Lue keskustelun säännöt.
Luokanopettajien gradut?!
24.06.2015 |
Onko noi luokanopettajien gradut ivan vertailukelpoisia muiden tiedekuntien graduihin. Jotekin heppoisia aiheita heillä tuntuu olevan.
Miksi tuollaisia gradun aiheita muuten edes hyväksytään...en laita tähän mitään tietoja, mutta käykään katsomassa.
Samoin olen ajatellut monista väitöskirjoista...tutkimusta on tehty, mutta aiheet voivat olla melko köykäisiä. Tuntuu, että tiede ei ole se ykkösjuttu vaan se, että opiskelee...
Kommentit (31)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ne. Ja jos luokanope saa päähänsä opiskella aineenopeksi ja tekee sitten pääaineen gradun, niin täyttä paskaa sekin useimmiten on. Ei toki aina, tiedän yhden henkilön joka otti gradunsa ihan vakavasti ja teki kunnon pikku tutkielman.
Ja ap on sitten perehtynyt kaikkien muiden tieteenalojen graduihin ja todennut ne korkeatasoisemmiksi kuin luokanopettajien vastaavat tuotteet. Mitenkäs suhtaudut niiden kasvatustieteilijöiden graduihin, jotka eivät edes tähtää luokanopettajiksi, vaan aivan muille aloille? Sama koskee myös väitöskirjoja. Mitäpä jos pysyisit omassa pilttuussasi etkä hyppelisi aidan yli arvostelemaan toisten tekemisiä. Kaltaisesi tyypit vetävät yleensä herneen nenään, jos heidän tuotoksiaan arvostellaan. Mitenhän on sinun laitasi?
Joopa joo...taas tätä. Meillähän on laadullisia ja määrällisiä tutkimuksia, ne on kaksi täysin eri juttua. Jos aletaan määrällisesti tutkimaan esim. taidetta, niin mitä saadaan käteen, ei mitään. Eli tutkimustapojen erilaisuus on aika todella olennainen seikka riippuen tieteenalasta.
Heh, minä opiskelin aineenopettajan pedagogiset opinnot ja tutkielmani oli isompi ja työläämpi kuin mieheni diplomityö... Luokanopettajista en tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos jossain on luokanopettaja, "jolle tiede on se ykkösjuttu", niin on minusta väärällä alalla. T. LO
9 Mäkin (8) olen aineenopettajaksi opiskellut ja kyllä ainakin meidän gradut on ihan riittävän heviä settiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
10, no eiköhän heitäkin ole? Sullakin varmaan yliopistossa joku joskus opettanut jotain? Pitäähän jonkun kasvatustiedettäkin tutkia.
Kaverini kävi luokanopettajakoulutuksessa jotain kurssia askarteluliimojen koostumuksista.. kovaa tiedettä :D Noei vaan, mutta onhan se totta, että luokanopettajat valitaan muilla perustein kuin esim. kirjallista lahjakkuutta painottaen. Kokeet ovat monivalintaa, hömppä luonne eduksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 17:31"]Kaverini kävi luokanopettajakoulutuksessa jotain kurssia askarteluliimojen koostumuksista.. kovaa tiedettä :D Noei vaan, mutta onhan se totta, että luokanopettajat valitaan muilla perustein kuin esim. kirjallista lahjakkuutta painottaen. Kokeet ovat monivalintaa, hömppä luonne eduksi.
[/quote]
Kandin työ oli joku 20sivua ja gradu 70. Gradussa haastatteli VIITTÄ ihmistä. Laadullisissa tutkimuksissa yleensä vasta 10 on riittäv otanta, jopa amk:ssa. Aika höpöä tuntuvat olevan.
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 17:20"]
Joopa joo...taas tätä. Meillähän on laadullisia ja määrällisiä tutkimuksia, ne on kaksi täysin eri juttua. Jos aletaan määrällisesti tutkimaan esim. taidetta, niin mitä saadaan käteen, ei mitään. Eli tutkimustapojen erilaisuus on aika todella olennainen seikka riippuen tieteenalasta.
[/quote]
Hölpöti pölpöti. Laadullinen ja määrällinen ei ole mitenkään toisensa poissulkevat eli kaksi täysin eri juttua, vaan usein tutkimuksessa on molempia ja on pakkokin olla.
Eikä tuo ole edes mikään pätevä tapa luokitella tutkimuksia - laadullisesta ja määrällisestä pälpättää yleensä ne, jotka on eniten pihalla siitä, mitä tutkimus ylipäätään on tai mikä edes gradun pitäisi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvatustieteissä on kyllä tosi usein puhtaasti laadullisia ne gradut ja tutkielmat.
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 17:36"][quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 17:20"]
Joopa joo...taas tätä. Meillähän on laadullisia ja määrällisiä tutkimuksia, ne on kaksi täysin eri juttua. Jos aletaan määrällisesti tutkimaan esim. taidetta, niin mitä saadaan käteen, ei mitään. Eli tutkimustapojen erilaisuus on aika todella olennainen seikka riippuen tieteenalasta.
[/quote]
Hölpöti pölpöti. Laadullinen ja määrällinen ei ole mitenkään toisensa poissulkevat eli kaksi täysin eri juttua, vaan usein tutkimuksessa on molempia ja on pakkokin olla.
Eikä tuo ole edes mikään pätevä tapa luokitella tutkimuksia - laadullisesta ja määrällisestä pälpättää yleensä ne, jotka on eniten pihalla siitä, mitä tutkimus ylipäätään on tai mikä edes gradun pitäisi olla.
[/quote]
No kyllä viisi ihmistä gradun haastateltavia on naurettavan vähän. Tosi heppoinen "tutkimus".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen joskus pohtinut samaa ja veikkaan että syy on yksinkertaisesti niin kuin yksi tuolla jo sanoi; halutaan valmistua ja gradu on vain tehtävä valmistuakseen. Siihen ei liitetä mitään kummempia ambitioita vaan saadaan kasaan jotta pääsee töihin. Omalla tavallaan musta ymmärrettävä suhtautuminen.
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 17:38"]
Kasvatustieteissä on kyllä tosi usein puhtaasti laadullisia ne gradut ja tutkielmat.
[/quote]
Laadullisessa tutkimuksessa ei ole mitään vikaa, mutta luokanopegraduissa sanaa "laadullinen" käytetään paskan synonyymina. Laadullinen ei ole mikään lupa esitellä huuhaata tutkielmana.
Itse asiassa esim aineenopettajilla on pakko panostaa siihen tutkielmaan, koska pitää saada vähintään nelonen jotta voi hakea virkaa jostakin Utsjoen alapuolelta...
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 17:26"]
10, no eiköhän heitäkin ole? Sullakin varmaan yliopistossa joku joskus opettanut jotain? Pitäähän jonkun kasvatustiedettäkin tutkia.
[/quote]
Ei ne sen gradun perusteella sinne mee ketään opettamaan :D Aika paljon enemmän saa tehdä uraa tutkijana tai sitten ensin ihan kentällä opettajana. ihan varmana kaikki yliopiston maikat on ihan häpeissään tai huvittuneita omista graduistaan. Kyllä sitä oikeaa tiedettä tehdään vaan ihan muilla keinoin.
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 17:31"]Kaverini kävi luokanopettajakoulutuksessa jotain kurssia askarteluliimojen koostumuksista.. kovaa tiedettä :D Noei vaan, mutta onhan se totta, että luokanopettajat valitaan muilla perustein kuin esim. kirjallista lahjakkuutta painottaen. Kokeet ovat monivalintaa, hömppä luonne eduksi.
[/quote]
Niinhän mihin tahansa tiedekuntaan johon on tosi paljon hakijoita erotellaan esim haastatteluun valitut siis monivalintatestillä. En kyllä käsitä miten siinä kirjallista lahjakkuutta mitataan.
Miten kaverisi tieteenteko liimojen koostumuksien tutkimisen suhteen eroaa vaikka teknilllisen tiedekunnan tieteenteosta kun esim tulevat diplomi-insinöörit katsoo vierestä miten kone toimii ja sitten kirjoittaa tieteelliset havaintonsa tutkimusraporttiin?
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 17:42"]Itse asiassa esim aineenopettajilla on pakko panostaa siihen tutkielmaan, koska pitää saada vähintään nelonen jotta voi hakea virkaa jostakin Utsjoen alapuolelta...
[/quote] aineen opettajat laskisin muutenkin erikseen. Aika eri koulutus
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 17:46"]
No voi hohhoijakkaa. Kuka siellä nyt yrittää päteä. Gradu on vain gradu! Jos jotain tieteellistä haluaa lukea aivan sama miltä alalta, ei kyllä kannata graduista ensimmäisenä alkaa tiedonjanoaan sammuttamaan.
[/quote]
No ei varmaan kannata, jos graduntekijöiden suhtautuminen omaan tutkielmaansa on tuo. Mutta aina on myös sellaisia graduja, joihin viitataan varsinaisissa tieteellisissä julkaisuissa. Harvoin, mutta on. On siis täysin mahdollista (ja suotavaa) tehdä aidosti tieteellisestikin arvokas gradu.