Lue keskustelun säännöt.
RAISKAA MINUT!
25.06.2015 |
Ylioppilaslehti, tuo radikaali ja valistunut feministis-vasemmistolainen julkaisu, yllättää nyt aiheellaan. Jutun otsikko on "Raiskaa minut!" ja siinä käsitellään mm. sitä, miten moni nainen haaveilee raiskatuksi tulemisesta. Artikkelin on kirjoittanut nainen. Lue ja ihmettele:
Kommentit (15)
Voi kamala sentään. *aukaisee suun ja lyö kädet poskiin*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 23:17"]
Voi kamala sentään. *aukaisee suun ja lyö kädet poskiin*
[/quote]
Siis sinäkin haaveilet siitä ja toteutat sitä parisuhteessasi naisen/ miehen/ toissukupuolisen/ muun, minkä? kanssa...
Jokaisella on vapaus tulla raiskatuksi.
Ei haaveile raiskatuksi tulemisesta vaan nauttii raiskausfantasioista. Vissi ero jonka toivoisin miestenkin ymmärtävän.
Mitenhän jos joku raiskausfantasioista julkisesti kertonut raiskattaisiin oikeasti. Miten vaikuttaisi esitutkintaan/oikeudenkäyntiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa mauttomasti otsikoitu juttu, kun pointti kuitenkin: "En minäkään halua tulla tosielämässä raiskatuksi, nöyryytetyksi tai muuttua persoonattomaksi seksileluksi."
Ylläripylläri, ihmisillä on erilaisia fantasioita. Siis FANTASIOITA. Mielikuvia, ajatuksia. Kukapa olisi arvannut.
Eiköhän se ole tullut selväksi, että aika moni nainen kiihottuu fiktion tasolla Fifty Shades of Grey -tyylisestä pehmo-BDSM:stä. Osa heistä haluaa kokeilla sitä vähemmän rajua alistamista ja pikku läpsimistä käytännössä, oman kumppanin kanssa. Harvempi sitten kiihottuu mistään oikeasti rajusta BDSM:stä edes fiktion tasolla. Vieläkin harvempi haluaa kokea todellista kipua ja nöyryytystä käytännössä.
Yllättääkö tämä oikeasti ketään? Enää nykypäivänä?
Kiva, että tuo kirjoittaja on sinut seksuaalisuutensa kanssa. Minä en todellakaan ole. Olen nuoresta asti kiihottunut mielikuvista, joita en halua hyväksyä osaksi itseäni. En ole koskaan kokeillut niitä tosielämässä, enkä halua, vaikka ajatus kiihottaisikin. Koska suoraan sanottuna en voisi hyväksyä sellaista miestä, joka haluaisi tehdä minulle sellaisia asioita.
shokeera otsikko. Todennäköisesti juttu on vuosia tiedetty asia, että moni nainen fantasioi raiskatuksi tulemisesta, mutta ei todellakaan haluaisi oikeasti tulla raiskatuksi. Tämä tuodaan jutussa varmasti esiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän se ole raiskaus jos sitä haluaa
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 23:42"]
Onpa mauttomasti otsikoitu juttu, kun pointti kuitenkin: "En minäkään halua tulla tosielämässä raiskatuksi, nöyryytetyksi tai muuttua persoonattomaksi seksileluksi."
Ylläripylläri, ihmisillä on erilaisia fantasioita. Siis FANTASIOITA. Mielikuvia, ajatuksia. Kukapa olisi arvannut.
Eiköhän se ole tullut selväksi, että aika moni nainen kiihottuu fiktion tasolla Fifty Shades of Grey -tyylisestä pehmo-BDSM:stä. Osa heistä haluaa kokeilla sitä vähemmän rajua alistamista ja pikku läpsimistä käytännössä, oman kumppanin kanssa. Harvempi sitten kiihottuu mistään oikeasti rajusta BDSM:stä edes fiktion tasolla. Vieläkin harvempi haluaa kokea todellista kipua ja nöyryytystä käytännössä.
Yllättääkö tämä oikeasti ketään? Enää nykypäivänä?
Kiva, että tuo kirjoittaja on sinut seksuaalisuutensa kanssa. Minä en todellakaan ole. Olen nuoresta asti kiihottunut mielikuvista, joita en halua hyväksyä osaksi itseäni. En ole koskaan kokeillut niitä tosielämässä, enkä halua, vaikka ajatus kiihottaisikin. Koska suoraan sanottuna en voisi hyväksyä sellaista miestä, joka haluaisi tehdä minulle sellaisia asioita.
[/quote]
Minun on pakko vielä lisätä, että suoraan sanottuna kummeksun sellaisia feministejä, jotka eivät näe tietynlaisissa fantasioissa mitään ongelmallista.
Kyse ei ole siis mistään roolileikeistä, joissa vähän leikitään jotain sitomista ja pepun läpsimistä, vaikka omalla tavallaan ongelmallisia tietysti ovat nekin. Jokainen kiihottuu mistä kiihottuu, mutta nuo roolit itsessään eivät synny missään umpiossa vaan ne ovat vahvasti kulttuurin vaikuttamia.
Mutta mitä sitten, kun mennään asioihin, joissa yhteisymmärryksessä toteutetun fantasian ja pahoinpitelyn raja on häilyvä? Mitä sitten, jos touhussa on mukana jopa vakavia riskejä? (Jopa kuoleman riski, kuten viiltelyleikeissä on joskus ja kuristusleikeissä aina? Ja nämä ovat siis sellaisia asioita, joista minä kiihotun. Rajussa piiskaamisessa on myös todella suuria riskejä, mitä moni ei taida edes tiedostaa, koska useimmilla tulee raja vastaan ennen kuin meno menee riskialttiiksi.)
Voisiko joku sanoa, miten helvetissä minä voisin - feministinä, tai ylipäätään naispuolisena ihmisenä - luottaa mieheen, joka olisi niin sadistinen, että olisi valmis pahimmillaan riskeeraamaan minun kuolemani? Koska sadistihan sellaisen ihmisen on pakko olla. Kukaan normaalipäinen ihminen ei pysty tekemään niin. Ja jos totta puhutaan, kukaan normaalipäinen ihminen ei halua itselleen tehtävän niin. Piste.
Miten tällaista seksuaalisuutta olisi tarkoitus syleillä riemulla? Ja mikä tärkeintä: miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 00:44"]
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 23:42"]
Onpa mauttomasti otsikoitu juttu, kun pointti kuitenkin: "En minäkään halua tulla tosielämässä raiskatuksi, nöyryytetyksi tai muuttua persoonattomaksi seksileluksi."
Ylläripylläri, ihmisillä on erilaisia fantasioita. Siis FANTASIOITA. Mielikuvia, ajatuksia. Kukapa olisi arvannut.
Eiköhän se ole tullut selväksi, että aika moni nainen kiihottuu fiktion tasolla Fifty Shades of Grey -tyylisestä pehmo-BDSM:stä. Osa heistä haluaa kokeilla sitä vähemmän rajua alistamista ja pikku läpsimistä käytännössä, oman kumppanin kanssa. Harvempi sitten kiihottuu mistään oikeasti rajusta BDSM:stä edes fiktion tasolla. Vieläkin harvempi haluaa kokea todellista kipua ja nöyryytystä käytännössä.
Yllättääkö tämä oikeasti ketään? Enää nykypäivänä?
Kiva, että tuo kirjoittaja on sinut seksuaalisuutensa kanssa. Minä en todellakaan ole. Olen nuoresta asti kiihottunut mielikuvista, joita en halua hyväksyä osaksi itseäni. En ole koskaan kokeillut niitä tosielämässä, enkä halua, vaikka ajatus kiihottaisikin. Koska suoraan sanottuna en voisi hyväksyä sellaista miestä, joka haluaisi tehdä minulle sellaisia asioita.
[/quote]
Minun on pakko vielä lisätä, että suoraan sanottuna kummeksun sellaisia feministejä, jotka eivät näe tietynlaisissa fantasioissa mitään ongelmallista.
Kyse ei ole siis mistään roolileikeistä, joissa vähän leikitään jotain sitomista ja pepun läpsimistä, vaikka omalla tavallaan ongelmallisia tietysti ovat nekin. Jokainen kiihottuu mistä kiihottuu, mutta nuo roolit itsessään eivät synny missään umpiossa vaan ne ovat vahvasti kulttuurin vaikuttamia.
Mutta mitä sitten, kun mennään asioihin, joissa yhteisymmärryksessä toteutetun fantasian ja pahoinpitelyn raja on häilyvä? Mitä sitten, jos touhussa on mukana jopa vakavia riskejä? (Jopa kuoleman riski, kuten viiltelyleikeissä on joskus ja kuristusleikeissä aina? Ja nämä ovat siis sellaisia asioita, joista minä kiihotun. Rajussa piiskaamisessa on myös todella suuria riskejä, mitä moni ei taida edes tiedostaa, koska useimmilla tulee raja vastaan ennen kuin meno menee riskialttiiksi.)
Voisiko joku sanoa, miten helvetissä minä voisin - feministinä, tai ylipäätään naispuolisena ihmisenä - luottaa mieheen, joka olisi niin sadistinen, että olisi valmis pahimmillaan riskeeraamaan minun kuolemani? Koska sadistihan sellaisen ihmisen on pakko olla. Kukaan normaalipäinen ihminen ei pysty tekemään niin. Ja jos totta puhutaan, kukaan normaalipäinen ihminen ei halua itselleen tehtävän niin. Piste.
Miten tällaista seksuaalisuutta olisi tarkoitus syleillä riemulla? Ja mikä tärkeintä: miksi?
[/quote]
Jos aikuinen ihminen haluaa tulla kohdelluksi noin hänellä on siihen samanlainen oikeus kuin Pihtiputaan muorin ukolla pyytää vaimoaan käyttämään sängyssä Kuoma-kumisaappaita tai Kontulan Persu pariskunnalla lauantai kaljojen jälkeen nauttia lähetyssaarnaajasta. Ihan sama, kun aikuisia ihmisiä, jotka ovat vapaaehtoisesti hyväksyneet asian eivätkä ole holhouksen alla. Jutusta sen verran että Ylioppilaslehden kuuluukin shokeerata joten en ottaisi ihan kirjaimellisesti.
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 00:54"]
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 00:44"]
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 23:42"]
Onpa mauttomasti otsikoitu juttu, kun pointti kuitenkin: "En minäkään halua tulla tosielämässä raiskatuksi, nöyryytetyksi tai muuttua persoonattomaksi seksileluksi."
Ylläripylläri, ihmisillä on erilaisia fantasioita. Siis FANTASIOITA. Mielikuvia, ajatuksia. Kukapa olisi arvannut.
Eiköhän se ole tullut selväksi, että aika moni nainen kiihottuu fiktion tasolla Fifty Shades of Grey -tyylisestä pehmo-BDSM:stä. Osa heistä haluaa kokeilla sitä vähemmän rajua alistamista ja pikku läpsimistä käytännössä, oman kumppanin kanssa. Harvempi sitten kiihottuu mistään oikeasti rajusta BDSM:stä edes fiktion tasolla. Vieläkin harvempi haluaa kokea todellista kipua ja nöyryytystä käytännössä.
Yllättääkö tämä oikeasti ketään? Enää nykypäivänä?
Kiva, että tuo kirjoittaja on sinut seksuaalisuutensa kanssa. Minä en todellakaan ole. Olen nuoresta asti kiihottunut mielikuvista, joita en halua hyväksyä osaksi itseäni. En ole koskaan kokeillut niitä tosielämässä, enkä halua, vaikka ajatus kiihottaisikin. Koska suoraan sanottuna en voisi hyväksyä sellaista miestä, joka haluaisi tehdä minulle sellaisia asioita.
[/quote]
Minun on pakko vielä lisätä, että suoraan sanottuna kummeksun sellaisia feministejä, jotka eivät näe tietynlaisissa fantasioissa mitään ongelmallista.
Kyse ei ole siis mistään roolileikeistä, joissa vähän leikitään jotain sitomista ja pepun läpsimistä, vaikka omalla tavallaan ongelmallisia tietysti ovat nekin. Jokainen kiihottuu mistä kiihottuu, mutta nuo roolit itsessään eivät synny missään umpiossa vaan ne ovat vahvasti kulttuurin vaikuttamia.
Mutta mitä sitten, kun mennään asioihin, joissa yhteisymmärryksessä toteutetun fantasian ja pahoinpitelyn raja on häilyvä? Mitä sitten, jos touhussa on mukana jopa vakavia riskejä? (Jopa kuoleman riski, kuten viiltelyleikeissä on joskus ja kuristusleikeissä aina? Ja nämä ovat siis sellaisia asioita, joista minä kiihotun. Rajussa piiskaamisessa on myös todella suuria riskejä, mitä moni ei taida edes tiedostaa, koska useimmilla tulee raja vastaan ennen kuin meno menee riskialttiiksi.)
Voisiko joku sanoa, miten helvetissä minä voisin - feministinä, tai ylipäätään naispuolisena ihmisenä - luottaa mieheen, joka olisi niin sadistinen, että olisi valmis pahimmillaan riskeeraamaan minun kuolemani? Koska sadistihan sellaisen ihmisen on pakko olla. Kukaan normaalipäinen ihminen ei pysty tekemään niin. Ja jos totta puhutaan, kukaan normaalipäinen ihminen ei halua itselleen tehtävän niin. Piste.
Miten tällaista seksuaalisuutta olisi tarkoitus syleillä riemulla? Ja mikä tärkeintä: miksi?
[/quote]
Jos aikuinen ihminen haluaa tulla kohdelluksi noin hänellä on siihen samanlainen oikeus kuin Pihtiputaan muorin ukolla pyytää vaimoaan käyttämään sängyssä Kuoma-kumisaappaita tai Kontulan Persu pariskunnalla lauantai kaljojen jälkeen nauttia lähetyssaarnaajasta. Ihan sama, kun aikuisia ihmisiä, jotka ovat vapaaehtoisesti hyväksyneet asian eivätkä ole holhouksen alla. Jutusta sen verran että Ylioppilaslehden kuuluukin shokeerata joten en ottaisi ihan kirjaimellisesti.
[/quote]
Totta kai jokaisella on oikeus suostua mihin haluaa, se ei kuulu minulle mitä muut haluavat tehdä. Mutta tuossa artikkelissa kirjoitettiin, että jokaisen naisen tulisi omistaa omat nautintonsa ja fantasiansa. (Suora lainaus artikkelista, juuri niin siinä sanottiin.)
Kirjoitin siis omasta näkökulmastani. Minä en ymmärrä, miksi minun pitäisi "omistaa" tuo puoli itsestäni. Ja jos feminismistä puhutaan, minä en ymmärrä, miten voin uskoa naisen tasa-arvoisiin oikeuksiin ja silti iloiten hyväksyä tuon puolen itsestäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 23:31"]
Ei haaveile raiskatuksi tulemisesta vaan nauttii raiskausfantasioista. Vissi ero jonka toivoisin miestenkin ymmärtävän.
[/quote]
Eikö sellaisenen fantasiointi ole vähän sairasta?
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 10:03"]
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 23:31"]
Ei haaveile raiskatuksi tulemisesta vaan nauttii raiskausfantasioista. Vissi ero jonka toivoisin miestenkin ymmärtävän.
[/quote]
Eikö sellaisenen fantasiointi ole vähän sairasta?
[/quote]
Kai se riippuu millaisista fantasioista on kyse. Luullakseni suurin osa raiskausfantasioista ei ole raiskausfantasioita kuin nimeksi. Jos lukee vaikka jotain 80-luvun Harlekiini-romaaneja, niin oletettavasti ne raiskausfantasiat ovat samaa tasoa ja takana on samantyylinen psykologia. Eli että nainen tavallaan pelkää ja häpeää seksuaalisuuttaan ja se haluttava mies ikäänkuin "pakottaa" nauttimaan.
Uskoakseni aika harva fantasioi mistään oikeasti kivuliaasta, väkivaltaisesta ja nöyryyttävästä raiskauskokemuksesta. On tekijä sitten haluttava tai ei.