Lue keskustelun säännöt.
Riitelin teinin kanssa - NYT KADUTTAA!
30.06.2015 |
Minulla on 14-vuotias poika. Aloimme tänään riidellä hänen kanssaan jostain täysin vähäpitoisesta ja merkityksettömästä asiasta, taisipa olla liiallinen netinkäyttö.
Riitamme kuitenkin paisui ja paisui, ja sitten poika alkoi käyttää minua vastaan erästä asiaa:
Sitä, ettei hän tiedä kuka isänsä on.
Olen siis yksinhuoltajaäiti. En halua kirjoittaa tarkemmin, mutta lapsi sai alkunsa seksuaalirikoksesta (jossa minä olin siis uhri). En ole koskaan halunnut kertoa tästä pojalle, ihan vain hänen itsensä takia.
Nyt kuitenkin raivostuin, joten huusin hänelle totuuden päin naamaa. Minua alkoi heti kaduttaa sen jälkeen, mutten voinut enää pyytää anteeksi, sillä teini lähti ulos ovet paukkuen (meni luultavasti kaverilleen).
Mitä minä nyt teen? Haluaisin vain vetää sanani takaisin. Ja mitenköhän minun edes pitäisi suhtautua teiniin, silloin kun hän tulee kotiin?
Tämä on niin vaikeaa...
Kommentit (18)
Kun tulee kotiin niin keskustelette asiasta rauhallisesti. Pyydät anteeksi huutamistasi. Teinillä varmaan pää täynnä kysymyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhukaa asiasta, kun teini tulee takaisin. Vastaile avoimesti lapsesi kysymyksiin ja puhu, puhu ja puhu. Ja kuuntele.
Isättömyys selvästi vaivasi poikaasi ja mielestäni oli hyvä, että hän sai tietää totuuden, vaikkei se ollutkaan kaunis. Poika on jo 14, ja pystyy varmasti käsittelemään asiaa.
Kun poika palaa, puhukaa asiasta rauhallisesti ja vastaile kaikkiin pojan kysymyksiin rehellisesti. Pojalla on oikeus tietää.
Kuinka paljon tietoa on hyväksi teinille? Entä pitääkö minun ottaa asia itse puheeksi kun hän tulee kotiin, vai odottaa, että poika itse kysyy? Ja todellakin pyydän anteeksi, kaduttaa niin hirveästi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 18:08"]
Kuinka paljon tietoa on hyväksi teinille? Entä pitääkö minun ottaa asia itse puheeksi kun hän tulee kotiin, vai odottaa, että poika itse kysyy? Ja todellakin pyydän anteeksi, kaduttaa niin hirveästi...
[/quote]
Tämä siis ap.
[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 18:08"]Kuinka paljon tietoa on hyväksi teinille? Entä pitääkö minun ottaa asia itse puheeksi kun hän tulee kotiin, vai odottaa, että poika itse kysyy? Ja todellakin pyydän anteeksi, kaduttaa niin hirveästi...
[/quote]
Ota itse puheeksi. Pyydä heti ensimmäiseksi anteeksi huutamistasi ja ala sitten puhua pojan isästä ja siitä, mitä tapahtui. Poika voi varmaan itkeä, mutta kuuluu asiaan.. Mieti, miten olisit itse reagoinut tuollaisen tiedon kuullessasi? Anna pojalle aikaa ja ole tukena. Muistuta, ettei isänsä teko tee pojasta yhtään huonompaa ihmistä. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 18:08"]
Kuinka paljon tietoa on hyväksi teinille? Entä pitääkö minun ottaa asia itse puheeksi kun hän tulee kotiin, vai odottaa, että poika itse kysyy? Ja todellakin pyydän anteeksi, kaduttaa niin hirveästi...
[/quote]
Ei todellakaan tarvitse mennä seksuaalirikoksen yksityiskohtiin, mutta muuten kannattaa olla avoin. Ota asia puheeksi itse, mutta jos poika ei halua puhua heti, niin anna aikaa. Sano, että poika voi kysyä asiasta sitten kun itse haluaa. Ei olisi varmaan huono idea kysyä neuvoa joltain psykologiltakaan tms. asian käsittelyyn, jos yhtään siltä tuntuu.
Kunhan poika tietää, että rakastat häntä, vaikka raskaus alkoi miten alkoi. Ja mä ainakin itse ottaisin asian puheeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannataisikohan mennä pojan kanssa terapiaan puhumaan asiasta? Tuo tieto on kuitenkin aika suuri pommi ): Onko tullut jo takaisin kotiin?
[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 18:11"]
[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 18:08"]Kuinka paljon tietoa on hyväksi teinille? Entä pitääkö minun ottaa asia itse puheeksi kun hän tulee kotiin, vai odottaa, että poika itse kysyy? Ja todellakin pyydän anteeksi, kaduttaa niin hirveästi... [/quote] Ota itse puheeksi. Pyydä heti ensimmäiseksi anteeksi huutamistasi ja ala sitten puhua pojan isästä ja siitä, mitä tapahtui. Poika voi varmaan itkeä, mutta kuuluu asiaan.. Mieti, miten olisit itse reagoinut tuollaisen tiedon kuullessasi? Anna pojalle aikaa ja ole tukena. Muistuta, ettei isänsä teko tee pojasta yhtään huonompaa ihmistä. Tsemppiä!
[/quote]
Kiitos sinulle ja 10:lle neuvoista (ja tsempistä).
Pitääpä sitten vain odottaa, milloin poika tulee kotiin, ja kertoa sitten enemmän.
-Ap
(Nyt pitäisi varmaan rivivälienkin toimia, kun vaihdoin puhelimesta tietokoneeseen)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 18:17"]
Kannataisikohan mennä pojan kanssa terapiaan puhumaan asiasta? Tuo tieto on kuitenkin aika suuri pommi ): Onko tullut jo takaisin kotiin?
[/quote]
Ei ole tullut kotiin vielä. Lähti kuitenkin vasta n. 1½-2 tuntia sitten. Kerran kun suuttui minulle, oli kaverillaan yötä.
Ja terapia olisi myös luultavasti hyvä vaihtoehto...
-Ap
Minulla lähes samanlainen tarina... Kun poika sai tietää lähti ja viikon päästä löytyi kuolleena... Ei halunnut olla raiskaajan lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muista kertoa että poika on sinulle rakas ja tärkeä. Vaikkei tuntuisi välittävän, se on tärkeää, erityisesti tuossa tilanteessa.
Jos et kerro miten sai alkunsa, mutta et tiedä isää, opoika ajattelee että oot jakanut niin monelle että laskut meni sekaisin. Kumpi parempi?
[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 18:40"]Minulla lähes samanlainen tarina... Kun poika sai tietää lähti ja viikon päästä löytyi kuolleena... Ei halunnut olla raiskaajan lapsi.
[/quote]
Cool story brahh
Keskustelussa kannattaa tosiaan ottaa huomioon, että totuus siitä, millainen oma isä on, saattaa olla todella paha mielenterveydelle. Puolet omista geeneistä on joltain ihmishirviöltä jne.
Apua, rivivälit puuttuvat! Kirjoitan kännykällä...
-Ap