ärsytys, kun ei kihloja kuulu.

Toinen lapsi kohta syntynee, eikä vieläkään olla kihloissa. Se ei ennen ollu mulle tärkeää, vuosi sitten siitä jotenkin tuli yhtäkkiä mulle sellanen sitoutumisen merkki - lapset on merkki sitoutumisesta perheeseen mutta tuntuu että olisi tuo toisiimmekin sitoutuminen miehen kanssa tärkeää. Vuosi sitten vähän ehdottelin miehelle asiaa ja hän sanoi että kosii kyllä kun on sen aika, mutta ei vissiin vielä sit ole sen aika.. Kummallista mun mielestä. Ja ei, en kosi itse, mun mielestä on vähän naurettavaa naisen kosia.