Miten voi puuttua ongelmavanhemman kaytokseen? Eras lapseni luokan vanhempi terrorisoi kaytoksellaan jatkuvasti koko luokkaa ja varmaankin opettajan tyotakin.
Meillä (Minulla ja usealla muulla vanhemmalla) alkaa mennä hermot poikani koulukaverin äitiin, joka syyttää luokan oppilaita jatkuvasti kiusaamisesta. Meidän poika kuulemma mm. tuijottaa tätä toista poikaa eli kiusaa jatkuvasti. Tämä äiti on haukkunut puolet meistä vanhemmista, kun emme saa lapsiamme lopettamaan tätä kiusausta.
Naapurin poika kuulemma irvailee ja tuijottaa aina koulun yhteisessä aamunavauksessa. Asiaa kun selvitettiin, selvisi, ettei naapurin poika edes käy yhteisissä aamunavauksissa, kun on Jehovantodistaja. Juttu oli siis keksitty.
Olemme puhutelleet lapsiamme yksin ja jopa yhdessä, mutta vasta nyt alkaa selvitä, että lastemme syyttely on suurta vainoharhaisuutta. Olemme siis läksyttäneet pitkään lapsiamme ilmeisesti aivan syyttä. Opettaja on myös samoilla linjoilla eli mitään kiusaamista ei tapahdu. Opettaja saa jatkuvasti hävyttömiä puheluja tältä äidiltä, eikä rehtoriakaan ole jätetty kylmäksi.
Onko tällaisen ongelmavanhemman taltuttamiseksi mitään keinoja? Vanhempainillassa on yritetty niin hyvällä kuin pahalla, mutta ilman tuloksia. Aina on tuloksena kauhea syyttely ja valitus, että kiusaamista ei saada kuriin.
Kommentit (15)
Ainakin joissakin kouluissa terveydenhoitaja tuntee myös vanhemmat ja pystyy ottamaan näihin yhteyttä ja puuttumaan asiaan. Ainakin koulun terveydenhuoltohenkilökunta voi ottaa asian käsittelyyn koulussa, luokan oppilaiden ja opettajan kanssa. Rehtoriin kannattaa myös ottaa yhteyttä ja kertoa, mikä tilanne on.
Taitavat olla aika aseettomia tuollaisten mielipuolien edessä. Saa olla aika tarkkana, ettei tee mitään harkitsematonta ja saa syytettä virkavirheestä.
Sairaalta tyypiltä kuulostaa.
niin ainakaan teidän poikaa ei ehkä sen jälkeen syytetä tuijottamisesta!
Ja tuollaiset vanhemmat tekee opettajankin elämästä helvetin. Jopa niin, että opettaja vaihtaa koulua!! Mulla on ollut montakin mielenterveyspotilasvanhempaa ja aika usein siis tuollainen käytös on vain oire jostain muusta. Mutta surullista muiden vanhempien ja oppilaidenkin kannalta on se, että tuollainen häirikkö voi siis saada aikaan myös sen, ettei opettajakaan jaksa/pysty enää täysipainoisesti työhönsä ja hankkiutuu muualle.
ja todellisista tapahtumista. Mitä kiusattu poika kertoo, valittaako itse kiusatuksi joutumistaan?
Kannattaisi varmaan yrittää kiertää tuollainen tyyppi kaukaa. Lasten kannalta on kyllä vaikeeta, kun joutuvat luovimaan tuollaisessa tilanteessa.
Tämä tuijottaminen on pahin ongelma. Tätä tuijottelua tapahtuu oppitunneilla, välitunneilla ja ihan joka paikassa. Meidän poika on ihan pahimmasta päästä tuijottelijoita. Poika parka tuli eilenkin itkien kotiin, kun tämä hullu mamma oli syyttänyt tästä tuijottamisesta ja ikävistä katseista.
Olemme keskustelleet tämän äidin kanssa vanhempainillassa faktojen kera, mutta edes isolla porukalla emme saaneet tätä tätsyä järjestykseen. Ei siis ymmärrä yhtään, että heillä on nyt ongelma, joka alkaa olla tosi vakava.
ap
Siinä on taas yksi perhe lisää, jotka itkevät pian jonkin lehden sivuilla, kuinka lasta kiusataan laajamittaisesti, eikä tilanteelle tehdä mitään.
Oireilevat usein valittamalla kouluasioista. -ope
Tuolla menolla opettaja on kohta hermoparantolassa ja tämä yksi hullu vaan mellastaa, minkä kerkeää. Plääh!
ap
Eikö tuo jo ole jonkinlaista kiusaamista... Voisko soittaa poliisille?
Kiusaajat on saatava koulun toimin kuriin. Hän ei suostu tuhlaamaan päiviään koululla notkumiseen. Hän ei suostu näkemään yhtään mitään vikaa itsessään tai lapsissaan. Hänen kaksi muuta lastaan ovat siirtyneet toiseen kouluun nimenomaan kiusauksen takia.
ap
Yksi poikani luokkakaveri purskahti ekaluokkalaisena kotona itkuun, että " hän voisi yhtä hyvin ruveta tuhmaksi, kun kuitenkin aina syytellään" ! Yksi luokan tytöistä oli kertonut kotona, että joku oli kiusannut ja sitten kun vanhemmat olivat tentanneet tarkemmin, niin hän oli sitten sanonut tämän yhden pojan nimen. Vähän väliä alkoi sitten tulla näitä viestejä, että poika muka oli kiusannut. Poika on yksi herttaisimpia ja rauhallisimpia tuntemiani lapsia, leikkii tosi nätisti ja mielellään myös meidän pienempien sisarusten kanssa, ei riehu eikä puhu rumia.
Kerrankin satuin olemaan itse paikalla tilanteessa, jossa tämä tyttö oli väittänyt pojan tönäisseen häntä niin, että hän loukkasi selkänsä. Siinä tilanteessa ei tapahtunut mitään erityistä, en nähnyt tönäisyä, ei kuulunut mitään tömähdystä, kukaan ei ruvennut itkemään tms.!
Eihän?