihmiset.
Täällä taas ap. En ole haukkunut anoppia hänelle suoraan. Miehelle kylläkin sanonut hänestä pari valittua sanaa. En tiedä mitä tekisin. Ei voi pyytää miestä valitsemaankaan. :( anoppi teesketelee miehelleni minussa koskevissa asioissa. Joskus muka lähettää terveisiä. Mieheni sanoo minulle inhovansa äitiä, kun äiti on sellainen paha rahojen tuhlaaja. Ostelee poreammeita ja muita kamalan kalliita asioita. Leveilee niillä ympäri kylää. Todella paha tuhlaaja. Mutta ihmettelen mikä vetää äitiä puoleensa. Itkettää taas ja on niin paha mieli. Päätä särkee kun olen niin itkenyt. :( Rakastan miestäni, mutta täytyykö suhde lopettaa? En pysty. :( Rakastan miestäni. Mies välillä haukkuu minua mutta harvemmin äitiään. Olenko näin huono ihminen kun mies ei valitse minua. :( Suuttuu vain jos otan asian puheeksi. Sanoo rakastavansa minua ja että olen tärkeämpi kuin hänen äitinsä. En ymmärrä. :( Onko oikeasti teillä muilla vastaavanlaista? Olisi kiva jutella enemmän. ap
Voimia sinulle! Toivottavasti mies valitsee sinut !
Niin ja kiitos kaikille viesteistä. <3 tunnen vaan itseni huonoksi ihmiseksi kun ajattelen näin... :/ on vaan niin paha mieli. Olen huono ihminen. :( ap
Tahtoisitko ap siis olla tekemisissä anoppisi kanssa? Jos hän on sinusta ilkeä ja kylmä ihminen, eikö ole vaan parempi että mies käy anoppilassa yksinään ja sinun ei tarvitse mennä?
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 15:10"]Tahtoisitko ap siis olla tekemisissä anoppisi kanssa? Jos hän on sinusta ilkeä ja kylmä ihminen, eikö ole vaan parempi että mies käy anoppilassa yksinään ja sinun ei tarvitse mennä?
[/quote]
En tahtoisi olla. En halua enää. Halusin ennen monta vuotta, mutta nyt viime vuosina tullut olo etten halua olla missään tekemisissä. Siksi tunnen itseni huonoksi ihmiseksi. :( ap
No et ole huono ihminen! Ei ole pakko tulla toimeen kaikkien kanssa. Olette selvästi onnellisempia molemmat, sekä sinä että anoppi, kun ette tapaile toisianne. Eikä tarvitsekaan. Riittää ihan, että mies hoitaa suhteet äitiinsä.
Olet selvästi anopillesi kateellinen. Kai mies saa äitiään tavata ja päinvastoin. Oma asiasi, jos et mene mukaan tai kutsu anoppia kotiisi. Miksi ylipäätänsäkään VIHAISIT anoppia, jos et kerran edes tapaa häntä? Miksi miehen pitäisi valita mitään! Äiti on äiti ja vaimo on vaimo.
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 15:15"]Olet selvästi anopillesi kateellinen. Kai mies saa äitiään tavata ja päinvastoin. Oma asiasi, jos et mene mukaan tai kutsu anoppia kotiisi. Miksi ylipäätänsäkään VIHAISIT anoppia, jos et kerran edes tapaa häntä? Miksi miehen pitäisi valita mitään! Äiti on äiti ja vaimo on vaimo.
[/quote]
En ole kateellinen, onneksi. Moni voisi ollakin tässä tilanteessa. Mutta voin rehellisesti sanoa etten ole. Mutta kaippa täytyy kestää tämä ikävä tilanne. :/
Minä inhoan myös anoppiani. Mustasukkainen akka. Aina tunkemassa isoa nokkaansa joka paikkaan.
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 15:15"]Olet selvästi anopillesi kateellinen. Kai mies saa äitiään tavata ja päinvastoin. Oma asiasi, jos et mene mukaan tai kutsu anoppia kotiisi. Miksi ylipäätänsäkään VIHAISIT anoppia, jos et kerran edes tapaa häntä? Miksi miehen pitäisi valita mitään! Äiti on äiti ja vaimo on vaimo.
[/quote]
AP:han kirjoitti että mies joskus haukkuu ap:tä eikä äitiä. Kuitenkin haukkuu välillä äitiään niin miksi ei pistä äitinsä sitten niitä välejä poikki ?????? Ap tässä ikävässä tilanteessa on
Aviopari EI ole siamilaiset kaksoset.
Mies voi hyvin hoitaa suhteet äitiinsä itsenäisesti, vaimoa ei siinä tarvita eikä vaimoa voi kukaan pakottaa kylään anoppilaan. Ap, ota rennosti, tuo suhde ei ole sinun asiasi.
Toisaalta miestä ei tarvitse eikä voi pakottaa valitsemaan vaimon ja äidin välillä. Hänellä on oikeus molempiin. Naisten ei tarvitse olla keskenään tekemisissä, mutta mies saa kyllä olla väleissä molempien kanssa.
Anopillani ja minulla olintodella hyvät välit joskus. Sitten aloin odottaa ensimmäistä lastani ja anoppini suoraan käski minua tekemään abortin sillä olimme mieheni kanssa niin nuoria, minä 21 ja mies 20. Mieheni sanoi että pidämme vauvamme ja että hönen äidillään ei ole siihen mitään sanomista, olin itse samaa mieltä. Anoppi ilmoitti osallistuvansa kum hän on valmis. Nykyään anoppi puhuu MINUSTA paskaa ympäri miehen sukua, sillä emme tehneet miten hän halusi. Poikansa on hänelle vieläkin oma pikku mussukka. 8 vuoden jälkeen ei vieläkään ole valmis. Kaksinaamainen ämmä jos saan sanoa, mutten voi erottaa miestäni äidistään. Tiedän niin hyvin miltä sinusta tuntuu, mutta en osaa sanoa mitä sinun pitäis tehdä. Voimia sinulle <3
Viha on ihan turha tunne, joka syö vain sua itseäsi.
Jos et ole neljään vuoteen edes nähnyt koko ihmistä, en edes tajua, kuinka jaksat vihata. Hellitä, anna olla, älä välitä. Se on helpointa itsellesi, ettet edes ajattele koko ihmistä.
Anna miehen käydä yksinään äitiään tapaamassa, ihmisellä on oikeus omaan vanhempaansa, eikä se ole sulta pois. Sä voit järjestää omia kivoja juttuja sillä aikaa, kun mies sukuloi. Tuskin ne pitkiä visiittejä kuitenkaan on.
Tämä viesti siis Ei ole provo. Oikeasti itkettää ja surettaa tämä tilanne. On aina niin pahamieli tämän asian takia. :( Emme ole esimerkiksi tavanneet anoppini kanssa yli 4 vuoteen. ap